Konkareiden opit kestävät aikaa ja merivettä: tarkastelussa Kim Lindströmin, Peter Friisin kuin Hannu Angervuon ajatuksia.
Hötöllä viittaan korkeisiin arvostuksiin niin osake- kuin korkomarkkinoilla sekä erilaisiin sijoitustuotteisiin, joista sijoittaja ei loppujen lopuksi ymmärrä mitään. Kryptovaluutat eivät välttämättä ole pyramidihuijaus mutta ovat suurelta osin pyramidipeli, jossa tuotto perustuu ainoastaan siihen, että joku maksaa sinua kovemman hinnan jälkeesi.
Halusimme tai emme, kyse on lotosta, arpapelistä.
Arvostamani professori, Osakesäästäjien Keskusliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Rothovius käytti kryptovaluutoista sanaa pyramidipeli toimittaja Mikko Jylhän Ylen Pörssipäivä-ohjelmassa 9.6.2022. Rothovius siirtyi sivuun Osakesäästäjistä pitkän ja ansiokkaan puheenjohtajakautensa 2008-2022 jälkeen.
Rothoviuksen eduiksi voidaan lukea pohjalainen suoruus. Sijoittaja ei tarvitse jatkuvia kiertoilmaisuja, koska sijoituksen tuotto mitataan rahassa, ei tarinan kerronnassa. Valitin vuosituhannen vaihteen tienoilla Vaasan yliopistossa Rothoviukselle kokeestani, jossa vastaus periaatteessa oli oikein mutta oikean vastauksen ympyröinti oli jäänyt tekemättä. Ei mennyt läpi. Tentti oli uusittava, jos halusi saada paremman numeron. Näin myös tapahtui.
Sama pätee sijoittajan virheisiin. Jylhän haastattelussa Rothovius itse sanoo oppineensa kaikki mahdolliset virheet kantapään kautta jo nuorena. Hänen johtajakautensa isoin parannus osakesäästäjän asemassa on ehdottomasti osakesäästötili, jossa piensijoittaja on edes hieman tasapuolisemmassa asemassa suursijoittajiin, rahastoihin, säätiöihin, ulkomaisiin sijoittajiin ja eläkeyhtiöihin nähden.
Ajoituksen puolestapuhujat hurskastelijoita
Osakemarkkinoiden tuotto perustuu yrityksen liiketoimintaan. Osinko on suoraan tuloksesta lähtöisin oleva erä ja osakemarkkinoiden eniten käytetty arvostuskerroinkin epäsuorasti. Nimittäin P/E-luvun (price/earnings) komponentti E, eli tulos, mittaa liiketoiminnan arvonluontikykyä, uuden varallisuuden muodostumista.
P on kuin edellä kuvattu poiju, joka nousee pintaan, jos E kehittyy hyvin.
Kun sijoittajan taivaalla on pilviä, ostohousuissa on helpompi olla. Nyt on pilviä. Näitä ovat niin inflaatio, taantuman uhka, korkojen nousu, Etelä-Euroopan valtioiden taloushaasteet esimerkkinä Italia – ja inhimillisesti ikävimpänä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Minusta sijoittajan ei tarvitse onnitella itseään omistaessaan vaikkapa puolustusvälineteollisuutta, mutta kyse on realiteetista maailmassa, jossa ratkaisun keskiöön nousee – toivottavasti vain väliaikaisesti – ruuti ja räjähdys. Ihminen on ihmiskunnalle ja taloudelle isompi uhka kuin pandemia. Itse asiassa ratkaisun keskiössä ovat sanktiot, talouspakotteet. Hyvä niin.
Sodan kylmät kasvot näyttävät demokratian ja sananvapauden konkreettisen merkityksen ja arvon.
Jos palataan talousjärjestelmään, tärkeää on ymmärrys, säännöt ja sääntelyelementit, kuten keskuspankkien rahapolitiikka. Se, onko rahapolitiikka ollut liian löysää liian kauan, on toisen keskustelun paikka.
Kun sijoittaja ymmärtää, mihin sijoittaa, systeemi kehittyy vakaammin. Kun sijoittaja ymmärtää, hän ei myy pilvisellä säällä, eli silloin kun kaveri tarjoaa liiketoiminnasta aiempaa vähemmän.
