Hallituksen esitys yrittäjän eläkelain muuttamiseksi uhkaa alentaa kymmenien tuhansien yrittäjien elintasoa kustannusnousun vuoksi.
Tämä tulee kiristämään huomattavasti kymmenien tuhansien yrittäjien ja yrittäjäkotitalouksien taloutta ja alentamaan niiden elintasoa. Yrityksiä tultaneen ajamaan alas kohonneiden eläkemaksujen vuoksi – ja uusia yrityksiä perustamaan aiempaa vähemmän.
Samaan aikaan inflaatio jyllää useimpia muitakin kustannuksia voimakkaasti yläviistoon.
SalkunRakentaja uutisoi työn alla olevasta uudistuksesta 18.6.2022.
MTV Uutisaamu haastatteli Työeläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Petterssonia 22.6.2022, kohdasta 29:35 eteenpäin.
Edelleen työeläkeyhtiöiden edunvalvoja Työeläkevakuuttajat Tela julkaisi asiasta tiedotteen 24.6. otsikolla ”Telan Siimes: Yrittäjien eläketurvan parantaminen edellyttää myös lakimuutoksia”, ote:
Laissa tulisi mielestämme säätää nykyistä täsmällisemmin työtulon määrittelystä ja sen tason arvioinnista. Lisäksi työtulon tasoa tulisi seurata nykyistä useammin yritystoiminnan jatkuessa. Tämä parantaisi yrittäjien ja vakuuttajien oikeusturvaa ja varmistaisi samalla, ettei alivakuuttamisen ongelmaa pääsisi syntymään. – Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes
Iltalehti taustoitti teemaa kriittisesti 15.10.2021 otsikolla ”Ministeriö runttaamassa läpi yrittäjien eläkeuudistuksen – valtio maksaa nykyisin eläkkeitä sadoilla miljoonilla”.
Mistä eläkeuudistuksessa on kyse?
Uudistuksessa on kyse epämääräisestä sillisalaatista, jossa asian lopputulosta ei pysty kunnolla arvioimaan – edes hallituksen esityksen pohjalta. Yritetään avata vähän.
Suomen hallitus antoi 16.6.2022 eduskunnalle lakiesityksen, jolla ”pyritään parantamaan yrittäjien eläketurvaa ja tukemaan yrittäjän eläkelain toimeenpanoa”. Kyse on yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Ote tiedotteesta:
Lakimuutos vähentää alivakuuttamista ja siten parantaa yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvaa. Työtä yrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi riittää jatkossakin – sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä ja lakien on tarkoitus tulla voimaan jo 1.1.2023.
Valmisteluun ovat osallistuneet Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, STTK ry, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Suomen Yrittäjät ry ja valtiovarainministeriö.
Toisin sanoen asiaa ovat valmistelleet pääosin isot organisaatiot, jotka ovat hyvin etäällä yrittäjän arjesta. Eri tahot hokevat järjestään alivakuuttamisesta, mutta kukaan ei lausu ylivakuuttamisesta tai turhasta ja kalliista vakuuttamisesta esimerkiksi tilanteessa, jossa yrittäjällä on jo kertynyttä eläketurvaa ja omaehtoista varautumista eläkeaikaan tai huonompiin aikoihin.
Myös isot vaikutukset kymmenien tuhansien yrittäjien nykyiseen elintasoon – eläkemaksujen mahdollisesti noustessa huomattavasti – jäävät erikoisen vähälle huomiolle.
Tämä luo lakiluonnokselle toispuoleisen leiman, jonka musteen säleistä paistaa puolijulkisen eläkejärjestelmän oma bisnes- ja järjestelmäetu. Yrittäjästä leivotaan olemassa olevan työeläkejärjestelmän tilkitsijää.
Missä ollaan nyt?
Yrittäjä on nykyään velvollinen maksamaan yrittäjän eläkemaksua, kun hänen laskennallinen niin sanottu YEL-työtulonsa (YEL = yrittäjäeläke, yrittäjän eläkelaki) on vähintään 8 262 euroa vuodessa. Maksun suuruus on 24,1 prosenttia tästä YEL-työtulosta per vuosi. Toisin sanoen minimitasoa sovellettaessa maksuja kertyy vuodessa 1 991 euroa.
