Alkanut tulosjulkistuskausi on todella erilainen, koska inflaatio on historiallisen voimakas ja Venäjän hyökkäyssota jakaa yhtiöt hyötyjiin ja menettäjiin.
Halusimme tai emme, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on jakanut pörssiyhtiöt hyötyjiin ja menettäjiin. Tilanne elää taloudessa, koska talouskasvun vastainen hidastuminen tulee laskemaan ainakin osaa raaka-ainehinnoista. Huhti-kesäkuun tulosjulkistuskausi on alkanut.
Sijoittajan kevätkausi on ollut kaikkea muuta kuin normaali.
Erityisesti inflaation eli kuluttajahintojen nousun rävähtäminen käsiin on muuttanut tilanteen totaalisesti verrattuna koko 2000-luvun aiempaan tilanteeseen.
Inflaatio nousi Suomessa kesäkuussa 7,8 prosenttiin vuoden takaisesta.
Kesäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten bensiinin, sähkön, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.” – Tilastokeskus, tiedote 14.7.2022
Ilmiö on kansainvälinen ja johtuu useista tekijöistä, kuten toimitusketjujen ongelmista erityisesti elektroniikan kompomenteissa, piristyneestä talouskasvusta ja kysynnästä sekä Venäjän sodasta Ukrainassa. Länsimaat ovat aiheellisesti asettaneet talouspakotteita, mikä on yhdessä Venäjän toimien kanssa nostanut energian hintaa voimakkaasti.
Öljytuotteiden, maakaasun ja sähkön kallistuminen vaikuttavat todella paljon kuluttajan rahankäyttöön. Täytyy muistaa, että isolla osalla kuluttajista talous on muutenkin tiukoilla. Suomen Asiakastiedon mukaan kesäkuun lopussa 388 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintöjä.
Inflaatio heijastuu myös korkoihin. Keskuspankit ovat pakotettuja nostamaan pankkien välisiä ohjauskorkoja hintojen nousun hillitsemiseksi. Samalla markkinakorot painavat yläviistoon.
Kun tuotot parantuvat asteittain korkomarkkinoilla, vanhoja korkopapereita – heijastuen korkorahastojen arvoihin – kuten myös kasvuosakkeita hinnoitellaan alemmaksi. Vaikka kasvuyhtiöiden tuloskasvuennusteet säilyisivät muuttumattomina, tulevien tuottojen nykyarvot pienentyvät, kun niitä diskontataan korkeammalla korolla nykyhetkeen.
Kehitys näkyy jo kaupassa
Kuluttajan ostovoima supistuu, koska ruuan, polttoaineiden ja sähkön hinta on noussut viime kuukausina nopeasti. Samaan aikaan koronarajoitusten poistuttua kuluttajan rahankäyttö suuntautuu aiempaa enemmän palveluihin, kuten ravintoloihin, tapahtumiin, juhliin ja matkoihin.
Siksi kauppaketjut antavat tulosvaroituksia.
On kiintoisaa, että kauppakonserni Kesko antoi positiivisen koko vuotta koskevan tulosvaroituksen 25.4. Syinä tulosvaroitukseen olivat rakentamisen ja talotekniikan kaupan kasvu yrityskaupassa sekä odotettua voimakkaampi hintojen nousu.
Keskon päivittäistavarakauppa etenee todennäköisesti vahvasti kuten korona-aikana, nyt luultavasti enemmän hinnankorotusten vetämänä. Samoin tytäryhtiö Kespron foodservice eli myynti ravintoloille on elpynyt.
Monet muut kauppaketjut ovatkin sitten antaneet negatiivisia varoituksia.
Näitä ovat kuluttajavetoiset, käyttötavarapainotteiset Tokmanni (tulosvaroitus 26.4.), Puuilo (25.5.) ja Verkkokauppa (24.3. ja 14.7.).
Puuilo heikentää ohjeistustaan tilikaudelle 2022 (1.2.2022-31.1.2023). Puuilo on tarkoituksella kasvattanut varastotasoja varmistaakseen tavaroiden saatavuuden Puuilon myymälöissä. Varasto on pysynyt kuitenkin suunniteltua suurempana ja se on kasvattanut varastointi- ja kuljetuskustannuksia. Lisäksi kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos, myöhäinen kevät ja inflaation myötä nousseet tavaroiden hankintahinnat, ovat vaikuttaneet Puuilon alkuvuoden taloudelliseen suorituskykyyn. – Puuilo, pörssitiedote 25.5.2022
On hyvä muistaa, että perusluonteeltaan esimerkiksi halpaketjut Tokmanni ja Puuilo ovat defensiivisiä, joilla on aina tietty peruskysyntä. Osinkotuotto todennäköisesti säilyy hyvällä tasolla – varsinkin laskeneeseen kurssitasoon nähden.
Kauanko sykliset kestävät?
Monet raaka-aine- ja prosessiteollisuuden yhtiöt hyötyvät hintojen noususta ja hyvästä kysynnästä, koska saavat nostettua omien tuotteidensa hintoja ja liikevaihtoa kokonaiskustannuksiaan nopeammin.
Kemianyhtiö Kemira nosti 8.6. koko vuoden 2022 operatiivisen käyttökatteen näkymiään. Kysyntä on ollut hyvää sekä Pulp & Paper että Industry & Water -segmenteissä.
Metsä-, biotuote- ja energiayhtiö UPM puolestaan nosti vuoden 2022 tulosnäkymiään 13.6. Vahva markkinatilanne on jatkunut kaikissa liiketoiminnoissa ja yhtiö on onnistunut hallitsemaan marginaaleja haastavassa kustannusympäristössä.
Saman alan toinen suuryhtiö Stora Enso nosti näkymään samaisena päivänä. Ote tiedotteesta:
Vahva peruskysyntä ja kaupallinen vauhti on jatkunut kaikissa kuudessa divisioonassa ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kaikkien divisioonien tilauskirjat ovat edelleen täynnä, ja markkinatasapaino on jatkunut kireänä monissa tuoteryhmissä. Toinen vuosineljännes alkoi korkeilla myyntihinnoilla, mikä on auttanut vastaamaan inflaatiopaineisiin.
Monilla aloilla saatavuutta on varmasti kiristänyt – ja hintoja nostanut – supistunut tarjonta Venäjän ja Ukrainan suunnalta.
Kokenut toimittaja Ilkka Sinervä haastatteli kokenutta salkunhoidon konkaria Hannu Angervuota SalkunRakentajassa 13.7. alkavaa tuloskautta silmällä pitäen. Angervuo seuraa ennusteita ja analysoi yhtiöitä tarkasti.
Hän lukee voittajiin myös öljynjalostaja Nesteen.
Angervuon mukaan Neste tienaa jopa ruhtinaallisesti öljyn hinnan ja polttonesteiden kallistumisen myötä, mikä vahvistaa merkittävästi pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua tulosta.
Angervuon laskelmien mukaan isojen suomalaisten pörssiyhtiöiden liikevaihto ilman Fortumia kasvaisi kakkoskvartaalilla noin viidenneksen vuoden takaisesta, samoin vertailukelpoinen liikevoitto.
Metsäyhtiöiden tapaan myös teräsyhtiöt tekevät toistaiseksi kovaa tulosta. Sinervä muistuttaa, että Venäjän tuho on hävittänyt ”suuren hiiliterästuottajan Ukrainen terästehtaita, mikä loi ammottavan kuilun kysynnän ja tarjonnan välille”.
Halusimme tai emme, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on jakanut yhtiöt hyötyjiin ja menettäjiin. Menettäjiä ovat myös konepajat, joista muun muassa Kone, Konecranes ja Ponsse ovat alentaneet alkuperäisiä vuoden 2022 näkymiään. Monille Venäjä on ollut tärkeä markkina-alue.
Pitkän aikavälin sijoittajan arviointia tavallaan helpottaa, että pörssikurssit ovat laskeneet vuodenvaihteesta noin viidenneksen. Samaan aikaan kun talousnäkymät Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat heikentymässä, myös kurssit ovat laskeneet, jolloin luopuminen laadukkaasta liiketoiminnasta ei ole yhtä mielekästä kuin se mahdollisesti olisi korkeampien kurssien aikana.
Salkun arvon säilymistä avittaa se, jos sijoittaja omistaa myös arvoyhtiöitä, joiden liiketoiminta ei ole erityisen riippuvainen inflaatiosta ja Venäjän sodasta. Tällaisia ovat esimerkiksi teleoperaattorit ja positiivisen tulosvaroituksen antanut lääkeyhtiö Orion.
Syklisten, raaka-aineintensiivisten teollisuusyhtiöiden osalta on vaikea arvioida, kuinka kauan niiden tuloskunto säilyy, vaikka sota jatkuisi, koska talouskasvun vastainen heikentyminen laskee samalla kysyntää.
Finanssikriisissä niin Rautaruukin, Outokummun, Ponssen kuin Keslan liikevaihto puolittui vuonna 2009.
Nyt tilanne on eri. Joka tapauksessa terästeollisuudelle ennustetaan jo heikompia aikoja, koska SSAB:n P/E-luku (hinta/tulos) tämän vuoden tulosennusteella on ainoastaan 2,4 ja ensi vuoden ennusteella 7.
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
—
