Kumppaniblogit

Teknologiateollisuuden 6. ja näkymätön osa-alue

Huomio-ekonomiassa edellytetään tilannetietoisuutta. Jos asiasta ei ole kuullut, siitä on hankala muodostaa mielipidettä, saati ajatella miten se liittyy muihin asioihin.

Kun ajattelet ilmastonmuutosta, ajattelet herkästi energiateollisuutta. Kun ajattelet sairaanhoitoa, luultavasti ajattelet farmaa tai bioteknologiaa.

Mutta sinun tulisi ajatella magneettikuvaajia, mikroskooppeja, ultraääntä, tai niinkin bulkkimaista tuotetta kuin näytteenottotikkua. Ilman näitä kriittisiä instrumentteja, ei sairaanhoito ole oikeastaan kehittynyt vuosituhanteen – toki juurtenjärsintä on korvautunut pillereillä.

Näitä yrityksiä ovat esimerkiksi Planmeca ja Nexstim, jotka työllistävät yhteensä melkein yhtä paljon Suomessa kuin Nokia, ja tuovat maahan yli miljardin euron edestä nettona euroja. Esimerkiksi Planmecan tuotannosta 98 prosenttia menee vientiin ja noin 40 prosenttia Yhdysvaltoihin.

Lääkkeiden vaikutusta sairaanhoidon kustannuksiin on hankala arvioida – eikä se ole tämän kirjoituksen tehtävä – mutta todettakoon että esimerkiksi mini-invasiiviset toimenpiteet kuten pallolaajennus ovat jopa 30-kertaa kustannushyödyllisempiä kuin toimenpiteet jotka sillä korvattiin (eli saamme saman verran hyötyä 3 prosentin kustannuksella). Tämä on osaltaan mahdollistanut sen, että sairaalapetien määrää vähennettiin vuosien 2005 ja 2015 välillä 40 prosenttia ilman että kukaan on sitä huomannut, ainakaan suoraan.

Mini-invasiiviset toimenpiteet edellyttävät teknologiaa, etenkin kuvantamista, esimerkiksi pallolaajennuksessa ujutetaan katetrimainen muoviputki sisäreiden verisuonta pitkin sydämeen, ja sieltä kohtaan jossa on ahtauma. Putken päässä oleva pallo täytetään ilmalla, kunnes ahtauma on saatu laajennettua. Lääketieteellisen toimenpiteen kaunis nimi on angioplastia. Kaikki tämä edellyttää paitsi tarkkuutta instrumenteissa, myös tarkkaa tietoa missä sitä oikein ollaan.

Teknologia on niin kehittynyttä, että jo vuosikymmenten ajan neurokirurgit ovat ujuttaneet vastaavia ”katetreja” reiden kautta aina aivojen sisälle (ks. aneurisman koilaaminen, aneurysm coiling).

Sosiaali- ja terveysministeriö huomauttaakin: ”mini-invasiiviset toimenpiteet ovat niin lääkärin kuin potilaan kannalta toivottavin vaihtoehto”, joten miten niitä kehitetään lisää, ja missä?

Vastaus ensimmäiseen: lääketieteen tekniikan alan avulla, mikä on osa terveysteknologiaa, joka on puolestaan osa teknologiateollisuutta. Painotan lääketieteen teknologiaa omana alanaan jo siitäkin syystä, että Terveysteknologia Ry:kin huomauttaa: ”90% terveysteknologian vaihtotaseen ylijäämästä tulee lääketieteen tekniikasta”. 90 prosenttia on iso luku, etenkin kun kyseessä on vähemmistö, alle puolet, terveysteknologian teollisuuden työntekijöistä.

Vastaus toiseen kysymykseen: joka vuosi vähemmän Suomessa. Verrattuna Ruotsiin ala työllistää huomattavasti vähemmän, noin 3500 henkilöä verrattuna 12 000:een. Ruotsi onkin yksi Euroopan 10:stä suurimmasta työnantajista, ja kasvu on ollut viime vuosikymmenen läpi voimakasta. Tästä huolimatta Suomen lääketieteen tekniikan vienti on parisataa miljoonaa euroa suurempi kuin Ruotsin. Esimerkiksi tämä näkyy siten, että Suomessa on käytössä enemmän magneettikuvaajia kuin Ruotsissa, vaikka väestömme on noin puolet.

Olen viimeisen viiden vuoden aikana saanut keskustella monen maamme alan johtajan kanssa, ja viesti on karua: Pääomaa alalle ei ole, ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä yrityksiä siirtyy osaksi ulkomaista omistusta. Tämä ei ole uutta, vaan vanhan trendin jatkoa. Planmeca ja Nexstim ovat harvoja suomalaisomisteisia alan toimijoita, sääntöön asti kaikki myydään mikä irti lähtee. Se näkyy työllisyydessä, ja nyt viimekädessä työpaikkojen menetyksissä. Tänä kesänä menetimme 70 tutkimus- ja kehitystyöpaikkaa eräässä suuressa työllistäjässä.

Tämä on suuri kokonaisuus, ja tuonkin alaa esille niin paljon kuin osaan Twitterissä, mutta tämän kirjoituksen tarkoitus on seuraava:

Ylläolevan tiedon perusteella esitän, että Teknologiateollisuus Ry huomioi alan omana osa-alueenaan, eikä hajauta sitä nykyiseen viiteen osa-alueeseen. Esimerkiksi Planmeca on muka ”Elektroniikkateollisuutta”, CGI ja TietoEVRY ovat muka ”ICT-teollisuutta”. Ambulanssien valmistus on muka osa ”rekkateollisuutta”, ja muutenkin esimerkiksi MEMS-yritykset ovat osa anturiteknologiaa.

Lääketieteen tekniikka palvelee lääketieteen vertikaalia. Jos kuvittelemme kansantalouden olevan kakku, jossa pohjalla on raaka-aineet ja huipussa korkeateknologia, ”vertikaali” on pala tästä kakusta, joka tarvitsee omat ratkaisunsa, johon ei esimerkiksi kuluttajatuotteita noin vain tuoda. Tämä selittää esimerkiksi, miten sairaanhoidon käytössä olevat tietokoneet ovat kaikki Windows-laitteita, vaikka muilla aloilla iOS ja Android ovat vallanneet alaa, ja miksi esimerkiksi Oura-sormuksia ei käytetä osana sairaanhoitoa (vaikka käyttökohteita olisi!)

Professori Raimo Sepposen mukaan Suomessa on kaikki tarvittavat tekijät laajentaa alaa 20 miljardiin euroon.

Yhdyn tähän näkemykseen täysin. Olettaen varovaisesti että työntekijöiden tuottavuus ei kasva lineaarisesti, vaan kokee noin 30 prosentin laskun kun vienti kasvaa kahdesta miljardista 20 miljardiin, tämä tarkoittaa noin 30 000 työpaikkaa, valtaosa 1-50 työllistyvät pk-yrityksiin, joiden keskimääräinen työntekijäkohtainen tuottavuus liikkuu miljoonassa eurossa.

Syntyy paitsi verotuottoja, myös uuden sukupolven ratkaisuja ja innovaatioita. Niin, niitä asioita mistä olemme julistelleet läpi koko Startup-huuman. Täkäläiset Cathie Woodit vaan tapaavat olla Arkadianmäellä.

Kiinnostuneen kannattaa perehtyä laajemmin tähän raporttiin (EU Medtech, 2021), jossa pureudutaan syvällisemmin alaan. Silmiinpistävää on esimerkiksi, miten lääketieteen tekniikka eli MedTech tuottaa kaksi kertaa enemmän patentteja kuin biofarma. Suomen osuus lääketieteen tekniikan maailmanhistoriassa on oleellinen, mutta on vain pieni murto-osa siitä potentiaalista joka meillä on. Me emme esimerkiksi rahoita alaa mitenkään, ja muun muassa Suomen Akatemialta rahoitusta alalle ei ole irronnut vuosikymmeniin.

Jotta voimme rakentaa parempaa, toimivampaa, kustannushyödyllisempää tulevaisuuden sairaanhoitoa, on tämä krittinen ala noteerattava, jotta siitä tiedetään, ja jotta siihen kannattaa sijoittaa.

Vaihtoehto on katastrofi.

(jos väitteille tarvitaan perusteluja, tarjoan lähteitä tarpeen mukaan)

-Mikael

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös