Turkki on yhä syvemmällä talouskaaoksessa. Turkin liira on jatkuvasti heikentynyt suhteessa euroon ja dollariin. Viidessä vuodessa liira on menettänyt lähes 80 prosenttia arvostaan suhteessa liiraan.
Syynä liiran heikkenemiselle on Turkin vaarallinen rahapolitiikka, johon presidentti Recep Tayyip Erdogan on puuttunut. Erdogan on puolustanut maan sitoutumista alhaiseen korkotasoon tilanteessa, jossa inflaatio kiihtyy yhä korkeammalle.
Erdogan on pitkään pitänyt korkeaa korkotasoa uhkana Turkin talouskehitykselle. Hän väittää yleisen ekonomistien käsityksen vastaisesti, että korkea korkotaso pahentaisi inflaatiota.
Lisäksi Erdoganilla on valtaa Turkin keskuspankin päätöksiin. Sijoittajat ovat siksi huolissaan keskuspankin itsenäisyydestä. Erdogan on erottanut jo kolme keskuspankin johtajaa viimeisen kahden vuoden aikana rahapolitiikan erimielisyyksien vuoksi.
Turkin ongelmien taustalla on kuitenkin muutakin kuin rahapolitiikan virheet. Maa kärsii samanaikaisesti geopoliittisista jännitteistä, vaihtotaseen alijäämästä, alenevasta valuuttavarannosta ja kasvavasta velkavuoresta.
Turkin talousongelmia syventää helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
”Sota on entisestään kiihdyttänyt etenkin energian ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousua. Se kasvattaa Turkin tuontimenoja, lisää paineita Turkin liiran heikkenemiseen sekä kiihdyttää jo ennestään nopeaa inflaatiota. Lisäksi venäläisten matkailijoiden määrä Turkissa voi vähentyä huomattavasti, kun venäläisten ostovoima putoaa sodan seurauksena”, kertoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
Venäjä on Turkille tärkeä kauppakumppani. Simulan mukaan Turkki tuo Venäjältä 35 prosenttia tarvitsemastaan maakaasusta ja öljystä. Vehnän tuonnista 70 prosenttia tulee Venäjältä.
Inflaatio on kiihtynyt poikkeuksellisen korkeaksi viime kuukausina. Simolan mukaan Ukrainan sota on lisännyt inflaatiopaineita entisestään, kun monien raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet entistä jyrkemmin.
Toukokuussa Turkin kuluttajahinnat nousivat Turkissa jo 74 prosenttia vuotta aiemmasta.
Virallinen Turkin inflaatio saattaa jopa aliarvioida pahasti todellista hintojen syöksykierrettä. Itsenäisten taloustutkijoiden ryhmä ENAG kiistää viralliset inflaatioluvut ja väittää, että maan todellinen vuosi-inflaatio on jopa 160 prosenttia.
Maan keskuspankin ohjauskorko on pysynyt 14 prosentissa, mikä tarkoittaa, että reaalikorot – eli nimelliskorkojen ja inflaation erotus – ovat pysyneet negatiivisina. Voimakkaasti negatiiviset reaalikorot lisäävät luottojen kysyntää ja siten rahan tarjontaa. Tämä luo lisää inflaatiopaineita.
Inflaatiopaineita lisää myös liiran vaihtokurssin heikentyminen.
”Viime vuoden lopulla liiran kurssi oli jyrkässä syöksyssä, kun markkinoilla petyttiin Turkin rahapoliittisiin päätöksiin. Romahdus saatiin pysäytettyä keskuspankin valuuttamyynneillä ja tukemalla liiran kysyntää kohentamalla liiramääräisten sijoituskohteiden houkuttelevuutta viranomaistoimilla. Valtio mm. tarjoaa suojauksen valuuttakurssiriskiltä tietyin ehdoin tehdyille liiramääräisille talletuksille”, Simola kertoo.
Simolan mukaan nopeana laukkaava Turkin inflaatio nakertaa myös maan julkista taloutta, koska hallinto on yrittänyt tukea kuluttajien ostovoimaa esimerkiksi poistamalla minimipalkkojen tuloveron. Myös eläkkeitä ja julkisen sektorin palkkoja on nostettu reippaasti. Lisäksi liiramääräisten talletusten tukeminen tekee loven valtion kassaan.
Paineet Turkin inflaation kiihtymiseen ja valuuttakurssin heikkenemiseen ovat kasvaneet entisestään, Simola arvioi.