Ajoituksen puolestapuhujat ovat hurskastelijoita. Kuka osasi ostaa pohjilta finanssikriisissä, kun uutiset olivat synkimmillään maaliskuussa 2009 – tai vastaavasti koronakriisin synkimmässä ja epämääräisimmässä vaiheessa maaliskuussa 2020?
Juuri nuo ovat ajankohtia, jolloin alkoi voimakas pörssinousu.
Sitä ennen olisi toki pitänyt osata myydä huipulta. Luulenpa, että arvopaperivälittäjien edustajat ovat ”parhaita ajoittajia”.
Inflaatiosta eriäviä näkemyksiä
Huippukorkean inflaation taittumisesta konkareilla on jossain määrin eriäviä näkemyksiä. Inflaatio ponnahti toukokuussa Suomessa 7,0 prosenttiin ja euroalueella 8,1 prosenttiin vuoden takaisesta.
Rothovius näkee nykyisen huippukorkean inflaation ohimenevänä. Inflaatiopiikin syyt ovat hänen mukaansa energian hinnan nousussa, tarjonnan pullonkauloissa kuten elektroniikan komponenteissa ja puutavarassa, kuljetuspuolen ongelmissa sekä Kiinan koronarajoituksissa, kun tavara seisoo jälleen tänä keväänä satamissa.
Ukrainan sodalla on suurimpaan osaan näistä oma vaikutuksensa.
Rothoviuksen mukaan markkinoilla ostetaan nyt tavaraa varastoon. Siitä voi seurata tilanne, että tarjonnan lisääntyessä syntyy ylitarjonta ja hinnat laskevat. Tämä voi hänen mukaansa tapahtua jossakin vaiheessa ensi vuonna.
Toisin sanoen Rothovius ei näe inflaatiota sijoittajan kannalta isona ongelmana.
Sen sijaan entinen salkunhoitaja Hannu Angervuo varoitti toimittaja Ilkka Sinervän haastattelussa SalkunRakentajassa 12.6.2022, että inflaation taantumisesta ei ole mitään merkkejä.
Tähän saakka monet markkinatoimijat ovat aliarvioineet inflaation jatkumista. Angervuo osasi ennakoida tuottajahintojen nousun heijastuvan mahdollisesti inflaatioon jo yli vuosi sitten.
Angervuo sanoo, että sijoittajan on syytä varautua riskeihin tai paremminkin myllerrykseen, mikäli inflaation vauhti kiihtyy nykyisen alle kahden prosentin sijaan kolmen tai neljän prosentin tasolle. Jos lyhyet korot nousevat, niin esimerkiksi 10-vuotisten korkopapereiden hinta laskee, ja päinvastoin. – SalkunRakentaja 11.5.2021
Juuri näin on käynyt. Toki inflaatio on noussut Yhdysvalloissa jo 8,6 prosenttiin. Edellä viitatussa jutussa kerrottiin teräksen hinnan hypänneen 60 prosenttia Yhdysvalloissa, kuparin rikkovan historiallisia huippuja ja komponenttipulan hiertävän laitevalmistajia – näin siis vuosi sitten toukokuussa 2021.
Oli erikoista, että vielä kesällä ja syksylläkin monet pitivät inflaatiota tilapäisenä. Ukrainan sota heitti tilanteeseen tietenkin oman vaihteensa.
Esimerkiksi Suomessa rakentamisen supistuminen tullee helpottamaan rakennusmateriaalien pullonkauloja ja vaikuttamaan hintoihin laskevasti jollakin aikavälillä. Rakennusteollisuus RT:n toukokuun suhdannekatsauksen mukaan asuntoaloitukset laskevat viime vuoden 48 000:sta tänä vuonna 39 000:een ja edelleen ensi vuonna 35 000:een.
Korkotason nousu laskee sijoitusten arvoja
Yleisesti riskittömän tuoton mittarina pidetty Yhdysvaltain liittovaltion 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko on noussut vuodessa 1,44 prosentista 3,13 prosenttiin. Erotus on huomattava 1,7 prosenttiyksikköä.
Korkosijoitusten päivän arvo laskee juuri tämän korkotason nousun vuoksi. Oletetaan 10-vuotinen laina, pääomaltaan 10 000 euroa. Kymmenen vuoden päästä saatavan kymppitonnin nykyarvo oli vuosi sitten käytetyllä korolla 8 670 euroa. Uudella korolla pääoman nykyarvo on ainoastaan 7 350 euroa.
