Verotuksen, tulonsiirtojen ja palvelumaksujen yhteisvaikutuksesta Suomessa muodostuu edelleen kannustinloukkuja. Se näkyy esimerkiksi kaupan alalla rekrytointivaikeuksina.
Kaupan alan yrityksissä osaavan työvoiman rekrytointi on vaikeutunut viime vuosien aikana. Tuoreessa Palvelualojen Osaajabarometrissa Kaupan liiton jäsenyrityksistä lähes puolet eli 48 prosenttia arvioi osaavien työntekijöiden löytymisen hankalaksi.
Kaupan alan yrityksissä osaavan työvoiman rekrytointi on vaikeutunut edelliseen kolme vuotta sitten tehtyyn mittaukseen verrattuna. Kun vuonna 2019 palvelualoille toteutetussa Osaajabarometrissa kaupan yrityksistä 34 prosenttia arvioi osaavan työvoiman rekrytoinnin olevan vaikeaa, vuonna 2022 näin arvioi lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista. Kasvavista kaupan yrityksistä tätä mieltä on jopa yli puolet.
Rekrytointivaikeudet ovat suurimmat vähittäiskaupassa, jossa työntekijöiden palkkaaminen on vaikeaa 53 prosentille vastaajista. Tukkukaupassa rekrytointi on hankalaa 43 prosentille vastaajista.
”Suurin syy rekrytointivaikeuksiin on työnhakijoiden puute ja se, ettei työnhakijoiden osaaminen vastaa kaupan tarpeita. Rekrytointivaikeudet kohdistuvat eniten myyntitehtäviin”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi avaa tilannetta.
Vähittäiskaupassa juuri työntekijöiden vähyys alueella on barometrin mukaan suurin syy palkkaamisvaikeuksiin, tukkukaupan rekrytoinneissa puolestaan korostuvat osaamisen, kuten myynti- ja markkinointitaitojen, puutteet.
”Myynti- ja markkinointitaitoja tarvitaan kaikilla aloilla, myös esimerkiksi teollisuudessa. Kaupan alalla erityisesti tukkukaupat potevat tämän alueen osaajapulaa. Vastatakseen osaamisvajeeseen Kaupan liitto onkin perustanut yhdessä Ekonomiliiton kanssa School of Sales -myyntikoulun, jossa hiotaan eri alojen ja eri koulutustaustaisten ammattilaisten myyntitaitoja”, Kiviniemi toteaa.
Yli kolmasosa kaupan yrityksistä odottaa henkilöstön kasvavan lähitulevaisuudessa: vähittäiskaupoista 30 prosenttia ja tukkukaupoista 47 prosenttia ennakoi työllisyytensä kasvavan.
Kannustinloukku tuntuu kaupan alan arjessa
Lähes 40 prosenttia kaupan Osaajabarometriin vastanneista yrityksistä kertoo kohtaavansa rekrytoinneissa kannustinloukkuun ja jopa työttömyysloukkuun liittyviä ongelmia. Näissä tapauksissa työnhakija ei halua vastaanottaa tietyn määrän ylittäviä lisätyötunteja tai kokopäiväistä työtä.
”Tulos ei yllätä. Verotuksen, tulonsiirtojen ja palvelumaksujen yhteisvaikutuksesta Suomessa muodostuu edelleen kannustinloukkuja, mutta myös työttömyysloukkuja, jossa kysymys on kokopäiväisen työn vastaanottamisen kannattavuudesta. Jotta jokaisen työtunnin vastaanottaminen ja tekeminen olisi kannattavaa sekä oman toimeentulon näkökulmasta turvallista, tulisi sosiaaliturvajärjestelmän uudistusta nopeuttaa ja purkaa kannustinloukkuja”, Kiviniemi painottaa.
Kaupan liitto on jo pitkään vaatinut pikaista työttömyysturvauudistusta sekä pidemmän tähtäimen rakennemuutoksia. Suomeen pitäisi saada sosiaalietuuksia ja palkkatuloja yhdistävää malli, esimerkiksi perustili.
Digitalisaatio muuttaa kaupan tehtävien luonnetta
Kaupan alan yritykset nimesivät tulevaisuuden toimintaympäristön muutostrendeistä tärkeimmiksi digitalisaation (60 %) sekä väestön ikääntymisen (33 %). Digitalisaatio muuttaa tehtävien luonnetta ja yhä lisää osaamistarpeita digitaalisten järjestelmien osaajille. Väestön ikääntyminen tuo vaihtuvuutta työvoimalle ja haastaa osaavan työvoiman löytämisessä.
Digitalisaation vaikutukset kaupan alaan ja työtehtävien muutokseen Kaupan liitto on tunnistanut jäsenyrityksissään jo aiemmin ja pyrkinyt vastaamaan koulutustarpeeseen.
”Olemme Kaupan liitossa koonneet yhteen viisi yliopistoa, joiden yhteistyönä tarjotaan digitaalisen kaupan opintokokonaisuutta yliopistojen tutkinto-opiskelijoille ja avoimen yliopiston kautta osaamistaan kehittäville. Malli on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Pitkällä aikavälillä koulutuksen koordinointi ei kuitenkaan voi nojata edunvalvontajärjestöön, vaan se on toteutettava itsenäisenä toimintana”, Kiviniemi huomauttaa.
Kaupan yritykset arvioivat, että tärkeimmät henkilöstön osaamisen osa-alueet tällä hetkellä liittyvät asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen, kykyyn ja haluun kehittää omaa osaamistaan ja sosiaalisiin kykyihin. Myös myynti- ja markkinointiosaaminen ja ongelmanratkaisutaidot korostuvat tällä hetkellä.
”Myyntitaitoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, jotta asiakas saadaan ostamaan myyntikanavasta riippumatta. Kivijalka-, hybridi-, ja verkkokaupassa tarvitaan erilaista myyntiosaamista ja asiakaspalvelua. Kaikilla koulutusasteilla on tarjottava opintokokonaisuuksia, joissa keskitytään myynnillisiin taitoihin ja asiakasymmärrykseen”, hän sanoo.
