Oma talous

Luke: Ruoan hinta saattaa nousta jopa 10 prosenttia tänä vuonna

Ruuan hintaan kohdistuu poikkeuksellisen korkeita nousupaineita, varoittaa Luonnonvarakeskus.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että ruuan hintaan kohdistuu kuluvana vuonna poikkeuksellista nousupainetta.

Syy hintojen nousuun ei yllätä.

Luken mukaan ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Myös viljan ja öljykasvien tuottajahinnat ovat nousseet niin maailmalla kuin Suomessakin huippulukemiin.

Lisäksi rehukustannusten kallistumisen koetteleman kotieläintuotannon hintoihin kohdistuu edelleen suuria korotuspaineita loppuvuodesta 2022.

Luke ennakoi ruuan hinnan nousevan kuluvana vuonna jopa 10 prosenttia suhteessa viime vuoden keskimääräiseen hintatasoon.

Samalla ruuan hinnan nousu ylittää yleisen inflaatiovauhdin, ja sen myötä ruokamenojen osuus koko kulutuksesta kasvaa. Viime vuonna ruokamenojen osuus kulutuksesta oli 12,5 prosenttia.

”Hinnannousu vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ohjaa ostamaan tuoteryhmän halvimpia tuotteita tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja”, kertoo erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta.

Viljan hinnat huippulukemissa

Viljan ja öljykasvien hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla ja Suomessa huippulukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Lisäksi vuoden 2021 heikon sadon jäljiltä on jouduttu turvautumaan aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän varastojen käyttöön. Tuotanto alitti kotimaan kysynnän yhtä paljon viimeksi ennen vuosituhannen vaihdetta.

”Lähes kaikkien viljalajien tuotanto-omavaraisuus jäi Suomessa markkinakaudella 2021/22 sadan prosentin lähelle tai peräti hieman sen alle, joten varastot ovat nyt poikkeuksellisen pieniä. Vuoden 2022 viljasadolla on erittäin suuri merkitys Suomen viljahuollolle ja -markkinoille”, kertoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.

Luken mukaan viljoista poiketen öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä on ylittänyt Suomessa tarjonnan jo pitkään, ja erityisesti täydennysvalkuaisrehuissa on oltu riippuvaisia tuonnista.

Vuonna 2021 yhteenlasketusta soija-, rapsi- ja auringonkukkarouheesta runsas kolmannes oli peräisin Venäjältä, josta tuonti loppui maaliskuun 2022 alussa. Tämä tuontimäärä pitää nyt pystyä korvamaan kotimaisilla vaihtoehdoilla sekä tuonnilla muista maista.

Siipikarjanliha ohittaa kulutuksessa sianlihan

Lihan kokonaistuotannon- ja kulutuksen odotetaan kuluvana vuonna pysyvän Suomessa edellisvuoden tasolla, mutta kehitys lihalajien välillä vaihtelee.

Naudan- ja sianlihan tuotanto ja kulutus vähenevät, kun taas siipikarjanlihan kulutuksen voimakas kasvu jatkuu. Siipikarjanlihan kulutus ohittaa kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa sianlihan kulutuksen.

Loppuvuodesta 2022 kallistuvat lihatuotteet ja tuotantoa koetteleva kustannuskriisi saattavat tosin vähentää sekä lihan kulutusta että tuotantoa hieman nykyennusteista. Koska tuotantopanosten hintojen nousu koettelee koko Eurooppaa, lihan tuottajahinnat ovat nousussa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Riittävät korotukset tuottajahinnoissa edesauttavat tuotannon jatkumista.

Luken mukaan ostorehujen ja muiden tuotantopanosten hintojen räjähdysmäinen nousu ravistelee myös maitosektoria.

Maitoa tuotettiin Suomessa viime vuonna neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, ja tuotannon arvioidaan jatkavan laskuaan myös tänä vuonna.

Tuotannosta luopuminen on ollut voimakasta: viime vuonna maidontuottajia oli lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Maitoa tuotti vuoden 2021 lopussa enää alle 5 000 tilaa.

”Maidontuotanto tarvitsisi kasvaneiden kustannusten kompensoimiseksi yli 200 miljoonaa euroa lisää tulovirtaa vuoden 2021 tasoon nähden. Kotimarkkinoiden kuluttajahintojen muutokset ja niiden välittyminen tuottajahintoihin on keskeisin keino tulovirran kasvattamiseen. Myös maitotuotteiden viennin yksikköhintojen nousu tuo kaivattuja lisätuloja sektorille”, arvioi erikoistutkija Olli Niskanen Lukesta.

Maitotuotteiden kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut isoja muutoksia. Kokonaiskulutuksesta maitotuotteita syödään yhä isompi osa kuin maitoa juodaan. Nestemaitojen pitkään jatkunut nopea kulutuksen lasku kuitenkin hidastui, viime vuonna nestemäisten maitotuotteiden valmistus väheni Suomessa vain alle prosentin.

Korkeat kustannukset syövät maatalouden kannattavuutta

Luken mukaan maatilayritykset joutuvat toimimaan tänä vuonna erittäin epävarmoilla markkinoilla. Kustannusten nopea nousu syö erityisesti kotieläintilojen kannattavuutta. Tämä heikentää sekä kotieläintilojen maksuvalmiutta että lainanmaksukykyä, mikäli tuottajahinnat eivät kohoa nykyistä selvästi nopeammin.

Vilja, öljy- ja valkuaiskasvien viljelyn keskimääräinen kannattavuus voi sitä vastoin kuluvana vuonna kohentua viime vuoteen verrattuna, jos kasvukauden sadosta saadaan vähintään keskimääräinen.

Tänä vuonna maatilayritysten keskimääräinen kannattavuus jää katovuoden 2021 tasolle. Kustannuspaine jatkuu myös vuonna 2023, mikä heikentää kannattavan tuotannon edellytyksiä entisestään.

”Maatilayritysten yrittäjätulo on varsin herkkä päätuotteiden ja tuotantopanosten hintamuutoksille. Herkimpiä ovat vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitilat sekä sika- ja siipikarjatilat. Keskimääräisen maatalousyrityksen yrittäjätulo muuttuu kuusi prosenttia, jos tuottajahinnat muuttuvat yhden prosentin ja kahdeksan prosenttia, jos tuotantopanosten hinnat muuttuvat yhden prosentin”, kertoo tutkija Jukka Tauriainen Lukesta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös