Suomen hallitus esittää tälle vuodelle 2,3 miljardin euron määrärahalisäyksiä.
Hallitus julkisti perjantaina vuoden 2022 toisen lisätalousarvioesityksen, jossa vastataan Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan välittömästi aiheuttamiin määrärahatarpeisiin sekä lievennetään koronan aiheuttamia haittoja lapsille ja nuorille.
Kokonaisuudessaan lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2022 nettomääräisesti noin 2,3 miljardin euron määrärahalisäyksiä.
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi ehdotetaan noin kahden miljardin euron määrärahalisäyksiä. Toisaalta hävittäjähankkeen maksatusaikataulun tarkentuminen pienentää vuoden 2022 määrärahatarvetta 1,5 miljardilla eurolla.
Tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi yhteensä noin yhdellä miljardilla eurolla. Arvio tulojen valtion tulojen johtuu lähes kokonaan yrityksiltä perittävän yhteisöveron tuottoarvion kasvusta. Taustalla on vuoden 2021 ennakoitua parempi talouskehitys ja sitä kautta yritysten ennakoitua parempi taloudellinen tilanne.
Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,3 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2022 arvioidaan noin 8,9 miljardia euroa.
Budjetoitu valtionvelka olisi noin 138 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Timo Heinonen kritisoi hallituksen velkaan perustuvaa talouspolitiikkaa vastuuttomaksi.
“Hallituksen rahan viskely on vastuutonta. Puolustuksen ja turvallisuuden määrärahat ovat tietenkin ymmärrettäviä. Holtitonta velkarallia ei kuitenkaan selitä Venäjän hyökkäyssota tai edes pandemia. Yli kymmenen miljardia euroa menolisäyksistä on muuta kuin turvallisuuteen tai pandemiaan liittyviä”, Heinonen toteaa.
Heinosen mukaan hallituksen käsi on nyt syvällä tulevien sukupolvien taskussa.
”Mitään suunnitelmaa velkaantumisen taittamiseksi ei ole. Seuraaville hallituksille jää mittava urakka hoitaa talous kuntoon.”
Hallitus päätti budjettiriihessä poikkeuslausekkeesta, jonka perusteella monet menot siirretään budjettikehysten ulkopuolelle. Heinonen moittii poikkeuslauseketta väljästi määritellyksi.
“On selvää, että puolustusmenojen välttämätöntä lisäystä ei tule estää budjettitekniikalla. Oikeutus poikkeuksellisiin siirtoihin perustuu kuitenkin siihen, että kehysten ulkopuolelle siirrettävät menot on tarkkaan rajattu ja hyvin perusteltu. Nyt näyttää siltä, että poikkeus on kirjattu niin väljästi, että sen perusteella kehysten ulkopuolelle siirtoa voidaan perustella lähes minkä vain menon kohdalla.”
Heinosen mukaan koronapandemian ja sodan aiheuttamat menopaineet kasvattavat tarvetta uskottavalle suunnitelmalle julkisen talouden vakauttamiseksi.
”Julkiseen talouteen tarvitaan liikkumavaraa hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja turvaksi tulevia kriisejä varten. Talouden kriisinkestokyky on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta”, kansanedustaja toteaa.
Lue myös tämä: Tilanne hallinnassa Venäjän kaasutoimitusten lakattua
