Sodan vuoksi kasvu on hitaampaa ja inflaatio nopeampaa kuin kevään talousennusteessa arvioitiin. Kesän 2022 talousennusteen mukaan EU:n talous kasvaa 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 1,5 prosenttia vuonna 2023.
Talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2022 ja 1,2 prosenttia vuonna 2023.
Euroalueen talouskasvu on ennusteen mukaan 2,6 prosenttia vuonna 2022 ja maltillistuu 1,4 prosenttiin vuonna 2023.
Keskimääräisen vuotuisen inflaation ennustetaan vuonna 2022 olevan ennätyksellisen korkea, euroalueella 7,6 prosenttia ja koko EU:ssa 8,3 prosenttia. Tämän jälkeen se hidastuu vuonna 2023 euroalueella 4,0 prosenttiin ja koko EU:ssa 4,6 prosenttiin.
Sodasta johtuvat häiriöt heikentävät kasvua
Monet kevään 2022 talousennusteeseen liittyneistä negatiivisista riskeistä ovat toteutuneet, komissio toteaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt energian ja elintarvikehyödykkeiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita. Tämä lisää maailmanlaajuista inflaatiopainetta, heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja aiheuttaa rahapoliittisten toimien käynnistämisen oletettua nopeammin.
Kasvun hidastumisen jatkuminen Yhdysvalloissa lisää Kiinassa noudatetun koronatautiin liittyvän tiukan nollatoleranssipolitiikan kielteisiä taloudellisia vaikutuksia.
Komission mukaan EU:n talous on edelleen erityisen altis energiamarkkinoiden häiriöille, koska se on vahvasti riippuvainen Venäjän fossiilisista polttoaineista. Lisäksi maailmantalouden kasvun heikkeneminen vähentää ulkoista kysyntää.
Viimevuotisen elpymisen ja ennakoitua vahvemman ensimmäisen vuosineljänneksen odotetaan pönkittävän kasvua vuonna 2022. Komissio ennustaa talouden toimeliaisuuden kuitenkin olevan vaimeaa loppuvuoden ajan huolimatta lupaavasta kesämatkailukaudesta. Talouskasvun odotetaan kiihtyvän vuonna 2023 palautumiskykyisten työmarkkinoiden, inflaation maltillistumisen, elpymis- ja palautumistukivälineen tuen ja edelleen suurten säästöjen ansiosta.
Kaiken kaikkiaan EU:n talouden odotetaan jatkavan kasvuaan, mutta merkittävästi hitaammin kuin kevään 2022 talousennusteessa oletettiin.
Ennätyksellisen korkea inflaatio laskee vasta ensi vuonna
Kuluttajahintojen nousu oli kesäkuuhun asti ennätyksellisen korkea, kun energian ja elintarvikkeiden hinnat jatkoivat nousuaan ja hintapaineet laajenivat palveluihin ja muihin tavaroihin.
Euroalueella inflaatio kiihtyi voimakkaasti vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Maaliskuussa se oli 7,4 prosenttia vuositasolla ja kesäkuussa ennätykselliset 8,6 prosenttia. Nousu oli koko EU:ssa vieläkin selkeämpää, sillä inflaatio kiihtyi kokonaisen prosenttiyksikön maaliskuun 7,8 prosentista toukokuun 8,8 prosenttiin.
Inflaatioennustetta on tarkistettu kevään talousennusteesta huomattavasti ylöspäin, komissio kertoo.
Toisen vuosineljänneksen voimakkaan hintojen nousun lisäksi kaasun hinta Euroopassa nousee edelleen ja tulee kuluttajien maksettaviksi myös sähkön hintojen kautta.
Neljännesvuosiennusteen mukaan inflaatio on euroalueella suurimmillaan 8,4 prosenttia vuositasolla vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tämän jälkeen se hidastuu tasaisesti euroalueella ja koko EU:ssa alle 3,0 prosenttiin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, kun tarjontarajoitteista ja raaka-aineiden hinnoista johtuvat paineet poistuvat.
Riskit ovat edelleen suuria ja riippuvat sodasta
Talouden toimeliaisuutta ja inflaatiota koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit riippuvat pitkälti sodan kulusta ja erityisesti sen vaikutuksista Eurooppaan suuntautuviin kaasutoimituksiin. Komission mukaan uudet kaasun hinnankorotukset saattavat vauhdittaa inflaatiota ja tukahduttaa kasvua.
Kerrannaisvaikutukset saattavat puolestaan lisätä inflaatiopaineita ja johtaa rahoitusolojen kiristymiseen, mikä paitsi hidastaisi kasvua, myös kasvattaisi rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä. Ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että pandemian jatkuminen aiheuttaa taloudelle uusia häiriöitä, Euroopan komissio toteaa.
Samaan aikaan öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen viimeaikainen laskusuuntaus saattaa kiihtyä, mikä johtaa inflaation hidastumiseen odotettua nopeammin.
Lisäksi vahvojen työmarkkinoiden ansiosta yksityinen kulutus voi kestää hintojen nousua paremmin, jos kotitaloudet kuluttavat suuremman osan kertyneistä säästöistään.
