Suomen terveydenhuoltoalan pörssiyhtiöiden tilanne on todella mielenkiintoinen. Toki sote-uudistus tuo liiketoimintaan omat haasteensa ja mahdollisuutensa, mutta kahden pörssiyhtiön arvostustasot ovat yllättävän yhtenäisiä.
Kesäkuun Arvopaperin koostaman, Factsetin keräämiin ennusteisiin pohjautuvan ennustetaulukon mukaan Pihlajalinnan EV/EBITDA (yritysarvo / käyttökate) on tämän vuoden tulosennusteella 8,6. Terveystalolla vastaava arvostuskerroin on 8,7. Vastaavasti ennustetut osinkotuotot ovat molemmilla 3,1 prosenttia.
Kursseina (1.6.) Pihlajalinnalla oli käytetty 11,34 euroa ja Terveystalolla 10,38 euroa. Kesäkuun alun jälkeen Pihlajalinna on laskenut 5 prosenttia tasolle 10,8 euroa ja Terveystalo säilynyt suunnilleen ennallaan 10,5 eurossa. P/E-luvultaan Pihlajalinna on verrokkiaan edukkaampi.
Terveystalo ja Pihlajalinna ovat eri kokoisia yhtiöitä. Terveystalon liikevaihto oli viime vuonna 1,15 miljardia ja oikaistu EBITA-liikevoitto 141 miljoonaa.
Kasvu oli 17 prosenttia ja EBITA-marginaali parani 10,3:sta 12,2 prosentiiin. EBITA tarkoittaa tässä lyhyesti sanottuna oikaistua liikevoittoa ilman ei-operatiivisia eriä.
Pihlajalinnan liikevaihto kasvoi 13,6 prosenttia 578 miljoonaan euroon. Oikaistu EBITA puolestaan kasvoi 27,4 miljoonasta 37,3 miljoonaan euroon, eli marginaali liikevaihtoon suhteutettuna 5,4 prosentista 6,5 prosenttiin.
Tällä mittarilla Pihlajalinna jää selvästi Terveystalon jälkeen. Liikevaihtovertailussa on huomattava, että vuosi 2020 oli koronavuosi heikentäen kysyntää alan toimijoilla koronarajoitusten ja ihmisten varovaisuuden vuoksi.
Pörssikuvaajassa edellä on huomionarvoista marraskuusta 2019 marraskuuhun 2020 ulottuva laatikkomainen kuvio Pihlajalinnan kurssikehityksessä. Se johtuu terveydenhuoltoyhtiö Mehiläisen tekemästä ostotarjouksesta käteishinnaltaan 16 euroa per osake. Tarjouksen ehti jo hyväksyä yli 85 prosenttia Pihlajalinnan osakkeenomistajista, mutta kauppaa ei toteutettu, koska Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esitti syyskuussa 2020 Suomen markkinaoikeudelle Mehiläisen ja Pihlalinnan välisen yrityskaupan kieltämistä.
Tilanteesta ja taustasyistä kirjoitti muun muassa Viisas Raha 24.11.2020.
Vuosi 2021 oli kaksijakoinen
Viime vuosi oli Pihlajalinnalle kaksijakoinen. Toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi tilinpäätöstiedotteessa helmikuussa, ote:
Kuntatilaajien kanssa ei tilikauden loppuun mennessä päästy toivottuihin neuvottelutuloksiin kohonneiden kustannusten korvauksista. Neuvottelut jatkuvat edelleen Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien kanssa. Jämsän kaupungin kanssa palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa, viranomaisvaatimusten aiheuttamaa kustannusten nousua sekä sairaanhoitopiirien investointien rahoitusta koskeva käräjäoikeuskäsittely on alkanut tammikuussa 2022. Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän kanssa Pihlajalinna saavutti neuvottelutuloksen vuosihinnan tarkistuksista kesäkuussa 2021.
Viime kesästä 2021 porrastetusti voimaan tullut uusi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei lähtökohtaisesti katkaissut yksityisten terveydenhuoltoyhtiöiden voimassa olleita sote-sopimuksia.
Verkkouutiset kirjoitti teemasta 11.10.2021 viitaten kuntaministeri Sirpa Paateroon ja Uutissuomalaiseen, ote:
Sopimukset, jotka ovat olemassa, siirtyvät hyvinvointialueille. Jos sopimuksissa on sellaisia osia, jotka eivät mene nykylain mukaan, ne neuvotellaan uudestaan, Paatero sanoo Uutissuomalaiselle.
Pihlajalinnan vuodessa 2021 oli hyvää, että lääkärikeskuskäynnit nousivat 11 prosenttia edeltävästä vuodesta ja olivat vuoden 2019 tasolla.
Ilman Työterveys Virran hankintaa käyntimäärät olisivat kasvaneet 3 prosenttia vertailukaudesta ja olisivat jääneet 7 prosenttia vuoden 2019 tasosta lähinnä yksityisasiakkaiden laskeneiden käyntimäärien vuoksi. Luvuissa ei ole huomioitu kuntaulkoistusten käyntimääriä. – tilinpäätöstiedote
On huomattava, että jopa 39 prosenttia vastaanottokäynneistä, pois lukien kuntaulkoistukset ja koronatestaus, toteutui etäpalveluina.