Jos yrittäjä on valinnut korkeamman YEL-työtulon, tällöin maksut ovat euromääräisesti korkeampia ja eläkettä kertyy enemmän.
Maksut ovat verovähennyskelpoisia yrityksen tai yrittäjän omassa verotuksessa.
Ongelmana on pidetty sitä, että monet yrittäjät käyttävät YEL-työtulona lähellä edellä kuvattua minimiä olevaa tasoa – tai eivät maksa eläkemaksuja lainkaan, jolloin yrittäjäeläkettä ei kerry. Alustatalous ja kevytyrittäjyys ovat osaltaan lisänneet painetta järjestelmän kehittämiseen, vrt. juttumme 7.7.2022.
Nykykäytännössä yrittäjä pystyy pitkälti itse vaikuttamaan YEL-työtulonsa tasoon. Se on monille todella tärkeää, koska isot eläkemaksut tekisivät yritystoiminnasta kannattamatonta.
Ulkopuolelta on helppo huudella, että silloin kannattaa lopettaa yrittäjyys. Asia ei ole yksioikoinen sen enempää yksilön kuin yhteiskunnan kannalta, koska yrittäjä kuitenkin useimmiten maksaa – pienenkin – eläkkeensä itse, työllistää itsensä, mahdollisesti muita työntekijöitä osa- tai kokoaikaisesti, maksaa työnantajamaksuja, tilittää arvonlisäveroa myymistään tuotteista ja palveluista valtiolle, maksaa ansiotuloveroa, yhteisöveroa, muita veroja ja luo kysyntää toimittajayrityksilleen.
Yrityksillä ja yritystoiminnan jatkumisella on merkittävä vaikutus talouskasvuun ja yhteiskunnan kantokykyyn.
Vaikka yrittäjän eläkemaksut jäisivät vastaavankaltaista työtä tekevää palkansaajaa pienemmiksi, hän on silti nettomaksaja ja nettotyöllistäjä yhteiskunnassa. Molempia tarvitaan.
Paljonko eläkettä kertyy?
Eläkettä kertyy YEL-työtulosta laskettuna 1,5 prosenttia vuodessa, maksuista vastaavasti 6,2 prosenttia. Myös palkansaajalle kertyy palkkaan nähden 1,5 prosenttia eläkettä. Suurimman osan, 70 prosenttia, palkansaajan työeläkemaksuista maksaa työnantaja.
Toisin sanoen pienimmällä 8 262 euron YEL-tulolla tulevaa eläkettä kertyisi 124 euroa vuosittain, kuukausieläkettä vastaavasti 10,3 euroa. Jos yrittäjä maksaisi tällä työtulolla eläkemaksuja 45 vuoden ajan, eläkettä kertyisi nykyrahassa (korotukset oletettu inflaation suuruisiksi) 5 580 euroa eläkevuotta kohden. Kun se jaetaan 12 kuukaudelle, eläke ei ole häävi, ainoastaan 465 euroa kuukaudessa.
Toisin sanoen, lakisääteisiä eläkemaksuja on maksettu 89 600 euroa ja eläkettä kertyy vähemmän kuin mitä Suomi maksaa eläkettä kenelle tahansa riippumatta siitä, onko ollut työelämässä vai ei.
Takuueläke Suomessa on tällä hetkellä 855 euroa kuukaudessa ja sitä voi saada vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, jos itse kerrytettyjä lakisääteisiä eläkkeitä on tätä vähemmän.
Takuueläke on vähimmäiseläke, josta vähennetään täysimääräisesti kaikki eläkkeensaajan saamat muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta.” – ote hallituksen esityksestä 16.6. nykytilaa koskien, s. 9
Jotta työeläkejärjestelmästä kertyisi eläkettä edes tonni kuukaudessa, pitäisi laskennallisen YEL-työtulon olla 1 480 euroa kuukaudessa (17 760 e/v) ja eläkemaksuja maksaa 45 vuoden ajalta nykyrahassa 192 600 euroa. Luvut ovat suuntaa antavia.
