Aktia on vakiinnuttanut paikkansa pankkialan sijoituskohteena ja osinkopaperina – tavallaan Pohjola Pankin tilalla, joka on poistunut pörssistä.
Kuukauden osake: Aktia
Sijoittajille ei ole kovin monta pankkivaihtoehtoa tarjolla Helsingin pörssissä. Joitakin onneksi on, esimerkkeinä Aktia, Nordea ja Oma Säästöpankki. Korkojen nousu tekee pankeista aiempaa varteenotettavamman elementin sijoittajan salkussa – semminkin, kun talousnäkymät yleisesti ovat vähintään kohtalaiset.
Korkojen nousu kasvattaa pankkien korkotuottoja ja korkokatteita.
Toki pörssissä on varainhoitopainotteisia toimijoita, kuten Evli, mutta sillä ei ole samankaltaista konttoriverkostoa ja esimerkiksi asuntolainoitusta, kuten edellä mainituilla pankeilla.
Vertailun vuoksi, Evlillä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä jäivät vuodenvaihteessa alle 100 miljoonaan. Oma Säästöpankilla vastaava luku oli 4,3 miljardia (2020: 3,4), Aktialla Pankilla 7,5 (7,0) miljardia ja Nordealla 345 miljardia euroa, josta Suomen vähittäispankin eli kuluttajien osuus 36,6 miljardia.
Tämä kuvaa mittasuhteita. Nordean lisäksi isoja vähittäispankkitoimijoita Suomessa ovat OP ja Danske Bank. Oma Säästöpankin luottokannan kasvusta 328 miljoonaa tuli Eurajoen Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan myötä.
Julkisyhteisöt tarkoittavat edellä niin yrityksiä kuin asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä, pois lukien luottolaitokset. Aktialla kotitalouksien osuus lainanannosta oli 5,3 miljardia eli jopa 71 prosenttia koko kakusta.
Tämä tuo tiettyä vakautta, koska riski jakautuu laajalle kuluttajamassalle. Aktian markkinaosuus kotitalouksien asuntolainoista oli joulukuussa 4,0 (4,1) prosenttia. Voidaan puhua keskisuuresta asuntolainoittajasta.
Mistä on tultu?
Aktian juuret pohjautuvat lähes 200 vuotta vanhaan säästöpankkitoimintaan. Nykyinen Aktia syntyi kahdeksan säästöpankin yhteensulautumisen seurauksena vuonna 1991 eli pankkikriisin aikaan.
Vuonna 2009 yhtiö listattiin pörssiin.
Kuriositeettina todettakoon, että keskeinen pitkäaikainen pörssiosake OKO Pankki ja sittemmin Pohjola Pankki poistui pörssistä 2014, joten siksikin Aktian listautuminen oli tärkeä.
Aktia keskitti strategisen painopisteensä vuonna 2017 varainhoitoon, joka on perusluonteeltaan vähempiriskistä kuin perinteinen pankkitoiminta anto- ja ottolainauksineen. Pankki laajensi kehittyvien markkinoiden valtionlainojen myyntiä kansainvälisille markkinoille vuodesta 2018 lukien.
Yli puolet Aktian konttoreista sijaitsee Uudellamaalla: Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Järvenpäässä, Karjaalla, Kirkkonummella, Porvoossa ja Sipoossa. Edelleen konttoreita on Tampereella, Turussa, Paraisilla, Vaasassa, Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Oulussa. Toisin sanoen konttoriverkosto – ja samalla keskeisin toiminta-alue – kattaa aika pitkälti ruotsinkieliset alueet ja rannikkoseudun Suomessa.
Aktia on ollut kasvuhakuinen myös epäorgaanisesti eli yritysostoin sekä toisaalta divestoinut eli luopunut liiketoiminnoista, jotka eivät ole olleet strategian keskiössä, esimerkkeinä Folksam Vahinkovakuutuksen myynti ja Aktia Kiinteistövälityksen omistuksen vähentäminen 2018.
Vuonna 2020 Aktia osti Askel Partnersin rahastoliiketoiminnan ja seuraavana vuonna Taalerin varainhoitoliiketoiminnan. Edelleen viime marraskuussa Aktia meni osakkaaksi Alexander Corporate Financeen 20 prosentin osuudella.
Järjestely tuo Aktian asiakkaiden ulottuville jatkossa myös investointipankkitoimintaa, kuten esimerkiksi yrityskauppojen taloudellista neuvonantoa, listautumisia sekä yritysten arvonmäärityspalveluja. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat niin Aktian kuin ACF:n strategian keskiössä, mikä tekee meistä erityisen yhteensopivat kumppanit” – Aktian pankkitoiminnasta vastaava johtaja Anssi Huhta, tiedote 30.11.2021
Taaleri-kauppa oli merkittävä – miten rahastoille kävi?
Aktia tiedotti maaliskuussa 2021 ostavansa pörssiyhtiö Taalerin varainhoitoliiketoiminnan ja aloittavan Taalerin kanssa jakeluyhteistyön. Velaton kauppahinta oli 120 miljoonaa euroa.
Hallinnoitavia varoja siirtyi noin 4,4 miljardia euroa Taalerilta Aktian hoidettavaksi ja henkilöstöä noin satakunta. Toisin sanoen Aktian hallinnoitavat varat kasvoivat ilmoitushetken arvojen mukaisesti 10,4 miljardista 14,8 miljardiin euroon eli jopa 42 prosenttia.
Aktian toimitusjohtaja Mikko Ayub totesi pörssitiedotteessa 10.3.2021:
Olennaista järjestelyssä on myös Taalerin kanssa tehtävä yhteistyösopimus, jossa asiakkaamme saavat pääsyn Taalerin menestyksekkäisiin vaihtoehtoisiin sijoitustuotteisiin samalla kun Aktia tarjoaa Taalerille merkittävän jakelukanavan. Aktian hallinnoimien varojen määrä kasvaa merkittävästi, mikä vahvistaa entisestään Aktian asemaa varainhoitomarkkinalla. Kauppa on näin meille tärkeä askel kohti selkeää tavoitettamme olla Suomen paras varainhoitaja.
Kesäkuussa 2021 Aktia ilmoitti sulauttavansa rahastoja seuraavasti:
- Erikoissijoitusrahasto Taaleri Globaali Korko sulautuu Sijoitusrahasto Aktia Korkosalkkuun
- Sijoitusrahasto Taaleri Lyhyet Korot sulautuu Sijoitusrahasto Aktia Lyhyt Yrityskorko+:aan
- Sijoitusrahasto Taaleri Yrityskorko sulautuu Sijoitusrahasto Aktia Corporate Bond+:aan
- Erikoissijoitusrahasto Taaleri Aktiivi sulautuu Erikoissijoitusrahasto Taaleri Rohkea Omistajaan.
Samaan aikaan kahdenkymmenen Taaleri-alkuisen rahaston nimi muutettiin Aktia-alkuiseksi.
Miten on käynyt menestysrahastojen eli Mika Heikkilän ja Olli Viitikon hoitamien Taaleri Arvo Markan ja Taaleri Mikro Markan – eli Aktia Arvo Markan ja Aktia Mikro Markan?
Molemmat salkunhoitajat irtisanoutuivat Aktiasta viime kesänä. Arvopaperi uutisoi 24.10.2021 otsikolla Mika Heikkilän hoitamasta Mikro Markasta lunastettu varoja salkunhoitajien lähdön jälkeen – Aktia sulauttaa rahastoja.
Lehti vertaili rahastojen kokoon ja toisaalta arvoon perustuen, että syys-lokakuun aikana Aktia Mikro Markasta, Mikro Reinistä ja Uudesta Euroopasta vedettiin varoja noin 10-18 prosentin verran. Aktia Arvo Markan pääoma laski neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin rahasto-osuuden arvo 31.8.-18.10.2021.
Salkunhoitajien lähdöllä oli väliä. Samoihin aikoihin Aktia sulautti lisää rahastojaan.
Aktia sulauttaa Arvo Markan Aktia Capital -rahastoon ja Arvo Kruunu -rahaston Aktia Nordiciin. Mikro Kruunu sulautuu Aktia Nordic Micro Capiin ja Uusi Eurooppa sulautuu Aktia Europe Small Capiin. – Arvopaperi
Nykyisen Aktia Capital -rahaston isoimmat sijoitukset ovat Metso Outotec, Nokia, Nordea, Neste, Sampo, UPM ja QT.
