Makrotalous

Nostaako Ukrainan sota Suomen maariskiä?

Nordean mukaan merkkejä Ukrainan sodasta aiheutuvan maariskin toteutumisesta ei ole havaittavissa, vaikka sota vaikuttaa muutoin monella tavalla kotimaisiin yrityksiin.

Ukrainan sota on herättänyt epäilyt siitä Suomen turvallisuustilanteen heikentymisestä ja siitä, että Suomi alkaisi näyttäytyä kansainvälisten sijoittajien silmissä liian riskiseltä maalta sijoitusten kannalta. Suomella on pitkä maaraja Venäjän kanssa, eikä Natojäsenyys ole vielä kirkossa kuulutettu.

Kansainvälinen talousyhteisö luottaa kuitenkin edelleen Suomen vakauteen, eivätkä sijoittajat ole paenneet Suomen markkinoilta.

”Suomalaiset pankit saavat edelleen hyvin rahoitusta kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, mikä osoittaa luottamusta suomalaisen järjestelmän kestävyyteen”, Aktian pääekonomisti Lasse Corin totesi Kauppalehden Markkinaraati-keskustelussa huhtikuun lopulla. 

Eduskunnan talousvaliokunta on antanut lausuntonsa turvallisuusympäristön muutosta käsittelevästä hallituksen selonteosta.

Talousvaliokunnan mukaan ulkomaisten sijoittajien suhtautumisessa Suomeen ei toistaiseksi ole havaittu suuria muutoksia Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Valiokunta on kuullut useita asiantuntijoita, joiden arvioiden mukaan markkinareaktioissa heijastuvat jo odotukset tulevista turvallisuusratkaisuista.

Valiokunnan mukaan suurempi kielteinen markkinareaktio voisikin syntyä siitä, jos Suomi ei hakisi Naton jäsenyyttä.

Maariski ei näy rahoitusmarkkinoilla

Sodalla on kuitenkin silti vaikutuksensa.

Ukrainan sodan epäsuorat vaikutukset ulottuvat kaikkiin suuryrityksiin muun muassa hintojen ja korkojen nousun seurauksena, arvioidaan Nordeasta.

Nordean suurasiakasliiketoiminnasta Suomessa vastaava johtaja Petteri Änkilä näkee, että vaikka vientiyritysten toimintaympäristö on sodan myötä muuttunut, merkkejä maariskin toteutumisesta ei ole havaittavissa.

”Emme näe kohonnutta maariskiä rahoitusmarkkinoiden hinnoittelussa tai kiinteistösektorilla ulkomaisten sijoittajien poissaololla”, Änkilä toteaa.

Osa yhtiöistä saattaa jopa hyötyä tilanteesta esimerkiksi hintojen nousun myötä.

”Kriisi vaikuttaa investointihalukkuuteen ja kuluttajien luottamukseen, ja lisäksi hinnat ja korot ovat nousussa”, Änkilä arvioi.

Änkilän mukaan loppuvuoden näkymät suuryrityksille ovat kuitenkin melko hyvät ja liikevaihdot ovat kasvussa.

Startupit selviytymässä vähin vaurioin

Suomen kasvuyrityskenttä ei ole juurikaan kärsinyt sodan mukanaan tuomasta yleisestä epävarmuudesta. Nordean kasvuyritysyksikön johtajan Vesa Riihimäen mukaan tätä selittävät monet tekijät.

”Näistä yrityksistä hyvin harvalla on myyntiä Venäjällä tai Ukrainassa. Kasvuyritysten liiketoiminta on vahvasti globaalia, länsimarkkinoille suuntautuvaa”, Riihimäki toteaa.

Sen sijaan monen kasvuyrityksen it-työvoimaa on paljon Ukrainassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

”Tiedämme, että moni asiakasyritys on joutunut ratkomaan työntekijöiden tilanteisiin liittyviä haasteita.”

Riihimäen mukaan on todennäköistä, että suomalaiset kasvuyritykset selviävät kriisistä hyvin.

”Startupien liiketoiminta jatkuu lähes normaaliin tapaan. Ei ole myöskään merkkejä siitä, että kansainväliset pääomasijoittajat olisivat kaikkoamassa Suomesta mihinkään.”

Miten sota vaikuttaa Suomen talouteen?

Ekonomistin mukaan Suomen talous kärsii, mutta toisaalta monet tekijät myös suojaavat kansantaloutta.

Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi, että Suomen vienti Venäjälle supistuu rajusti ja tulee jäämään alhaiselle tasolle pitkäksi aikaa.

”Energiahintojen nostama inflaatio heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja siten myös yksityistä kulutusta. Lisäksi Venäjältä on tuotu energiaa ja raaka-aineita, joiden saatavuusongelmat ja kalliimmat hinnat heijastuvat myös monien suomalaisyritysten kannattavuuteen”, Koistiainen toteaa.

Kostiainen kuitenkin huomauttaa, että ei ole syytä vajota pelkkään synkistelyyn.

”Suomen talouskehitys on ollut myötätuulessa ja teollisuuden tilauskirjojen tilanne on hyvä. Lisäksi Venäjän merkitys taloudelle on kokonaisuutena pienentynyt kuluneen vuosikymmenen aikana. Korona kasvatti kotitalouksien taloudellista puskuria, ja nämä säästöt tukevat nyt kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia, kun hinnat nousevat.”

Hän korostaa, että globaalien raaka-ainehintojen nousun seurauksena myös suomalaisyritysten vientihinnat ovat nousseet.

”Suomessa vientihinnat ovat nousset samaan tahtiin tuontihintojen kanssa. Suomi ei ole kansantaloutena hävinnyt globaalien hintojen noususta, mutta toimialojen välillä tilanteet vaihtelevat runsaasti”, Kostiainen summaa.

Koistiainen myös muistuttaa, että Suomen sähköntuotannosta on tulossa lähivuosina kokonaan fossiiliton ja omavarainen, mikä tukee Suomen teollisuutta ja investointeja.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös