Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist varoittaa, että sumeassa taloustilanteessa pitkiin palkkojen sopimuskorotuspaketteihin sisältyy iso riski.
Suomen kesäkuun inflaatio eli kuluttajahintojen muutos oli 7,8 prosenttia, kun toukokuussa luku oli 7,0 prosenttia. Edellisen kerran vauhdikkaampaa inflaatiota on mitattu vuoden 1984 maaliskuussa, eli yli 38 vuotta sitten.
Eniten hinnat ovat nousseet energiatuotteissa, kuten kevyt polttoöljy, polttonesteet ja sähkö, mutta myös elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet rytisten. Bensiinin hinta nousi lähes 12 prosenttia suhteessa toukokuuhun ja peräti 57 prosenttia verrattuna viime vuoteen.
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat kesäkuussa 10,9 prosenttia kalliimpia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
”Eikä loppua näille nousuille näy. Esimerkiksi Elintarviketeollisuusliitto ry kertoo toukokuun talouskatsauksessaan elintarviketeollisuuden kulkevan eturintamassa kustannusten nousujen osalta”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
Niemisen mukaan erityisesti tuotantopanosten kustannukset ovat nousseet rajusti ja ne lopulta heijastuvat myös kuluttajahintoihin. Muut toimialat seuraavat luultavasti perässä.
”Energian hintojen nousu kun koskee kaikkea yritystoimintaa – niin vaikkapa vesi- ja jätehuoltoa kuin majoitus- ja ravintolatoimintaa”, Nieminen pohtii.
Taantuma saattaisi laskea inflaatiopaineita
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää todennäköisenä, että inflaatiohuippu mitataan vasta syksyllä ja varoittaa, että sumeassa taloustilanteessa pitkiin sopimuskorotuspaketteihin sisältyy iso riski.
Pääekonomistin mukaan alkukesästä inflaatio kiihtyi odotetun rajusti. Hänen mukaansa kesän edetessä on kuitenkin saatu hetkellistä helpotusta hintojen nousuun, sillä taantumahuolet ovat tuoneet öljyn maailmanmarkkinahintaa alas, mikä on laskenut polttoaineiden hintoja, vaikka bensa on toki edelleen totuttua kalliimpaa.
Kesäkuun #inflaatio Suomessa +7,8 %. Korkeampi lukema mitattiin viimeksi maaliskuussa 1984. https://t.co/FYHtkGIMto pic.twitter.com/K2y8qwq74J
— Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist) July 14, 2022
”Kokonaisuudessaan hintapaineet eivät silti ole kadonneet, vaan kuluttajahinnat nousevat edelleen laajalla rintamalla kustannuspaineiden ajamana”, Appelqvist arvioi.
Pääekonomistin mukaan kaksi ”tuhannen taalan kysymystä” liittyvät siihen, kuinka korkealle inflaatio enimmillään nousee ja kuinka pitkään kestää ennen kuin palataan tavanomaisempiin lukemiin.
”Täysin mahdotonta ei ole, että kesäkuun lukema jäisi vuoden inflaatiohuipuksi. Todennäköisempää silti on, että kovimmat inflaatiolukemat mitataan vasta syksyllä. Sen jälkeen tahti alkaa hidastua vuoden lopussa ja vielä selvemmin ensi vuoden alussa.”
Appelqvistin mukaan odotettavasti inflaatio jää silti ensi vuonnakin korkeammalle tasolle kuin mihin viime vuosina on totuttu.
”Oikeastaan sitä kannattaa melkein toivoa, koska hintojen nousun äkkipysäyksen aiheuttaja olisi todennäköisesti talouden ajautuminen rajuun taantumaan. Parempi tavoite on inflaation asteittainen hiipuminen”, hän toteaa.
Pitkiin sopimuskorotuksiin kätkeytyy iso riski
Appelqvist arvioi, että raaka-aineiden kallistuminen riittää ylläpitämään inflaatiopaineita vielä joitakin kuukausia, jos isompi taantuma vältetään, ja kysyntätilanne jatkuu vahvana tai ainakin tavanomaisena.
Pidemmälle jatkuva hintojen kallistuminen edellyttäisi hänen mukaansa joko uusia kustannussokkeja energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinoilta tai kotimaisia kysyntää lisääviä toimia.
”Varmin tapa pitää yllä kuluttajahintojen nousua pidemmällä aikavälillä olisi tehdä pitkiä ja kalliita sopimuskorotuspaketteja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työvoiman voimakkaana jatkuva kysyntä tuo joka tapauksessa painetta palkkaliukumiin lähikuukausina. Ne eivät kuitenkaan koske kaikkia työntekijöitä eivätkä synnytä yhtä laajaa inflaatiopainetta”, Appelqvist sanoo.
Syksyllä sovittavien sopimuskorotusten osalta Appelqvist kehottaa katsomaan ensisijaisesti pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksia, ei kuukausittaisia inflaatiolukuja, joita öljyn maailmanmarkkinahinta heiluttelee.
”Ymmärrän halun tehdä pidempiä sopimuksia, jotka takaavat työrauhan. Sellaisiin sopimuksiin voi kuitenkin tässä tilanteessa kätkeytyä kohtalaisen iso riski, kun talouden näkymät ovat sumeat, ja kulman takana saattaa odottaa taantuma”, toteaa Appelqvist.