Makrotalous

Hallitus esittää rajoituksia asuntolainoihin – tavoitteena hillitä kotitalouksien velkaantumista

Uudet asuntolainat pitää jatkossa maksaa takaisin enintään 30 vuodessa. Hallitus esittää rajoituksia myös taloyhtiölainoihin.

Hallitus esittää, että uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 30 vuotta. Taloyhtiölainat voivat olla uudisrakentamisessa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta

Taloyhtiölainojen takaisinmaksuaika saa olla uudisrakentamisessa enintään 30 vuotta eikä niissä voi olla lyhennysvapaata ensimmäisinä viitenä vuotena rakennuksen valmistumisesta. Lyhennysvapaa on kuitenkin mahdollinen ensimmäisen vuoden aikana.

Lisäksi kuluttajaluotonantajien valvontaa tehostetaan ja valvonta keskitetään Finanssivalvonnalle.

Säännöissä on kuitenkin joustonvaraa niin, että pankki voi esimerkiksi poiketa enimmäistakaisinmaksuajasta kymmenessä prosentissa luotonannosta. Myös maksujärjestelyt ovat mahdollisia. Esitys ei sisällä tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta eli niin sanottua velkakattoa.

Uusi lainsäädäntö ehkäisee kotitalouksien asuntoluottojen maksuaikojen pidentymistä ja hillitsee liiallista luotonantoa erityisesti taloyhtiöille. Lisäksi se edistää asiakkaansuojaa ja parantaa luotonmyöntökäytäntöjä.

Uudistus perustuu hallitusohjelmaan. Nopeasti kasvanut velkaantuneisuus tekee kotitalouksista haavoittuvia tulojen supistumiselle ja korkotason nousulle, ohjelmassa todetaan. Taustalla on myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suositus, jonka mukaan Suomen tulisi vähentää asuntoluotonannon riskejä.

Lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuun alussa.

”Taloyhtiöille ja muille asuntoyhteisöille uudisrakentamista varten myönnettyjen lainojen katon käyttöönotto ja pienlainayhtiöiden saattaminen Finanssivalvonnan valvottaviksi ovat tarpeellisia toimia. Nämä ehdotukset puuttuvat juuri niihin ongelmiin, joihin viime vuosina on kiinnitetty eri tahoilla huomiota”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Lakiesitystä muutettiin lausuntokierroksen jälkeen siten, että asuntoyhteisöluottoihin voidaan tarvittaessa myöntää lyhennysvapaita laina-ajan alkuun. Tämä tuo Finanssialan mielestä tervetullutta joustoa sääntelyyn.

Finanssialan mielestä ongelmallisinta hallituksen esityksessä on Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskin arvioinnissa käytettävistä raja-arvoista ja jakaumista. Tämä osa ehdotuksesta tulee FA:n mielestä poistaa.

Finanssialan mukaan ehdotuksen taustalla on sinällään hyvä tarkoitus varmistaa, että luotonanto perustuu terveisiin perusteisiin eikä kuluttajan maksukykyä vaaranneta liiallisella luototuksella. Tämä on tärkeä asia erityisesti pienlainayhtiöiden kohdalla, joiden sääntely on ollut vähäistä. Sen sijaan luottolaitoksille kyse on käytännössä  vakavaraisuuden valvonnasta, joka on EU:ssa täysharmonisoitua.

”Ehdotus on siten päällekkäistä muun luottolaitossääntelyn kanssa. On lisäksi epäselvää, miten Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus suhteutuisi EKP:n ja ulkomaisten pankkien sivuliikkeiden emoyhtiöiden valvojien toimintaan. Jos saman valtuuden käyttäjiä on useita, ei ole selvää, miten taataan toimijoiden yhdenmukainen kohtelu ja ratkaistaan rinnakkaisesta sääntelystä ja valvonnasta johtuvat toimivaltaristiriidat”, Mattila sanoo.

Ehdotettu asuntolainojen enimmäispituuden sääntely on Finanssialan mielestä sangen tarpeeton. Suomessa ei ole merkkejä Ruotsin kaltaisista ylipitkistä laina-ajoista, vaan asuntoluottojen takaisinmaksuajat ovat olleet tyypillisesti 20–25 vuotta.

”Asuntoluottojen pituuden rajoittaminen saattaisi myös tuoda markkinoille uudenlaisia luottotuotteita, jotka vesittävät sääntelyn tehoa. Esimerkiksi luoton viimeinen takaisinmaksuerä voisi olla muita suurempi. Onkin syytä varoa, ettei sääntelyn myötä ajauduta ojasta allikkoon”, Mattila huomauttaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös