S-Pankki pitää osakkeet salkuissaan nyt alipainossa.
Vuosi 2022 on ollut osakesijoittajalle mollivoittoinen. S&P 500 -osakeindeksi on tullut alas vuoden alusta 13 prosenttia, Euroopan suurimpia yhtiötä seuraava Euro Stoxx 50 on tippunut 16 prosenttia ja Helsingin pörssi lähes 17 prosenttia. Teknologiapainotteinen Nasdaq on laskenut jo yli 22 prosenttia.
”Toiveet osakkeiden nopeasti uuteen nousuun kääntymisestä ovat koetuksella”, toteaa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen artikkelissaan.
Suomisen mukaan kasvuodotukset niin talouden kuin tulostenkin osalta ovat leikkurissa. Tosin melko vaisukin kasvu riittää tukemaan osakkeita pidemmän päälle, mutta kasvun loppumista markkinat eivät kestä.
”Yhä useammat tahot ovat nostaneet esiin mahdollisuuden, että maltillisen hidastumisen sijaan edessä olisikin ensi vuonna taantuma. Se olisi myrkkyä markkinoille”, Suominen toteaa.
Suominen nostaa esiin tekijän, joka on toistunut lukemattomia kertoja tänä vuonna sijoitusammattilaisten kommenteissa ja analyyseissä. Se tekijä on inflaatio.
Yhdysvaltain kuluttajahintojen nousu kiihtyi maaliskuussa, kun hintapaineita luoneet toimitusketjujen häiriöt jatkuvat koko maan taloudessa. Maan työministeriön mukaan kuluttajahintaindeksi nousi maaliskuussa 8,5 prosenttiin viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.
Yhdysvaltojen hintojen nousu on nyt nopeinta sitten joulukuun 1981. Inflaatio kiihtyi myös helmikuuhun verrattuna, jolloin se oli 7,9 prosenttia vuositasolla. Kuukausitasolla hinnat nousivat maaliskuussa 1,2 prosenttia helmikuun 0,8 prosentin kuukausinousun jälkeen.
”Inflaation voimakas kohoaminen muuttaa sijoitusympäristöämme. Pitkään totuimme siihen, että inflaatiota ei ollut, jolloin keskuspankit ja valtiot saattoivat kerta toisensa jälkeen lisätä elvytystään, kun talousnäkymät heikkenivät. Koronakriisin jälkeen tuo elvytys lähti täydelle laukalle, kun rahaa pumpattiin talouteen ovista ja ikkunoista. Tällä kertaa elvytys herätti myös inflaatiopeikon, kun kysyntää luotiin niin paljon, että tarjonta ei pysynyt perässä.”
Kiihtyvän inflaation vuoksi keskuspankit joutuvatkin kääntämään suuntaansa.
”Keskuspankkien ensisijainen tehtävä on inflaation kurissapitäminen ja nyt ne joutuvatkin keskittymään hintanousun kukistamiseen talouskasvun kustannuksella”, Suominen päättelee.
Edessä on selvästi kiristyvä rahapolitiikka, mikä vaikuttaa monin tavoin talouteen ja markkinoihin. Suomisen mukaan korkojen nousu syö talouskasvua lainanoton kallistuessa.
Kiristyvä rahapolitiikka vaikuttaa Suomisen mukaan laajasti.
”Setelielvytyksen, eli uuden rahanpainamisen, lopettaminen puolestaan iskee suoraan kysyntään niin taloudessa kuin sijoitusmarkkinoilla, kun aiempaa vähemmän rahaa on etsimässä käyttökohteita. Lisäksi vähitellen nousevat korot alkavat olla myös mielenkiintoinen sijoitusvaihtoehto osakkeille.”
Suomisen mukaan ympäristö ei ole sijoittajaystävällinen. Talouden ylikuumenemisen ja inflaation kiihtymisen lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pahentanut sekä talous- että inflaatiotilannetta entisestään.
Kun pörssiyhtiöiden markkina-arvot ovat laskeneet, herättää se kysymyksen, joko osakkeita saisi alennusmyynnistä. Suominen kuitenkin toppuuttelee tätä ajatusta.
Hänen mukaansa viime vuodet ovat olleet yhdistelmä nousevaa toiveikkuutta ja vahvoja tuloksia. Nyt on kuitenkin riskinä, että molemmat myötätuulet hiipuvat yhtä aikaa.
”Kasvuodotusten heikentyessä ja korkojen noustessa sijoittajilla ei ole enää syytä maksaa yhtä korkeita arvostuskertoimia kuin aiemmin. Samaan aikaan tulosnäkymät heikentyvät, kun hidastuva talouskasvu iskee myyntiin ja nousevat hinnat puolestaan lisäävät kustannuksia. Edessä ovatkin haastavammat ajat kuin mihin viime vuosien osakemarkkina-hurlumheissä totuttiin”, Suominen arvioi.
S-Pankin allokaatiosuosituksissa alipainossa ovat nyt Euroopan osakemarkkinat. Suomi, Yhdysvallat ja Japani ovat neutraalissa painossa. Vain kehittyvät markkinat ovat lievässä ylipainossa osakemarkkinoista.
”Kiinan koronatilanne heiluttaa maan osakemarkkinoita, mutta toisaalta arvostus on matala ja viranomaisten tuki ovat Kiinan, ja sitä myöten koko kehittyvien maiden, apuna. Lisäksi monissa salkuissamme on merkittävä panostus vaihtoehtoisiin sijoituksiin niin private equity kuin kiinteistömarkkinan kautta, mikä osaltaan hajauttaa ja tasaa tuottoja epävarmassa ympäristössä”, Suominen toteaa.