Nämä ovat todella isoja muutoksia korkomarkkinoilla ja näkyvät korkorahastojen arvon laskuna. Vastaavat nykyarvot viiden vuoden päästä saatavalle pääomalle olisivat 9 310 ja 8 570 euroa.
Suomen Sijoitustutkimuksen toukokuun Rahastoraportista ilmenee, että pitkän koron euroalueen valtionlainarahastojen tuotto 12 kuukaudelta on ollut keskimäärin -8,4 prosenttia. Samaa tasoa se on ollut euroalueen pitkissä yrityslainarahastoissa.
Samalla kuitenkin korkomarkkinoilla tilanne on kulkenut normaalimpaan suuntaan viime vuosien erittäin matalista jälkimarkkinatuotoista (yield to maturity) ja huippukorkeista arvoista.
Kehitys on ollut samansuuntaista osakemarkkinoilla mutta yllättäen ei esimerkiksi Suomessa juuri korkorahastoja voimakkaampaa. Keskimääräinen Suomeen sijoittava osakerahasto on menettänyt arvostaan 12 kuukaudessa 8,7 prosenttia ja (Suomesta) Eurooppaan sijoittava ainoastaan 3,8 prosenttia.
Konkareita ja osakkeita
Konkarin oppeja tarjosi myös Jylhän toimittama Pörssipäivä 16.6.2022. Kuuntelin sen juhannuksen lomamatkalla.
Jylhän penkissä istui erittäin kokenut palkkatyöstä sivuun vuonna 2014 jäänyt yritysjohtaja, mentori, hallitusammattilainen ja sijoittaja Peter Friis.
Friis analysoi rauhallisesti nykyistä pörssitilannetta ja äänessä tuntui enemmänkin kiinnostus uudenlaista tilannetta ja sen muuttujia kohtaan kuin pelko.
Tämä on kyllä minun urallani aivan oma tapauksensa.
Hän lisäsi osakkeita jo ennen Ukrainan sotaa, kun pörssilasku oli alkanut Helsingissä syyskuussa ja arvostukset olivat korjaantuneet kohtuullisesti.
Tänä päivänä voi todeta, että kuntopiikki osui alkueriin. – Peter Friis
Friiskään ei osannut arvata, mihin Venäjä ryhtyy. Hän totesi sijoittajien olevan yhä melko varovaisia. Friis sijoittajaa myös asuntoihin painottaen uusia asuntoja. Hän ottaa kansainvälisen hajautuksen suomalaisten globaalien pörssiyhtiöiden kautta saaden siten kotikenttäedun, kun tuntee täkäläiset yhtiöt paremmin.
Friis jakaa panoksensa niin arvo- ja laatuyhtiöihin kuin käänne- ja kasvuyhtiöihin. Myös hän on maksanut oppirahoja, muun muassa Talvivaarassa. Isoimpia osakesijoituksia hänellä ovat Qt, Neste, Nokia, Outokumpu, UPM, Sampo, Talenom ja Revenio.
Friis pohtii, kuinka tulokset kehittyvät ensi vuonna, kun kuluttaja on varovainen ja inflaatio heijastuu samalla katteisiin monilla aloilla. Tämä vuosi mentäneen hyvien tilauskantojen turvin.
Tällä hetkellä tämän vuoden keskimääräinen P/E -arvostus nykykursseilla ja tämän vuoden tulosennusteilla on Helsingissä luokkaa 15 eli maltillinen ja osinkotuotto positiivisilla havainnoilla noin 3,5 prosenttia. Luvut perustuvat analyysiyhtiö Indereksen ennusteisiin.
Arvopaperi haastatteli sijoittajakonkaria, sijoituskirjailija Kim Lindströmiä 13.6.2022.
Hän piti houkuttelevimpina yhtiöitä kurssilaskun myötä useita konepajoja sekä halpaketjuja, määrittelemättä nimiä tarkemmin. Hyvätuottoisina ja suhteellisen vähäriskisinä Lindström pitää finanssisektorilta Sampoa ja Evliä sekä tietotekniikasta TietoEvryä.
Sijoita ajallisesti hajauttaen ja huolehdi riittävästä hajautuksesta. Ole kiinnostuneempi olemassa olevista kassavirroista kuin epämääräisistä lupauksista tulevista kassavirroista. – Kim Lindström
Tähän on hyvä lopettaa. Hyvää kesää!
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia. Kirjoitukset jatkuvat myös kesäkaudella.
—
