Maailman suurimman hedge-rahaston Bridgewater Associatesin perustaja Ray Dalio on sijoittanut osakkeisiin jo yli 50 vuoden ajan. Hän on kokenut muun muassa teknokuplan vuosituhannen alussa sekä kiinteistökuplan joitakin vuosia sen jälkeen.
Dalio kirjoitti aiemmin tammikuussa, että Yhdysvaltain osakemarkkina on kuplassa, mutta kupla ei ole niin suuri kuin se oli 1920- ja 1990-luvulla. Kyseisten osakekuplien kurssihuiput nähtiin vuosina 1929 ja 2000.
Dalion näkemyksen mukaan kehittyvä teknologia ja sen yhtiöistä muun muassa Roku ja Tesla olivat tammikuussa ”äärimmäisessä” kuplassa. Dalio kirjoitti, että kuplan varoitusmerkkejä olivat myös SPACit, listautumisbuumi sekä optiokaupan suosion kasvu.
Dalion mukaan kuplamarkkinoissa yhdistyy useat samat tekijät
Dalio määrittelee kuplamarkkinan kuuden eri tekijän avulla.
Kuplassa sijoitusinstrumenttien hinnat ovat korkeita perinteisten arvonmääritysmenetelmien kuten diskontattujen kassavirtojen perusteella.
Yhteistä on myös, että markkinatilanne on kestämätön pidemmällä aikavälillä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sijoittajien arvio yhtiön liiketoiminnan kasvuluvuista ei ole realistinen, koska kapasiteetti ei pysy perässä.
Dalio mainitsee, että kuplassa markkinoille tulee paljon uusia sijoittajia, jotka etsivät pikavoittoja. Lisäksi sijoittajasentimentti on kuplassa positiivinen, sijoittajat ovat siis optimistisia tulevien tuottojen osalta eli uskovat kurssinousuun.
Kuplassa yhä useampi sijoittaja käyttää velkavipua. Suositut sijoituskohteet ovat myös aiempaa spekulatiivisempia.
Mikä on Dalion näkemys nykytilanteesta?
Dalio julkaisi maanantaina LinkedIn-kirjoituksen, jossa hän arvioi kuplan nykytilannetta.
Dalio kirjoitti, että kupla on poksahtanut, mutta kuplaosakkeissa saattaa olla yhä laskuvaraa.
Kuplaosakkeet ovat halventuneet keskimäärin noin kolmanneksen vuoden aikana, mutta S&P 500 -indeksi on lähes vuoden takaisella tasolla. Syinä kuplaosakkeiden kurssilaskuun on ollut muun muassa heikentynyt sijoittajasentimentti ja yksityissijoittajien aktiviteetin lasku.
Dalio kirjoittaa, että kuplan poksahtamisesta johtuva laskumarkkina saattaa kestää melko pitkään. Esimerkiksi vuonna 1929 alkanut karhumarkkina kesti kaksi vuotta. Vuosituhannen alussa teknokuplan jälkeen laskua kertyi vuoden ajan.
Kurssilasku on ollut tyypillisesti liioiteltua osakekuplissa. Kuplaosakkeet ovat siis laskeneet liikaa suhteessa niiden fundamentteihin.
Dalion käyttämät kuplaindikaattorit ovat koko osakemarkkinoiden osalta laskusuunnassa. Uusien sijoittajien lukumäärä on kääntynyt jyrkkään laskuun samoin kuin velkavivun käyttö. Sijoittajasentimentti on heikentynyt viime kuukausien aikana ja on jo historiallisesti tarkasteltuna erittäin matalalla tasolla.
Kehittyvän teknologian osalta kupla on paljolti selätetty, mutta Dalion mukaan arvostuskertoimiin hinnoitellaan yhä kasvulukemia, jotka eivät ole kestävällä tasolla. Sen vuoksi niissä saattaa olla edelleen merkittävästi laskuvaraa.
Historian perusteella sijoittajilla ei ole siis vielä kiire mennä mukaan voimakkaasti laskeneisiin kuplaosakkeisiin. Monet niistä ovat edelleen kalliisti arvostettuja ja siksi niitä on iso riski ostaa laskeviin kursseihin. Bridgewater Associatesin näkemyksen mukaan osakkeet ovat tällä hetkellä muutenkin haastavasti hinnoiteltuja.
Kaiken kaikkiaan viimeisen parin vuoden aikana on nähty klassinen osakekupla. Se syntyi Fedin rahapoliittisen elvytyksen vuoksi. Keskuspankki laski ohjauskoron nollaan, mikä ruokki sijoittajien riskinottohalukuutta ja mahdollisti edullisen lainarahoituksen. Kupla tuli tiensä päähän, kuin Yhdysvaltain keskuspankki Fed päätti aloittaa taistelun inflaation nujertamiseksi.
Tänä vuonna on siis nähty paluu arkeen. Sijoittajat arvostavat jälleen maltillista arvostustasoa ja vahvaa kassavirtaa. Fundamenttisijoittaminen on jälleen muodissa. Se on hyvä asia osakemarkkinoille pitkällä aikavälillä.