Tarkempia laskelmia voi tehdä esimerkiksi Eläketurvakeskuksen laskurilla.
—
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
—
Uhka työllisyydelle
YEL-vakuutus (ja sen taso) tuo turvaa sekä vanhuuden että sairauden, vanhemmuuden, työttömyyden ja työkyvyttömyyden varalle. Tämä tekee vakuutuksesta myös kalliin suhteessa kertyvään eläkkeeseen.
Yleisen työmarkkinatuen ylittävä työttömyysturva edellyttää vähintään 13 573 euron YEL-vuosityötulon ja työttömyyskassan jäsenyyden.
Jos mitään isompaa ei käy ja työura painetaan maaliin, yhteiskunta on yrittäjän tapauksessa isosti saamapuolella – riippumatta YEL-työtulon tasosta. Yrittäjän menehtyessä kertynyt yrittäjäeläke jää järjestelmään eikä siirry perillisille, mahdollista korotettua (Kelan tason ylittävää) perhe-eläkettä lukuun ottamatta.
Korotettu YEL voi olla myös ylivakuuttamista tai turhaa vakuuttamista, jos yrittäjä on varautunut eläkeaikaan tai elämänmuutoksiin muulla tavoin. Yrittäjänkin on toki otettava huomioon mahdollinen työkyvyttömyys ja eläkeaika järkevillä valinnoilla.
Tarvitaanko siihen yhteiskunnan ja järjestelmän voimakasta holhousta?
Hallituksen lakimuutos uhkaa lisätä työttömyyttä Suomessa sekä yrittäjien oman työllistymisen että heidän työllistämiskyvyn kautta eläkekustannusten huomattavan nousun vuoksi.
Hallituksen esitys sisältää Eläketurvakeskuksen tekemiä esimerkkilaskelmia, joista keskimmäisessä YEL-maksut kasvaisivat 190 miljoonalla eurolla vuodessa vuoteen 2030 mennessä.
Kokonaisuutena aktiiviyrittäjien käytettävissä olevat tulot pienenisivät runsaalla 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Julkinen talous vahvistuisi vastaavalla summalla. – hallituksen esitys, s. 23
—
Jatketaan uudistuksen ja lakiluonnoksen ruotimista ensi viikolla. Lue tästä
Tässä hyvä, taustoja selventävä ja avaava kirjoitus teemasta Suomen Yrittäjien Janne Makkulalta tältä päivältä:
https://www.yrittajat.fi/blogit/yrittajan-elakelaki-ja-sen-tasmentaminen/
Mitä tarkoitat kirjoittaessasi:
”maksuista vastaavasti 6,2 prosenttia”- avaisitko tätä hieman kiitos (eläkkeen karttuminen on selkeä, mutta mihin tuo 6,2 viittaa? Tyel prosentti on kuitenkin 7,15..)
Kiitos vastauksesta
Kiitos Hanna palautteesta.
YEL-työtulosta eläkettä kertyy 1,5 %. Vastaavasti YEL-maksu on 24,1 % YEL-työtulosta eli noin neljännes. Näin maksuun suhteutettuna eläkekertymä on 1,5 / 24,1 = 6,2 %. (Työntekijän TyEL-maksu edellä on eri asia ja suhteutuu tuloihin.)
Eli jokaisesta maksetusta YEL-eurosta tulee aikanaan takaisin nykyrahassa n. 6,2 % per eläkevuosi. Jos elää hyvin pitkään, hyvä. Jos ei elä pitkään eläkkeelle jäätyään, kallista on. Lisäksi toki rahoille kaipaisi tuottoa, joka tulee aikanaan jos elinvuosia (ja järjestelmän kantokyky) riittää.
Käytännössä (tai teoriassa, ihan miten vain) siis kestää 100 / 6,2 = 16 vuotta, että saa pääomansa (ilman reaalituottoa) takaisin eläkkeelle jäätyään. Näin tulkitsen ja nämä ovat karkeita, suuntaa antavia (perusprosentteihin perustuvia) lukuja mutta silti nähdäkseni havainnollistavia.
