Pitkien korkojen kovin nousu saattaa olla jo takanapäin. Korkosijoitukset tarjoavat siksi suojaa epävarmuutta vastaan.
Toisen vuosineljänneksen tulosten julkistukset alkavat Yhdysvalloissa ensi viikolla. USA:n pörssiyhtiöistä ensimmäisinä julkistajina ovat perinteisesti pankit.
Kaikesta markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta huolimatta analyytikot ovat tuloskauden suhteen optimistisia. Analyysipalvelu Factsetin keräämien tietojen mukaan analyytikot odottavat S&P 500 -indeksin pörssiyhtiöiden toisen vuosineljänneksen tuloksiin keskimäärin 4,1 prosentin parannusta vuoden takaisesta.
”Pidämme osakkeiden näkymiä edelleen hyvinä, jos mikään ei mene vikaan”, toteaa Nordean päästrategi Antti Saari pankin viikkokatsauksessa.
Samalla kun osakemarkkinat ovat laskeneet, ovat myös joukkolainojen korot nousseet ja markkina-arvot laskeneet. Yhdysvaltojen 10-vuoden velkakirjan korko on käynyt jo yli kolmessa prosentissa.
Saaren mukaan joukkolainoista saakin jo sen verran houkuttelevaa turvaa lisääntynyttä epävarmuutta vastaan, että Nordea nostaa ne peruspainoon sijoitussuosituksissaan. Samalla pankki laskee osakkeet ylipainosta peruspainoon odottamaan pilvien hälventymistä.
Saari muistuttaa, että epävarmuuden kasvaessa korot yleensä laskevat ja joukkolainat tuottavat osakemarkkinoita paremmin. Tänä vuonna epävarmuus on kasvanut, mutta korot ovat nousseet. Se johtuu siitä, että odotukset yhä nopeammin kiristyvästä rahapolitiikasta ovat kuitenkin nostaneet markkinakorkoja, mikä on painanut joukkolainojen arvoja ennennäkemättömän voimakkaasti.
Jos inflaatio-odotukset laskevat, on se hyvä uutinen joukkolainasijoittajille.
”Mikäli talousepävarmuus kasvaa, sijoittajien inflaatio-odotukset myös todennäköisesti alkavat lientyä. Tämän takia taas pitkät markkinakorot voisivat hyvin myös laskea. Koska nämä korot ovat euroalueella lähes korkeimmillaan vuosikymmeneen, voi sijoittaja vähitellen alkaa odottaa joukkolainoista parantuvaa suojaa talousepävarmuutta vastaan”, Saari toteaa.
Perimmäisenä syynä korkojen nousulle ovat sijoittajien muuttuneet odotukset rahapolitiikan suuntaviivoista.
Saaren mukaan vielä viime kesänä koronnostot näyttivät kaukaisilta, vaikka teollisuuden elpyminen oli jo pitkällä ja merkkejä tuotantokapeikoista ja inflaation kiihtymisestä alkoi näkyä.
”Syksyn kuluessa keskuspankit alkoivat jo vihjailla nopeammin nousevista ohjauskoroista, minkä seurauksena joukkolainojen korot lähtivät jo kipuamaan. Valtaosa joukkolainakorkojen noususta alkaakin nyt olla takanapäin. Toisin sanoen keskuspankit ovat saavuttaneet jo merkittävän osan aikeistaan rahapolitiikan kiristämiseksi markkinoiden suosiollisella avustuksella”, Saari toteaa.
Päästrategin mukaan ohjauskorkoja pitää silti nostaa, jotta luottamus keskuspankkeihin säilyy, mutta sijoitussalkuissa tulevat koronnostot eivät todennäköisesti tunnu enää yhtä pahalta kuin alkuvuoden korkoliikkeet.
”Odotamme myös pitkien korkojen vielä jonkin verran nousevan nykytasoiltaan, jos talousnäkymä pysyy ennallaan”, Saari ennustaa.
