Makrotalous

Miksi keskuspankki halusi yllättää markkinat? Näin rajua korkopäätöstä selittää Suomen Pankin pääjohtaja

EKP:n koronnostopäätös tällä viikolla oli odotettua rajumpi. Mitä on päätöksen taustalla?

Euroopan keskuspankki EKP päätti torstaina nostaa ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä, mikä on enemmän kuin oli odotettu. Keskuspankki kertoi tiedotteessaan, että korkopäätöksellä ja muilla toimilla edistetään inflaation paluuta kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä, sillä EKP:n tärkein tehtävä on ylläpitää hintavakautta.

EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä ja hyväksyi uuden rahapolitiikan välineen, jolla tuetaan vaikutuksen välittymistä euroalueen kaikkiin maihin. Ekonomistit olivat odottaneet maltillisempaa, 0,25 prosenttiyksikön koron nostoa.

Uusi rahapoliittinen väline on TPI, joka tulee sanoista Transmission Protection Instrument. Sen avulla keskuspankki voi tarvittaessa tasata koronnoston vaikutuksia eri euromaissa. Viime aikoina esimerkiksi vaikeuksiin ajautuneen Italian, valtionvelan korot ovat huolettaneet markkinoita ja talousasiantuntijoita.

Mitä EKP:n päätökset tarkoittavat sitten kuluttajien ja yritysten kannalta?

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo blogissaan, että kuluttajien, yritysten ja julkisen talouden on nyt syytä varautua lainakorkojen asteittaiseen nousuun ja mitoittaa velkansa ja lainanhoitokulunsa sen mukaisesti.

”Se, mihin tahtiin ja miten korkealle korot nousevat, riippuu talouden ja inflaation kehityksestä. Korkojen nostolla jarrutetaan kuluttajan ostovoimaa syövää inflaatiota. Tämän rinnalla meillä on nyt paremmat työkalut sellaisten markkinahäiriöiden patoamiseen, jotka uhkaavat vakaata talouskehitystä”, Rehn kertoo.

Rehnin mukaan syynä EKP:n päätöksiin ovat kiihtyneet inflaatiopaineet. Näitä inflaatiopaineita luo tällä hetkellä erityisesti energian hinnannousu, joka selittää suuren osan kokonaisinflaatiosta.

”Inflaatio alkoi kiihtyä, kun taloudet alkoivat toipua pandemiasta. Energiahintojen nousu ja tuotannon pullonkaulat kiihdyttivät inflaatiota erityisesti vuoden 2021 loppua kohden. Energian hinnannousu on yhä inflaation keskeinen ajuri: puolet kokonaisinflaatiosta tulee suoraan energian hinnannousun vaikutuksista, epäsuorasti suurempikin osa. Inflaatiopaineet ovat viime aikoina myös laajentuneet ja voimistuneet, kun elintarvikkeiden ja monien muidenkin tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat vauhdilla.”

Rehnin mukaan rahapolitiikalla ei juurikaan voida vaikuttaa energiahintoihin tässä ja nyt, mutta sillä voidaan kylläkin vaikuttaa talouden toimijoiden inflaatio-odotuksiin erityisesti keskipitkällä aikavälillä. Siitä seuraa puolestaan työmarkkinoiden ja palkanmuodostuksen merkitys hintavakaudelle.

”Viime aikoina euroalueen nimellispalkat ovat ymmärrettävästi kyllä jonkin verran nousseet, mutta selvästi vähemmän kuin Yhdysvalloissa, eikä euroalueella voida ainakaan toistaiseksi puhua hinta-palkka –kierteestä.”, Rehn toteaa.

Rehn kertoo, että EKP otti päätöksessään huomioon sen, että inflaatio on noussut kesäkuussa arvioituakin enemmän. Kun uusi väline antaa tuulensuojaa markkinahäiriöiltä, on syytä ottaa aiemmin arvioitua isompi ensimmäinen askel ohjauskoron normalisointiuralla, hän perustelee.

”Totesimme myös, että negatiivisista koroista irtautuminen helpottaa tulevien korkopäätösten tekemistä ja korkojen normalisoinnin jatkamista kokous kokoukselta. Korkopäätökset riippuvat jatkossakin taloutta koskevista tiedoista, ja niillä tähdätään 2 prosentin inflaatiotavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä”, Suomen Pankin pääjohtaja kertoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös