Makrotalous

Suomi pyrkii vetytalouden kärkimaaksi – valtionyhtiö rakentaa kansallisen vetyverkon

Suomella voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli niin vedyn tuottajana kuin vientimaanakin.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tällä viikolla puoltanut valtion kokonaan omistaman Gasgrid Finland Oy:n toimialan laajentamista konsernitasolla vedyn siirtoinfrastruktuuriin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämiseen Suomessa.

Valtiovarainministeriö kertoo, että Suomen ja EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, energiahintojen nousu sekä venäläisestä fossiilisesta energiasta luopuminen ovat kiihdyttäneet tarvetta löytää uusia ja erityisesti päästöttömiä energiaratkaisuja.

Vedyllä on merkittävä rooli päästöttömien ratkaisujen mahdollistajana tulevassa ilmastoneutraalissa energiajärjestelmässä.

Gasgrid Finland Oy on vastannut Suomessa kaasun siirron ja kaasujärjestelmän toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaamisesta. Ministeriön mukaan jatkossa yhtiön strategisena intressinä on lisäksi vedyn ja sen kaasumaisten johdannaisten siirron ja siirtoinfrastruktuurin kehittäminen ja niiden toimivuuden ja häiriöttömyyden turvaaminen.

Tehtävää varten perustetaan uusi valtionyhtiö

Yhtiö perustaa tehtävää varten tytäryhtiön, VetyVerkko Oy:n, jota se pääomittaa nykyisillä rahoitusjärjestelyillään ja liiketoiminnan kassavirrallaan. Valtio voi tarvittaessa pääomittaa yhtiötä, jos uudet hankkeet osoittautuvat vetykehityksen edistämisen kannalta merkittäviksi.

”Gasgridin vety-yhtiö on erinomaista jatkoa hallituksen määrätietoiselle energiapolitiikalle. Vetyyn pohjautuvien ratkaisujen avulla voimme pienentää sekä päästöjä että energian hintaa. Samalla parannamme myös energiaomavaraisuuttamme. Tämä avaus nostaa Suomen vetytalouden eturintamaan”, Gasgridin omistajaohjauksesta vastaava valtiovarainministeri Annika Saarikko toteaa.

Vetytalouden kehittymistä ovat vauhdittaneet nykyinen geopoliittinen tilanne ja sen myötä tarve vähentää tuontienergiariippuvuutta. Suomen kansallista energiaturvallisuutta, energiaitsenäisyyttä ja kilpailukykyä on energiakriisin myötä tarve kehittää nopeutetusti, valtiovarainministeriö kertoo.

Vetytaloudessa saattaa olla suurta potentiaalia ja Suomella voi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli niin vedyn tuottajana kuin vientimaanakin.

”Hallitus haluaa vielä tällä vaalikaudella edistää vedyn siirtoon ja jakeluun tarvittavia investointeja. Vetytalouden keskeiset linjaukset sisältyvät ilmasto- ja energiastrategiaan, joka ollaan antamassa eduskunnalle ensi viikolla. TALPO:n nyt tekemä poliittinen linjaus on esimakua strategian vetyosiosta”, asemoi elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Vetyinnovaatioiden käyttöönotolle erinomaiset mahdollisuudet

Ministeriön mukaan julkisin toimin on mahdollisuus synnyttää vähähiilistä vedyn tuotantokapasiteettia sekä vauhdittaa vähähiilisen vedyn hyödyntämistä teollisuudessa, liikenteessä ja energiamarkkinoiden, erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainottamisessa.

Kaasujärjestelmän siirtokyky on huomattavasti sähköjärjestelmää suurempi ja tätä siirtokykyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sähköllä tuotettujen vähähiilisten kaasujen, kuten vedyn, siirtämiseen. Samalla se tarjoaisi arvokasta joustavuutta sähköjärjestelmään.

Myös ajantasainen ja tulevat investointitarpeet huomioon ottava sähkön kantaverkko ja laaja ja nopeasti kehittyvä tuulivoimakapasiteetti ovat luoneet erinomaiset puitteet vetyinnovaatioiden käyttöönotolle ja hyödyntämiselle.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kansallisen vetyverkon perustaminen edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista.

Vetyverkko voi mahdollistaa tehokkaan energian ja raaka-aineen siirron sekä edistää kestävää kasvua mahdollistamalla laajempaa uusiutuvan energian hyödyntämistä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös