Perukirjassa ilmoitetaan kuolinpesän omaisuus. Siihen kirjataan kaikki vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat. Omaisuusluettelo toimii pohjana perunkirjoituksen jälkeen tehtävälle omaisuuden ositukselle ja perinnönjaolle.
Kuolinpesän varallisuuden arvonmääritystä ei ole yleensä mahdollista tehdä täysin oikein. Varallisuuden käyvälle arvolle ei ole välttämättä vertailukohtaa. Siksi lähes kaikki perukirjaan merkittävät summat ovat vain parhaan kyvyn mukaan tehtyjä arvioita.
Jos omaisuuserien arvottaminen on vaikeaa, pesän osakkaat voivat pyytää verottajalta vapaaehtoista ja maksullista ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisun pyytäminen verottajalta on tyypillistä esimerkiksi arvokkaiden tonttien ja rakennusten kohdalla, joiden hinnan arviointi muilla tavoin on mahdotonta tai vaikeaa.
Koska omaisuuserien arvottaminen on vaikeaa, saattaa perukirjassa rintaperillisille tulla omaisuutta, jonka jälleenmyyntiarvo ei myöhemmin vastaa perukirjassa määriteltyä omaisuuden arvoa.
Kun perittyä omaisuutta myöhemmin myydään, saattaa kauppahinta jäädä perukirjassa määriteltyä arvoa alhaisemmaksi.
Tällöin perilliselle syntyy verohyöty, joka on mahdollista hyödyntää.
Esimerkiksi tyypillinen tilanne on sellainen, jossa perilliselle on tullut perintönä asunto. Asunnon arvo perukirjassa on vaikkapa 100 000 euroa, mutta perillinen saa myytyä asunnon vain 80 000 eurolla.
Tällaisessa tilanteessa kaupasta ei synny verotettavaa pääomatuloa, mutta sen sijaan siitä syntyy vähennyskelpoinen luovutustappio. Luovutustappiota lisää mahdollinen asunnon myynnin välityspalkkio.
Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm kertoo Taloustaito-lehdessä, että luovutusvoittoa laskettaessa vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintöverotuksessa käytetty verotusarvo, johon lisätään vielä välityspalkkio.
Eli jos edellä mainitun 80 000 eurolla myydyn asunnon välityspalkkio on ollut 2000 euroa, on luovutustappio yhteensä 22 000 euroa.
Mistä luovutustappion hyöty sitten tulee?
”Vuodesta 2016 alkaen yksityishenkilöiden ja kuolinpesien luovutustappiot vähennetään ensisijaisesti verovuoden luovutusvoitoista. Sen lisäksi vuoden 2016 ja sitä uudemmat luovutustappiot voidaan vähentää luovutusvoittojen kokonaan tai osin puuttuessa myös muista pääomatuloista”, Lindholm kertoo.
Pääomatuloa voi olla hyvin monenlainen tulo. Lindholm mainitsee seuraavat: korkotulo, pääomatulona verotettava osinkotulo, vuokratulo, voitto-osuus, henkivakuutuksen tuotto, kapitalisaatiosopimuksen tuotto, metsätalouden pääomatulo, maa-aineksista saadut tulot, luovutusvoitto ja osakesäästötililtä nostettu tuotto. Lisäksi pääomatuloa on jaettavan yritystulon, yhtymän osakkaan tulo-osuuden sekä porotalouden tulon pääomatulo-osuus.
Jos kuitenkin luovutustappiota jää tämänkin jälkeen vähentämättä, vahvistetaan jäännös verovuoden luovutustappioksi, joka vähennetään viitenä seuraavana vuotena luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista.
Luovutustappioiden perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista saada ansiotuloista vähennettävää alijäämähyvitystä, Lindholm toteaa.
Lue myös tämä: Perintö on usein kipinä sukuriidoille – Suomessa käydään vuosittain lähes 1500 perintöriitaa
Suomalaisista pankeista saatu korkotulo on lähdeveron alaista tuloa ja siitä ei voi mitään luovutustappioita vähentää.
Korkotulo pitää saada siis jostain muualta, esim. ulkomaalaisesta pankista että siitä voisi vähentää yhtään mitään.
Voiko tätä tappiota hyödyntää perillinen omassa henkilökohtaisessa verotuksessa?
Joo pääomatulo- osuudesta ko. verovuonna. Mikäli tappiota ”jää käyttämättä” ( eli netottamatta ko. vuoden pääomatuloista, se jäljellejäänyt osuus vahvistetaan ns. ”tavalliseksi” verovuoden luottotappioksi ja saa vähentää pääomaveron alaisen omaisuuden luovutusvoittoverotuksessa viiden seuraavan vuoden ajan.
Eli saadakseen hyödyn, olis hyvä olla pääomatuloa jonkin verran.
Näin itse ymmärsin.
Jos asunnon arvo on arvottu väärin on fiksumpaa pyytää verottaja korjaamaan arvoa vero kirjoitukseen, kuin odottaa voittoa? Tämä pitäisi onnistua seuraavien 3 vuoden? aikana peruunkirjoituksesta.