Yrittäjyys

Tätä on yksinyrittäjän arki: Lähes puolet tienaa alle 2000 euroa kuussa

Useimmat yksinyrittäjät eivät ansioilla leveile, mutta ansiotaso on kuitenkin jatkanut loivaa nousua.

Perhe-elämän ja yrittäjyyden yhteen sovittamisen haaste on erityisen suurta yksinyrittäjillä, osoittaa Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely. Kyselyyn vastasi keväällä 2022 yhteensä 2 290 yksinyrittäjää. 

Kaikista vastaajista kolmannes ilmoitti, ettei ole pitänyt perhevapaita lainkaan. Tilanne on mennyt hieman parempaan suuntaan, sillä vuoden 2019 kyselyssä osuus oli 38 prosenttia.

Miehistä puolet vastasi, ettei pitänyt lainkaan perhevapaita. Naisista kymmenen prosenttia ilmoitti, ettei pitänyt lainkaan perhevapaita, kun edellisessä kyselyssä osuus oli 20 prosenttia.

Yrittäjä-äidit pitävät aiempaa paremmin perhevapaita, mutta isillä tilanne ei ole kohentunut.

Perhevapaauudistus astuu voimaan elokuussa 2022. Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.

”Moni yrittäjäperhe ei ole voinut ennen juurikaan hyödyntää perhevapaita. Nyt siihen avautuu parempia mahdollisuuksia. Tämä on tärkeä muutos parempaan”, Suomen Yrittäjistä toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo.

Hämeeniemen mukaan joustot mahdollistavat myös yrittäjille paremmin perhevapaiden pitämisen, yrittämisen ja perheen yhdistämisen. Tämä on ollut Suomen Yrittäjien koko perhevapaiden uudistamisesta käydyn keskustelun ajan, Hämeenniemi jatkaa.

Yksinyrittäjien ansiotaso edelleen vaatimatonta

Päätoimisista yksinyrittäjistä alle 2 000 euroa bruttona kertoi ansaitsevansa 36 prosenttia. Vastaava lukema oli vuoden 2019 kyselyssä 41 prosenttia ja vuonna 2016 45 prosenttia.

”Yksinyrittäjien tulotason kehityksessä näkyy koulutustason nousu ja pitkään yksinyrittäjänä toimineiden osuuden kasvu. Yli 10 vuotta yrittäjänä toimineiden osuus on noussut edelliseen kyselyyn verrattuna kymmenellä prosenttiyksiköllä”, kertoo Hämeenniemi.

Kun mukaan otetaan osa-aikaisesti toimivat yksinyrittäjät, alle 2 000 euroa tienaavien osuus nousee 44 prosenttiin. Tässäkin kehitys on loivasti parempaan, sillä osuus oli 48 prosenttia vuonna 2019 ja kolme vuotta aiemmin 51 prosenttia.

Hämeenniemi muistuttaa, että yrittäjän itsensä arvo ja työn arvo tulee muistaa palveluiden ja tavaran hinnoittelussa,.

Jaksamisessa yksinyrittäjät jakaantuvat selkeästi kahteen ryhmään: 54 prosenttia vastasi kärsineensä jaksamisen haasteista jossakin vaiheessa, 46 prosentilla ei ole ollut haasteita ollut.

”Pisintä työviikkoa tekevät yrittäjät pitävät myös vähiten lomaa. Tämän lisäksi heillä on enemmän haasteita jaksamisen kanssa. Vastaajien joukossa kytee siis jaksamispommi, joka lauetessaan voi tuhota sekä yksittäisen yrittäjien terveyden ja yritystoiminnan että viedä mukanaan myös muiden yrittäjien toimintaa”, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Suomen Yrittäjistä toteaa.

Työterveyshuolto on edelleen käytössä vain pienellä osalla yksinyrittäjistä, sillä 68 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole järjestänyt itselleen työterveyshuoltoa.

Erityisesti naisilla työterveyshuolto on käytössä harvoin, sillä osuus on vain 21 prosenttia, kun vastaava osuus miehillä oli 34 prosenttia.

Luottamus eläkejärjestelmään koetuksella

Yksinyrittäjät varautuvat vanhuuden päiviin monin eri tavoin. Sijoitustoiminnalla yrittäjyyden jälkeiseen elämään varautuu lähes puolet (48 %). Osuus on kasvanut vuoden 2019 kyselystä 11 prosenttiyksiköllä. Säästämällä rahaa ilmoittaa varautuvansa kolmannes yksinyrittäjistä. Vain 31 prosenttia yksinyrittäjistä kertoi maksavansa riittävästi YEL-maksua.

”Yksinyrittäjissä on yhä enemmän yli 55-vuotiaita ja samanaikaisesti sijoitustoiminta on yleisempää kuin aiemmin. Tämä ei ole riskitöntä”, Hämeenniemi sanoo.

Yhä useampi yksinyrittäjä varautuu yrittäjyyden jälkeiseen aikaan sijoitustoiminnalla ja säästämällä rahaa. Luottamus YEL-maksun toimivuudelle on koetuksella. Ongelmana alhaisen YEL-maksun maksamisessa on se, että sen mukaan määräytyy eläkkeen lisäksi yrittäjän kaikki sosiaaliturva.

”Yksinyrittäjien sosiaaliturva on liian usein huteralla pohjalla ja ongelmia tulee yksinyrittäjän sairastuessa. Yksinyrittäjäkään ei ole kone, vaan joskus tapahtuu ikäviä ja yllättäviä tilanteita. Sairastuminen voi viedä talouden kuilun partaalle”, Hämeenniemi sanoo.

Suomen Yrittäjät on esittänyt, että sosiaaliturvan muodostumisen ehtoja on uudistettava, jotta järjestelmä turvaa työuran aikaisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan sekä oikeudenmukaisen eläketurvan kertymän.

Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta vähintään työttömyysturvan alarajalle. Työtulo tulee muuttaa selkeyden vuoksi vuositulosta kuukausituloksi.

Sanna Marinin hallituksen jättämässä esityksessä pyritään parantamaan yrittäjien eläketurvaa ja tukemaan yrittäjän eläkelain toimeenpanoa. Tavoitteena on, että yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa.

Yrittäjien työtulon arviointiin on nykyään muodostunut käytäntöjä, joiden mukaan yrittäjän työtuloa ei ole arvoitu työpanoksen mukaisesti ja yrittäjän työtulo on vahvistettu ainoastaan yrittäjän ilmoituksen mukaisesti. Tämä on johtanut ilmiöön, jossa työtulon taso ei aina vastaa voimassaolevan lain edellyttämällä tavalla yrittäjän työpanoksen arvoa.

Hallituksen esittämillä muutoksilla yrittäjien työtulot saataisiin vahvistettua tasolle, jolla varmistettaisiin yrittäjälle työuran aikaiseen tulotasoon nähden riittävän työeläketurvan karttuminen ja kohtuullinen eläkeaikainen toimeentulo.

Muutoksella varmistettaisiin myös yrittäjän työuran aikaisen sosiaaliturvan taso, koska monien etuuksien taso määrittyy yrittäjän työtulon perusteella.

Yrittäjien top-10 kohdan yksinyrittäjäohjelma seuraavalle hallitukselle:

  1. Yrittäjän eläkelakia (YEL) uudistettava.
  2. Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot yhdistettävä.
  3. Yrittäjävähennys turvattava.
  4. Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjille.
  5. Yksinyrittäjien työterveyshuolto kuntoon.
  6. Perhevapaajärjestelmän uudistuksen vaikutuksia seurattava.
  7. Lapsenhoitajan palkan vähennysoikeus toiminimiyrittäjille.
  8. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kannusteita.
  9. Yksinyrittäjien yritysten omistajanvaihdoksiin panostettava.
  10. Maksuehtolakia kiristettävä.
Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös