Maanantaina nähtiin taas rajuja liikkeitä finanssimarkkinoilta. USA:n tärkeimmät osakeindeksit laskivat, dollari vahvistui euroon nähden ja USA:n 10-vuoden velkakirjan korko nousi jo 3,37 prosenttiin. S&P 500 -osakeindeksi laski 3,9 prosenttia ja Nasdaq peräti 4,7 prosenttia.
Vuoden alusta S&P 500 on tullut alas jo yli 21 prosenttia ja Nasdaq lähes 31 prosenttia. Kasvaneesta epävarmuudesta kielii se, että osakemarkkinoiden odotettua volatiliteettia mittaava markkinoiden pelkokerroin eli VIX-indeksi on noussut vuoden alusta jo 98 prosenttia.
Sijoittajan turvasatamat ovat harvassa.
Kasvavat inflaatiohuolet ovat säikäyttäneet myös korkosijoittajat, ja valtiolainojen tuotot ovat painuneet osakeindeksien ohella pakkaselle tänä vuonna. Esimerkiksi kehittyvien korkomarkkinoiden tuotot ovat vuoden alusta miinuksella 17 prosenttia.
Nordean päästrategi Antti Saari arvioi pankin viikkokatsauksessa, että alkuvuonna nähty voimakas korkojen nousu on kurittanut sekä osakemarkkinoiden arvostuskertoimia että joukkolainojen arvoja. Hänen mukaansa tämä selittää globaalista osakekurssien laskusta valtaosan, vaikka matkalle on mahtunut muitakin huolia.
”Kun kaikkein matalimman riskin sijoituskohteiden tuotot nousevat, sijoittajat alkavat vaatia vastaavasti korkeampia tuottoja myös muilta, riskisemmiltä sijoituskohteilta”, Saari toteaa.
Saaren mukaan osakemarkkinoille reaalikorko eli inflaatiosuojattu korko on paras matalariskisen rahan hinnan mittapuu. Yleensä reaalikoron noustessa myös yritysten tulosnäkymät paranevat. Saaren mukaan tämä, osingot sekä euron heikkeneminen ovat osaltaan tukeneet osakemarkkinoiden tuottoja tänä vuonna.
Nyt korkojen nousutahti on kuitenkin ollut niin kiivas, että tämä tuki ei ole toistaiseksi riittänyt pitämään kursseja vesirajan päällä. Lisäksi osakeriskin kantamisesta tarjolla oleva lisätuotto, eli osakeriskilisä, ei ole tänä vuonna kaventunut toisin kuin tyypillisesti reaalikorkojen noustessa voimakkaasti, Saari analysoi.
Korkomarkkinoilla pitkiin valtiolainoihin on hinnoiteltu odotuksia rahapolitiikan kiristymisestä. Se näkyy esimerkiksi USA:n 10-vuoden velkakirjan koron rajuna nousuna viime aikoina. Juuri pitkien korkojen kehitys on osakesijoittajan kannalta oleellista, ei niinkään keskuspankin määräämä ohjauskorko, Saari muistuttaa.
Nordea odottaa pitkien korkojen nousun jatkuvan vielä, mutta selvästi alkuvuotta hitaampana.
”Nordean tämänhetkisen ennusteen mukaan USA:n ja euroalueen 10-vuotiset korot kipuaisivat enää noin puolella prosenttiyksiköllä seuraavan vuoden aikana.Toisin sanoen nousua kertyisi alle puolet alkuvuoden aikana nähdystä kaksi kertaa yhtä pitkän ajan kuluessa. Euroalueella riski hieman ripeämmästä kehityksestä on kasvanut keskuspankin viimeisimpien viestien perusteella, mutta tässäkin tapauksessa pitkien korkojen nousuvauhti jää selvästi alkuvuotta maltillisemmaksi”, Saari ennustaa.
Entä miltä sitten näyttävät osaketuottojen lähiajan näkymät?
Saari uskoo edelleen osakemarkkinoiden tuottomahdollisuuksiin.
”Jos taas pitkien korkojen nousu jäisi odotusten mukaiseen noin puoleen prosenttiyksikköön, monista sijoituskohteista olisi odotettavissa plusmerkkisiä tuottoja seuraavan vuoden aikana. Tätä pidemmällä tähtäimellä näkymä on joka tapauksessa selvästi parempi, kun arvostuskertoimien lasku ei tuo enää vastaavaa vastatuulta.”
Saaren mukaan vallitsevassa tilanteessa korkeammat valtionlainakorot tuovat salkkuun turvaa talouden äkillisen hidastumisen varalta, sillä tässä tapauksessa myös todennäköisesti pitkät korot laskisivat, mikä nostaisi joukkolainojen hintoja ja jarruttaisi osakekurssien laskua.
”Tämä kuitenkin vaatisi, että inflaatio, eli yleisen hintatason nousuvauhti, hidastuisi nykytasoiltaan. Odotamme näin käyvänkin loppuvuotta kohden”, Saari toteaa.
Pörssikonkari Hannu Angervuo arvioi, että inflaatio on pakottaa USA:n keskuspankin toimiin, joiden vaikutuksia on mahdotonta ennustaa.
”Merkittävin osa Wall Streetin osakekurssien kallistumisesta on tullut vuoden 2017 jälkeen eli kovimman likviditeetin pumppauksen seurauksena. Sama pätee Eurooppaan ja Helsingin pörssiin, joka voitti viime vuonna nousullaan lähes kaikki maailman pörssit”, Angervuo toteaa.
Inflaatio on Angervuon mukaan juoksuttanut narun pään vetävän käteen. Yhdysvaltain Keskuspankki aikoo leikata tasettaan alas 9 000 miljardin tasosta ja myydä lähivuosien aikana luottojaan noin 5 000 miljardin dollarin edestä.
”Summat ovat massiivisia. Likviditeetin jättileikkausten seurauksia on nyt melko mahdoton ennakoida lyhyen aikavälin osakemarkkinoille rapakon molemmin puolin”, Angervuo toteaa.
