Makrotalous

Suomi nousi kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa kärkikastiin

Ehkä hieman yllättäen Suomi nousee tänä vuonna 8. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. 

Suomi on noussut kolme sijaa Institute for Management Development (IMD) kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Aiheesta kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA tiedotteessaan.

Suomi sijoittuu tänä vuonna kahdeksanneksi, ja sijoitus on paras sitten vuoden 2005. Heikoimmillaan Suomi oli sijalla 20 vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana.

IMD:n kilpailukykyindeksi mittaa sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen omiin alakohtiinsa. Pääkokonaisuudet ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri.

Suomen sijoitusta kilpailukykyvertailussa kohensivat yritysten suorituskyky, julkisen hallinnon tehokkuus ja infrastruktuuri. Heikentävä vaikutus oli sen sijaan talouskehityksellä, mikä liittyy osin koronapandemian aiheuttamaan suhdannesykliin.

”Koronapandemiassa Suomen talouden pudotus on ollut maltillisempaa kuin keskimäärin muissa maissa. Suomen bkt aleni suhteellisen vähän vuonna 2020, joten myöskään palautuminen ei ole ollut yhtä rivakkaa muihin verrattuna. Lisäksi Suomeen tuli edellisvuotta vähemmän suoria sijoituksia ulkomailta”, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Suomen sijoitus IMD:n vertailussa on parantunut jo usean vuoden ajan.

Vertailun kärkisijat menivät pieniin kansantalouksiin. Tanska kipusi vertailun kärkeen ohittaen viime vuoden voittajan Sveitsin, joka jäi tällä kertaa hopealle. Singapore nousi kolmannelle sijalle, ja viime vuoden kakkonen Ruotsi putosi neljänneksi.

Seuraavilla sijoilla ennen Suomea olivat Hong Kong (5.), Alankomaat (6.) ja Taiwan (7.).

Kärkipäässä eniten asemaansa menettivät Ruotsi, Alankomaat ja Norja (sijoitus tänä vuonna 9). Eniten parannusta kärkijoukossa oli Tanskalla, Singaporella, Hongkongilla ja Suomella.

Suomen kilpailukyvyn taustalla on kuitenkin kaksi riippakiveä.

Kokonaisuuksista Suomi menestyy heikoiten mittarilla taloudellinen menestys (sijalla 44), jota heikensi koronasta johtuvan suhteellisen hitaan talouskasvun lisäksi myös kotimarkkinoiden pieni koko. Suomen asema parani kuitenkin hieman kansainvälisissä investoinneissa, kun investoinnit ulkomaille kasvoivat.

Sen sijaan yritysten suorituskyvyn mittareilla Suomen asema koheni jopa seitsemän sijaa (sijalle 5). Eniten myönteistä kehitystä tapahtui asenteissa ja arvoissa, työmarkkinoilla sekä tuottavuudessa ja tehokkuudessa.

Julkisessa hallinnossa sijoitus koheni neljää sijaa (sijalle 10) ja infrastruktuurissa Suomi on edelleen muiden Pohjoismaiden tavoin vertailun kärkeä (sijalla 4).

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundäärilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös