Markkinakommentit

Pörssiyhtiöt ottamassa työvoiton liikevaihdoissaan ja tuloksissaan 

Halventunut euro tukee kotimaisten pörssiyhtiöiden vientiä, arvioi pörssikonkari Hannu Angervuo.

”Työvoitoksi” voi kustannuspaineiden puristuksessa luonnehtia pörssiyhtiöiden toisen vuosineljänneksen antia. Näin voi päätellä pörssikonkari Hannu Angervuon ennusteesta, jonka mukaan suuret pörssiyhtiöt nostavat vertailukelpoista yhteenlaskettua liikevaihtoaan ja kannattavuuttaan jopa noin viidenneksen toisella kvartaalilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kvartaaliin.

Angervuon mukaan tuottajahinnat ovat etenkin energian ja komponenttien hintojen nousupiikin seurauksena vuodessa kallistuneet noin kolmanneksen, mikä on nostanut yhtiöiden, kuten laitevalmistajien liikevaihtoa.

Tuottajahinnat sulkevat sisäänsä tuotteen hinnan tehtaan portilla ennen veroja. 

Ennusteesta puuttuvat Fortum ja sen tytäryhtiö saksalainen tytäryhtiö Uniper, jonka liiketulos voi painua miljardeja euroja tappiolle.

Angervuon mukaan Neste tienaa jopa ruhtinaallisesti öljyn hinnan ja polttonesteiden kallistumisen myötä, mikä vahvistaa merkittävästi pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua tulosta.

”Lisäksi Nesteen tulos oli edellisen vuoden vastaavalla kvartaalilla huoltoseisokin seurauksena matala. Myös kemianteollisuus, kuten Kemira hyötyy raaka-aineiden hintojen noususta.” 

Myönteistä ennustetta voi toisen neljänneksen osalta pitää ”valona tunnelin päässä” aikana, jolloin sijoittajat ovat hukanneet sihtinsä, Angervuo arvioi. Sama pätee pitkälle pörssianalyytikoihin, jotka ovat pitäneet yllä matalaa profiilia pörssiyhtiöiden toisen vuosineljänneksen tulosannista. 

Viidennes tulee plussaa liikevaihtoon

Angervuo päätyy laskelmissaan ennusteeseen. jonka mukaan suurten pörssiyhtiöiden liikevaihdoksi ilman Fortumia ja Uniper tulee kolmannelta kvartaalilta yhtensä noin 46,5 miljardia euroa eli yhtiöt nostavat noin viidenneksen liikevaihtoaan. 

Angervuo ennakoi, että yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevoittokin paranee vajaan viidenneksen eli noin 7,87 miljardin euron tasolle verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kvartaaliin. Toisen neljänneksen yhteenlaskettu liikevoitto jää Angervuon ennusteen mukaan vuoden 2021 viimeistä vuosineljännestä pienemmäksi, mikä selittyy kausiluonteisuudella.

”Vuoden viimeinen neljännes on aina yleensä paras neljännes.”

”Pörssin veturien eli konepajojen riskinä voi loppuvuodelle pitää yhä kalliimpia raaka-aineita, kuten terästä. Yhtiöiden tilauskannat ovat nyt nousseet huippukorkealle”, Angervuo lisää 

Komponenttien saatavuus ja energian sekä raaka-aineiden hinnat vaikeuttavat loppuvuoden ennusteiden osuvuutta. Teollisuuden tuottajahintojen nousulle ei Angervuon mukaan näy kattoa. 

Lisäksi osa yhtiöistä ovat joutuneet tai joutuvat tekemään yhteensä jopa miljardiluokan alaskirjaukset Venäjän liiketoiminnoistaan. 

”Joillakin yhtiöistä Venäjän alaskirjaukset näkyvät suoraan tuloksessa ja osalla ei, mikä vaikeuttaa yhteenlaskettujen liikevaihtojen ja tulosten ennustetta toiselta neljännekseltä.” 

Metsäyhtiöt pitävät Angervuon arvion mukaan vakaata tahtia. Sellun hinta on pysynyt yhä korkealla, mutta viennin arvo on hieman laskenut viime vuodesta. Paperinkin hinta on pysynyt korkealla, mutta kallis energia langettaa lisää kustannuksia etenkin Euroopassa. 