Kasvu jatkunut alkuvuonna 2022
Pihlajalinna sai helmikuun alussa 2022 päätökseen merkittävän yrityskaupan ostettuaan Pohjola Sairaalan, jonka omisti aiemmin OP Ryhmään kuuluva Pohjola Vakuutus. Kaupasta ilmoitettiin ensi kerran vuosi sitten heinäkuussa ja KKV näytti vihreää valoa tammikuussa.
Kaupan yhteydessä solmittiin uusi viisivuotinen palvelusopimus Pihlajalinnan ja Pohjola Vakuutuksen välillä. Kaupan nettovelaton käteishinta oli 31,8 miljoonaa ja Pohjola Sairaalan liikevaihto vuonna 2019 oli 74 miljoonaa euroa.
Pihlajalinna keskittyy kuluvana vuonna yhdistämään Pohjola Sairaalan toiminnan kiinteäksi osaksi koko Suomen Lääkärikeskus -konseptiaan.
Kuluva vuosi ei ole kannattavuuden parantamisen vuosi, vaan konserni odottaa oikaistun EBITA-liikevoiton säilyvän ennallaan.
Koko vuoden liikevaihdon sen sijaan odotetaan kasvavan selvästi ja pelkästään Pohjola Sairaala tuo kasvusta vähintään 50 miljoonaa euroa (1.2.2022 alkaen).
Konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 163 miljoonaa euroa, jossa kasvua 16,6 prosenttia. Oikaistu EBITA-liikevoitto painui lievästi 8,3 miljoonasta 7,8 miljoonaan euroon, syynä muun muassa henkilöstön sairauspoissaolot.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen.
Strategian keskiössä kuluttajaliiketoiminta ja sote-yhteistyö
On kiintoisaa, että Pihlajalinna on aiempien vuosien niin sanottu superkasvaja. Kauppalehti on tehnyt aika ajoin listauksia todella kovista kasvajista, jotka ovat kasvattaneet liikevaihtonsa suunnilleen 10 miljoonan tuntumasta yli sataan miljoonaan euroon 2000-luvulla.
Vuoden 2016 listauksessa Pihlajalinna oli yksi tällainen 77 prosentin vuotuisella liikevaihdon kasvullaan. Liikevaihto vuoteen 2015 mennessä oli noussut 213 miljoonaan euroon. Kasvu on jatkunut tämän jälkeenkin.
Yhtiötä veti pitkään yrittäjätaustainen Mikko Wirén, joka on nykyinen hallituksen puheenjohtaja. Suurin omistaja on tätä nykyä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (15,4 %), toisena Wirénin Mww Yhtiö (10,2 %), kolmantena Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia (8,8 %) ja neljäntenä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö (8,4 %).
Nykinen strategia 2021-2025 tähtää liikevaihdon kasvattamiseen 250 miljoonalla eurolla vuoden 2021 tasosta, joka oli 578 miljoonaa. Se tarkoittaisi neljän vuoden aikana vähintään yhdeksän prosentin vuosikasvua.
Kannattavuuden tavoite ”pitkällä aikavälillä” on yli 9 prosentin EBITA-marginaali eli selvästi nykyistä parempi. Nettovelan suhde käyttökatteeseen on tarkoitus pitää alle kolmessa, mutta se tulee strategiakauden alussa ”heikkenemään Pohjola Sairaalan hankinnan vuoksi lähelle viittä”.
Strategian painopisteinä ovat henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen, sote-yhteistyö sekä digitaalisaation vahvistaminen.
Pihlajalinnan aktiivinen kasvupyrkimys näkyy lukuisina yrityskauppoina edellä mainittujen Pohjola Sairaalan ja Työterveys Virran lisäksi. Pihlajalinna hankki liikevaihdoltaan 13,6 miljoonan Työterveys Virran vuonna 2020 Oulun kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä.
Alkuvuonna 2022 yhtiö hankki Etelä-Savon Työterveyden, enemmistön Lääkärikeskus Ikiomasta sekä Punkkibussi-liiketoiminnan Saaristolääkärit Oy:ltä. Pihlajalinna on avannut tänä vuonna uudet lääkärikeskukset Lahteen, Espooseen, Vantaalle ja Rovaniemelle.
Konserni järjesteli alkuvuonna uudelleen pitkäaikaista velkarahoitustaan 200 miljoonan euron vakuudettomalla, osittain korkosuojatulla rahoitusjärjestelyllä usealta pankilta. Korolliset nettovelat olivat maaliskuussa 360 miljoonaa euroa, josta vuokrasopimusvelkojen osuus 234 miljoonaa.
Pihlajalinnan osakekanta koostuu 22,62 miljoonasta osakkeesta, joten markkina-arvoksi nykyisellä 10,8 euron kurssilla muodostuu 244 miljoonaa euroa. Se on yhtiön kokoon nähden – toimiala huomioiden – nähdäkseni maltillinen varsinkin, jos lähivuosien kannattavuustrendi on ylöspäin.
Terveydenhuoltosektori on varteenotettava osa hajautettua sijoittajan salkkua.
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