Toki eläkevakuutus tuo turvaa myös sairaus- ja työkyvyttömyystilanteessa ennen eläkeikää.
Aika heikosti esityksessä on huomioitu alivakuutettujen yrittäjien taloudellinen tilanne ja yritystoiminnan tulos.
On kyseenalaista että onko kaikilla alivakuutetuilla yrittäjillä mahdollisuus maksaa korkeampia vakuutusmaksuja ja millaisiin taloudellisiin ongelmiin kohonneet yel-maksut voivat viedä.
Onko selvitetty että moniko yrittäjä ajautuu ulosottoon kohonneiden yel-maksujen takia tai joutuu lopettamaan yritystoiminnan.
Kohta jossa väitetään että pienimmällä YEL-maksulla/45 vuotta ei eläke yllä edes takuueläkkeeseen ei AIVAN pidä paikkaansa.
Esimerkin mukainen 465 euron kuukausittainen työeläkekertymä oikeuttaa nimittäin
1) 57,45 euroa työeläkettä vaikuttamatta kansaneläkkeeseen
2) 407,55 euroa työeläkettä, joka vaikuttaa kansaneläkkeeseen
3) 606,65 tai 679,50 euroa kansaneläkettä vähennettynä 50% kohdan 2 työeläkkeestä (203,78 euroa)
Täten minimityöeläkemaksua koko työuransa maksanut yrittäjä saa kuukaudessa eläkettä 867,88 tai 930,73 euroa riippuen asumissäädystään. Tämä ylittää takuueläkkeen 12 tai 75 eurolla kuukaudessa.
Toki ei tuollakaan palautussummalla suorittamiaan maksuja saa edes sinkku takaisin eläessään alle 165-vuotiaaksi… Mutta eksaktiuden nimissä.
Toisaalta mikäli yrittäjille taattaisiin samansuuruista eläkettä palkansaajaa pienemmin maksuin (ihan yhdentekevää mikä osa menee nimellisestä palkkasummasta – vain tehdyn työn hinta merkitsee) niin sehän entisestään kannustaisi siirtämään työntekoa erilaisten yrittäjyysjärjestelyjen piiriin pois ”perinteisistä” työsuhteista. Tämä on yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden kannalta äärimmäisen negatiivista.
Yhteiskunnan ei tule tukea pakko-, alusta-, kevyt- tai muuta yksinyrittäjyyttä eikä muita ”luovia” työsuhteen korvikkeita vaan nimenomaisesti pakottaa työn teettäjä hyväksymään KAIKKI työnantajavelvoitteet.
Hyviä lisänäkökulmia, kiitos niistä. Keskustelu on tervetullutta.
Näköalattominta yhteiskuntapolitiikkaa on lisätä pienituloisimpien yksinyrittäjien velvoitteita yksipuolisesti kustannuksia kasvattaen. Järjestelmää voidaan kehittää, mutta ei niin kuin hallituksen esitys tekee. Aivan turha lisätä taakkaa yksilö- ja yhteiskuntatasolla ottamalla rahaa kierrosta sieltä, missä se tukee taloutta monin tavoin ja suunnata summa eläkejärjestelmän ulkomaisiin pääomasijoituksiin.
Tästä yhtä mieltä. Nykyinen eläkejärjestelmä on tehoton, (mieli-)valta karannut käsiin, joihin maksajat voivat minimaalisesti vaikuttaa, eläkesijoitukset saattavat (ja käytännössäkin tekevät) jopa vaarannuttaa eläkkeenmaksajan työpaikan ja edesauttaa sen siirtymistä ulkomaille tai minimissään työn ehtojen / työstä saatavan korvauksen määrää.