Ennätyksellistä tilauskantaa ja uusien tilausten virtausta tukee se, että halventunut euro peesaa suomalaisyhtiöiden vientiä euroalueen ulkopuolelle, kuten dollari-pohjaisiin maihin.

”Suomalaisyhtiöiden viennin arvo vahvistui noin viidenneksen toukokuussa. Vientiin saattaa tulla historiallinen ennätys kuluvalla vuodella.” 

Angervuo muistuttaa, että koneista ja laitteista kertyi eniten eli 31,1 prosenttia koko viennistä viime vuonna. Viennin arvo nousi silloin 21,3 miljardin euron huikealle tasolle. 

”Huhtikuussa kone-ja laitepuolen viennin arvo oli 1,848 miljardia, johon tuli plussaa 16,5 prosenttia. Mutta toukokuussa viennin arvo meni miinukselle, mikä voi johtua tuotantokapeikoista tai raaka-aineiden, kuten teräksen tai komponenttien hintariskeistä”. Angervuo toteaa. 

Entä kuinka nopeasti ja missä määrin konepajat pystyvät ajamaan kustannukset hintoihin?

”Se tulee ilmi loppuvuoden tuloksissa ja liikevaihdossa”.  Angervuo toteaa. 

Ukrainan sota painaa konepajoja  

Venäjän tuho Ukraina on ehkä painanut ”kohtuuttomasti” konepajojen pörssiarvoja ennätyksellisen tilauskannan aikana. Suurimpiin konepaja-alan eli teknologiayhtiöihin lukeutuvat muun muassa Kone, Wärtsilä, Konecranes, Cargotec, Metso Outotec ja Valmet. Yhtiö ovat operoineet alaskirjaukset Venäjän liiketoiminnoistaan.

”Ennätyksellinen ja korkea tilauskantakaan ei ole estänyt konepajojen kurssien jyrkähköä pudotusta Ukrainan sodan aikana”, Angervuo lisää.

Suomalaisyhtiöiden kilpailijoiden, kuten amerikkalaisen konepajojen osakkeet ovat pudonneet jokseenkin samaa rataa Ukrainan sodan jälkeen.

Amerikkalainen Terex kisaa Metso Outotecin kanssa murskaimissa. Yhtiöiden osakekurssit ovat kulkeneet mollivoittoisesti, kuten myös hissiyhtiö Koneen ja sen kovimpien kilpailijoiden, kuten amerikkalaisen Otiksen. Spekulaatiot Kiina-riskeistä rassaavat hissiyhtiöitä.

Mutta positiivistakin voi poimia esiin. Esimerkiksi siltanostureistaan tunnetun Konecranesin amerikkalainen kilpailija Columbus McKinnon nosti huhtikuussa päättyneellä kvartaalilla vauhdikkaasti eli noin 70 prosenttia liikevoittoaan ja kolmanneksen liikevaihtoaan. 

Konepajat ostavat ”mustaa” terästä, joista on ajoittanut vallinnut pulaa Venäjän Ukrainan hävityksen seurauksena.

Teräsyhtiöt eli Outokumpu ja SSAB ampaisivat kiitolaukkaan tuloksessaan ja liikevaihdossaan jo ensimmäisellä kvartaalilla. Venäjän tuho on hävittänyt suuren hiiliterästuottajan Ukrainan terästehtaita, mikä loi ammottavan kuilun kysynnän ja tarjonnan välille.   

Teräs tekee kauppansa ilmeisesti yhä kovemmilla hinnoilla. Amerikkalainen, yksi SSAB:n kilpailijoista, hiiliteräsyhtiö Nucor ennustaa ennätyksellistä kvartaalitason tulosta. Outokumpu ja SSAB pyörittävät tehtaitaan myös Yhdysvalloissa

Angervuo toteaa lopuksi, että pörssikurssit heikkenivät noin viidenneksen ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Wall Streetillä ja Helsingin pörssissä. 

”Helsingin pörssin OMXHCAP-hintaindeksi on samalla aikajanalla heikentynyt lähes viidenneksen eli pudotusta voi pitää jyrkkänä ”, Angervuo toteaa. 

Kommentoi
Ylös
>