Niin tai näin, vuoden 2021 lopussa Aktian hallinnoimat asiakasvarat olivat 15,5 miljardia ja maaliskuun 2022 lopussa 14,4 miljardia euroa. Erotus alkuvuonna johtuu markkinoiden heikkoudesta mutta myös parinsadan miljoonan euron nettomääräisistä lunastuksista.
Aktia ja sijoittaja
Sijoittajan kannalta Aktia on arvo-osake. Pankin tavoitteena on jakaa 60-80 prosentin osinko tilikauden voitosta. Yhtiö maksoi huhtikuussa 0,56 euron osingon tilikaudelta 2021, kun osakekohtainen tulos oli 0,95 euroa, eli 59 prosenttia.
Aktian osakekanta koostuu 72,3 miljoonasta osakkeesta. Kurssin ollessa tällä hetkellä 9,4 euroa markkina-arvoksi muotoutuu 680 miljoonaa euroa. Yhtiö tavoittelee vuoteen 2025 mennessä yli 120 miljoonan euron liikevoittoa. Oman pääoman tuoton tavoite on 12 prosenttia ja kulu-tuotto –suhteen alle 0,60. Ydinpääoma (CET1) pyritään pitämään yli 1,5 prosenttiyksikköä vähimmäisvaateen yläpuolella.
Viime vuonna oman pääoman tuotto oli 10 prosenttia ja ydinpääoma (CET1) 11,2 vaateen ollessa 7,7 prosenttia. Kulu-tuotto –suhde oli 0,66.
Toimitusjohtaja Mikko Ayub esitteli johtamaansa yhtiötä Keski-Uudenmaan Osakesäästäjille toukokuussa 2022. Hän antoi ymmärtää, että konserni pyrkii välttämään pankkitoiminnassa isoimpia riskejä. Tällöin kehitys on vakaampaa niin talouden nousuissa kuin laskuissa. Samoin Ayub piti henkivakuutusta tärkeänä osana liiketoimintaa ja hallittua tuloksen muodostusta.
Yhtiöllä on kolme tärkeää tukijalkaa: varainhoito, pankkitoiminta ja henkivakuutus. Visio on kunnianhimoinen: olla johtava varainhoitajapankki.
Aktian korkokate ja nettopalkkiotuotot kasvoivat tammi-maaliskuussa vuoden takaisesta 18-25 prosentin tahtia, samoin henkivakuutuksen maksutulo 18 prosenttia. Yhtiö odottaa luottotappioiden pysyvän maltillisina. Myös varainhankinnan kustannus on maltillinen ja likviditeetti hyvä.
Näkymät tammi-maaliskuun 2022 osavuosikatsauksessa pidettiin ennallaan:
Vuoden 2022 vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan olevan jonkin verran korkeampi kuin vuonna 2021 olettaen, että markkinakehitys on suotuisaa ja yhteiskunnan olosuhteet pysyvät vakaina. Aktia-konsernin vuoden 2022 tulos on riippuvainen Venäjän hyökkäyssotaa seuranneen epävarmuuden vaikutuksista markkinoihin.
Osinkotuotto nykykurssia vasten on erittäin hyvätasoinen 6,0 prosenttia ja mikään ei toistaiseksi viittaa osingon supistumiseen ensi keväänä.
Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä analysoitaessa on otettava huomioon viime kuukausina voimistunut joukkolainojen arvonlasku korkotason noustessa. Tämä voi heijastua taseen laskennallisiin arvonmuutoksiin, pääomiin ja ei-operatiiviseen tulokseen.
Aktiaa on toimitusjohtanut vuodesta 2018 Mikko Ayub, jolla on pitkä Nordea-tausta. Konserni työllistää noin 900 asiantuntijaa. On ilahduttavaa, että yli kolmannes henkilöstöstä osallistui Aktian henkilöstöantiin syksyllä 2021. Tämä lisää henkilöstön sitoutumista yhtiöön ja sen tavoitteisiin.
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
—