Huomauttaisin myös, että varsin karusti järjestelmä kohtelee myös pienituloista, mahdollisesti jossain määrin pätkätyöllisen työntekijän eläkesaamisia. Noin 24% työn kokonaishinnasta maksava tasaveronluonteinen pakollinen työttömyysvakuutus nostaa ennen kaikkea alimman tuottavuustason töiden hintaa (lainmukaisesti teetettyinä) samanaikaisesti kun kyseiset tekijät saavat korkeintaan nimellisen lisän takuueläkkeeseen.
Nykyjärjestelmä toisin sanottuna kiristää/supistaa työllisyysastetta alimmissa tuottavuusluokissa, siirrättää kyseiset tehtävät ulkomaille ja jätättää ne kokonaan tekemättä (hakkuuaukioiden siistintä, vanhusten ulkoilutus ja vaippojenvaihto, salipalvelu lounasravintolassa yms yms) ja hyöty valuu
a) sijoitusten kautta korporaatioilleb) korkeimpien työeläkkeiden ansaitsijoille = hyväpalkkaisia henkilöitä, joiden työn alhainen kuormittavuus ja mahdollisuudet jatkaa lyhennettyä työaikaa kannustavat / mahdollistavat työuran jatkamisen myöhemmälle iälle.
Systeemi on todella pielessä ja kansantaloudellisesti vahingollinen, mutta ei erityisesti tai poikkeavasti pien- / yksinyrittäjien kohdalla. Heidän osaltaan ko. viat vain pomppaavat rajummin silmille.
Asiakkaani koostuvat 99% pienyrityksistä.
Jos tämä menee läpi, omista asiakkaistani useimmat lyönevät lapun luukulle. Sen verran tiukkaa on useilla jo muutenkin ollut.
Ja sitten lyön minä, koska ei ole asiakkaita joita laskuttaa.
Tämä on suurin virhe, mitä Suomessa on tehty sitten taksiuudistuksen.
Ei, tämä on pahempi.
Näköjään perusteluina on käytetty mm. alusta-taloutta ja kevyt-”yrittäjyyttä”.
Miten ihmeessä oikeat yrittäjät pistetään maksamaan tuo kusetus? Kieltäkää kevytyrittäjyys! Ei se ole oikeiden yrittäjien tehtävä maksaa noiden ukkojen työntekijöiden eläkemaksuja!
Puolisoni on toisesta EU-maasta Suomeen 44-vuotiaana tullut. Viime vuonna aloitti yritystoiminnan siivousalalla. Mitäköhän järkeä hänellä olisi maksaa 500€ kk YEL-maksua, koska sitä eläkettä ei täältä ehdi kerryttää yli takuueläkkeen millään konstilla. Tuo 500€ vie aikamoisen osan käteen jäävästä tienestistä. Lomaakin olisi kiva pitää, mutta joutuu siltäkin kuukaudelta tuon 500€ maksamaan. Hän hoitaa noita eläkesäästöjään muulla tavalla, eli laittamalla rahaa sivuun. Uskallan sanoa, että tällä korotuksella loppuu hänen yrittäjyytensä ja hyvin kasvannut asiakaskunta joutuu etsimään uuden kotisiivoojan. Isot firmat tässä tietysti voittaa, kun asiakkaita heille vapautuu. Varmaan löytyy aloja, missä yksinyrittäjä pystyy noita maksuja hoitamaan, mutta siivousala ei sellainen ole.
Jos kansaneläke nostettaisiin samaksi kuin takuueläke nyt ja kertyneet työeläkkeet vähentäisivät summaa kuten nykyään (eli edes puolet koituisi hyödyksi) niin saavutettaisiin edes tilanne, jossa YEL-maksuistaan hyötyisi jokainen yrittäjä, kaikissa tilanteissa edes JOTAIN. Hintalappuhan tuollaisella muutoksella olisi, mutta en kyllä parempaakaan ratkaisua löydä motivoimaan pienten / satunnaisten tulojen yrittäjää maksamaan (täsmälleen sama ongelmahan koettelee pienituloista, vain osan elämästään työllistyvää palkansaajaa. Iso osaa työnsä tuottavuudesta uppoaa ”hyödyttömiin” eläkemaksuihin. Ainoa ero siinä, ettei itse voi mitenkään vaikuttaa.