Suomessa ultrarikkaiden määrän uskotaan kaksinkertaistuvan lähivuosina.
Epävarmoista ajoista huolimatta maailman yhteenlaskettu henkilökohtainen varallisuus nousi viime vuonna ennätyslukemiin, kertoo konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) tutkimus. Varallisuutta oli vuonna 2021 yhteensä noin 500 biljoonaa, eli tuhatta miljardia euroa.
Konsulttiyhtiön mukaan varallisuuden nousua tukivat vahvat osakemarkkinat sekä kiinteistöjen kysynnän kasvu.
Kasvun myös uskotaan jatkuvan Ukrainan sodasta huolimatta. Raportin mukaan Aasian ja Tyynenmeren alueella Japania lukuun ottamatta varallisuuden kasvu jatkuu kaikista nopeimpana. Myös Lähi-idän ja Afrikan varallisuus tulee kasvamaan seuraavien viiden vuoden aikana ja tulee ottamaan suurimman harppauksen alueellisessa varallisuuden kasvussa.
Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa sen sijaan varallisuuden kasvu näyttäisi hieman hidastuvan.
Hongkong tulee todennäköisesti ensi vuonna ohittamaan Sveitsin, joka tällä hetkellä hallitsee eniten yksityistä, rajat ylittävää omaisuutta. Muutos lopettaa yli 200 vuotta kestäneen Sveitsin määräävän aseman. Varallisuus koostuu pääasiassa käteisestä ja talletuksista, joukkovelkakirjoista, osakkeista sekä sijoitusrahastojen osakkeista, henkivakuutuksista ja eläkkeistä.
Suomi vaurastuu Länsi-Eurooppaa nopeammin
Suomessa yhteenlaskettu henkilökohtainen varallisuus kasvoi 2020–2021 noin 10 prosenttia. Kasvu oli hieman muuta maailmaa hitaampaa, mutta Länsi-Eurooppaa (6 %) selvästi vahvempaa.
Ruotsissa varallisuus kasvoi Suomeakin enemmän, 15 prosentin vauhtia.
Suomalaisten henkilökohtaisen varallisuuden kasvu on jo pitkään ollut muuta Länsi-Eurooppaa parempaa, sillä vuosina 2001–2021 suomalaisten varallisuuden kasvu oli vuosittain kuusi prosenttia ja koko Länsi-Euroopan neljä prosenttia. Suomalaisten varallisuuden kasvun uskotaan jatkuvan vuotuisen neljän prosentin tahdilla vuoteen 2026 asti.
Viime vuonna varallisuuden lisäksi kasvoivat myös suomalaisten velat, noin neljä prosenttia. Seuraavan viiden vuoden aikana velan uskotaan kasvavan 3,3 prosentin vuosivauhtia.
”Suomalaisten henkilökohtainen varallisuus on Länsi-Eurooppaa yleisemmin kiinni oman maamme rajojen sisällä. Vain alle yksi prosentti (0,9 %) varoistamme on ulkomailla, kun Länsi-Euroopan keskiarvo oli viisi prosenttia”, sanoo osakas Roope Talasmaa BCG:ltä.
Ultrarikkaiden määrä kasvaa selvästi
Suomen ultrarikkaiden määrän – eli henkilöiden, joiden varallisuus yli sata miljoonaa dollaria – odotetaan kasvavan suhteellisesti nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomessa on raportin mukaan nyt noin sata ultrarikasta, vuonna 2026 heitä odotetaan olevan kaksinkertainen määrä eli 200. Ruotsin nykyinen 1100:n ultrarikkaan joukko kasvaisi 300:lla. Norjassa kahdensadan ultrarikkaan määrä nousisi kolmeensataan ja Tanskassa nykyiset 700 ultrarikasta saisivat rinnalleen 200 lisää.
Kestävä sijoittaminen kasvaa tällä hetkellä moninkertaisesti perinteisiä sijoituksia nopeammin.
Kestävän sijoittamisen avaintekijä on nettonolla eli hiilineutraaliuteen pyrkiminen. Se kasvaa kolmesta viiteen kertaa niin nopeasti kuin perinteiset sijoitukset, BCG arvioi. Vuoteen 2026 mennessä tämän omaisuusluokan osuus voi olla 8–17 prosenttia yksityisesti sijoitetusta varallisuudesta. Tällä hetkellä kestävien sijoitusten katsotaan laskutavasta riippuen olevan 4–11 prosenttia.
Global Wealth Report on Boston Consulting Groupin vuosittainen raportti, joka julkaistaan nyt 22. kerran. Tutkimus käsittää 97 maata. Luvuissa ei ole otettu huomioon valuuttakurssien muutoksia varallisuuteen.
Lue myös tämä: 8 askelta vaurastumiseen