Arvo-osakkeet

Fortumin jättiosingot valtiolle ovat ”kortilla”

Sijoittajat ja valtio joutuvat toistaiseksi turvautumaan kristallipallon pyöritykseen ennusteissaan energiayhtiö Fortumin osingoista.

Konsernin toimitusjohtaja Markus Rauramo on kuitannut kyselyt Fortumin osingoista vastauksella, jonka mukaan Fortumin osinkopolitiikkaa pysyy ennallaan. Itse osinkojen suuruudesta ei ole irronnut kommenttia eikä myöskään tulosvaroitusta toiselle vuosineljännekselle.

Valtio lukeutuu 51 prosentin omistusosuudella Fortumin suurimmaksi osinkojen saajaksi.

Fortum omistaa toistaiseksi yli 70 prosenttia saksalaisesta kriisiyhtiö Uniperista, jonka voitot ja tappiot kirjautuvat Fortumiin samalla omistusosuudella toiselta vuosineljännekseltä. Venäjän ”veivaus” kaasuhanoilla on hävittänyt Uniperin ja Fortumin pörssiarvoja sekä kannattavuutta. Valtio sai viime tilikaudelta Fortumilta hieman yli 500 miljoonan euron osingot.

Pörssikonkari Hannu Angervuo viittaa hallituksen ensi vuoden budjettiesityksen numeroihin, mikä viestii Fortumin osinkojen niukkuudesta tai jopa osingottomuudesta eli nolla-osingoista.  

”Valtion ensi vuoden budjetin tekijät ovat ilmeisesti menettäneet toivonsa, että Fortum pystyisi maksamaan ensi keväänä entisen suuruisen 514 miljoonan euron osinkosumman,” Angervuo arvioi.

Osinkotulot voivat jopa puolittua

Budjettiehdotuksesta voi päätellä, että valtionyhtiöiden eli Solidiumin osakkuusyhtiöiden myynti- ja osinkotulot puolittuvat noin kahdesta miljardista eurosta noin miljardiin euroon ensi keväälle.

”On vaikeaa keksiä muuta syytä valtion osinkotulojen puolittumiseen kuin suurimman osingonmaksajan Fortumin heikot talousnäkymät”, Angervuo tulkitsee budjettilukuja.

Valtionyhtiöiden sijoitusyhtiö Solidium omistaa muun muassa Elisan, Kemiran, Metso Outotecin, Nokian, Outokummun, Stora Enson ja Valmetin, jotka Angervuon ennusteen mukaan nostanevat osinkojaan. 

”Osingot pysynevät edellisen tilikauden tasolla ehkä Konecranesissa ja Tietoevryssä kohdalla”, Angervuo lisää. 

”Hakuammuntaa” osinkojen tasosta

Valtion budjetin laatijat eli valtionvarainministeriön virkamiehet ovat ilmeisesti joutuneet arvioimaan Fortumin mahdollisten osinkojen suuruutta enemmänkin ”hakuammunalla”.

Fortum julkistaa toisen neljänneksen lukunsa 25. elokuuta, jolloin tulee samalla esiin Uniperin tappiot ja mahdolliset riskit loppuvuodelle.

Fortum teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 2,2 miljardin euron tappiot, joihin kului alaskirjaukset Uniperista. Yhtiön omat pääomat olivat noin kahdeksan miljardia euroa maaliskuun lopussa.

Angervuo arvioi yhtiöiden lukujen valossa, että Fortum voi vaatia jopa 1,5 – 2 miljardin euron osakepääoman korotuksen omiin pääomiinsa. Jos yhtiö järjestää esimerkiksi suunnatun annin, tulee valtiosta suurin merkitsijä.

”Fortumilla on lisäksi Venäjällä noin kahden miljardin euron riskit ja Uniperillä miljardiluokan riskit. Venäjä aikoo viimeisten tietojen mukaan ottaa haltuunsa länsimaiset laitokset. Hinta on täysi arvoitus”, Angervuo lisää.   

Sijoittajilta menevät pasmat sekaisin miljardien karusellissa ja ennusteiden poukkoiluissa etenkin Uniperin kohdalla.

Angervuo muistuttaa, että Uniperin johto kertoi 27. huhtikuuta ennusteista, joiden mukaan vuoden 2022 toiselta, kolmannelta ja neljänneltä vuosineljännekseltä tulee yhteensä operatiivista liikevoittoa 1,83 – 2,13 miljardia euroa.

Pian ennusteet voitoista heilahtivat tappioiksi. Juhannuksena aikana Unperin johto nosti esiin riskit kassavarojen loppumisesta. Ennusteet tappioista tulivat samalla julki.

Johto ennakoi, että Uniperin tulos menee pakkaselle 6,2 miljardia euroa 14.6.-30.9 2022 välisen aikajaksolta eli osavuoden aikana.

Kuukausi sitten julkistettu pelastusoperaatio sulkee sisäänsä Saksan valtion Uniperin osakkeiden ostot, jotka pudottavat Fortumin osuuden noin 50 prosentin tasoon Uniperistä, mutta ehkä vasta kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Uniper teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä 615 miljoonaan euroa tappiollisen tuloksen, joka sisältää 3,1 miljardin euron tappiot kaasun termiinikaupoista.

Riskit vastaavat pörssiarvon laskua

Eli Uniper on Venäjän väännön seurauksena joutunut täyttämään kalliimman kaasun ostolla pulansa Venäjän kaasuhanojen sulusta, mikä langetti miljardien kustannukset.

Saksan valtio tuki kaasun hinnoille tulee vasta myöhemmin kuluttajille.

Sinänsä Fortum voi tienata jopa ruhtinaallisesti muun muassa vesivoimaloiden sähkön myynnistä sekä sähkön tukkukaupasta, joka teki ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 710 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 300 miljoonan euron voiton. Media-tietojen mukaan yhtiö seisottaa uutta Porin voimalaansa, mikä on nostanut spekulaatioita hintojen vedätyksestä.  

Saksan Venäjä-vetoinen kaasukriisi on tuhonnut Uniperia, joka on samalla hävittänyt Fortumin pörssi- eli markkina-arvosta noin 14 miljardia euroa vuoden alusta.

”Noin 14 miljardin euron Fortumin pörssiarvon romahdus lähenee pitkälle 15 miljardin euron summaa, jotka voi arvioida piileviksi alaskirjauksiksi eli Fortumin laskennallisiksi tappioiksi Uniperista”, Angervuo lisää.

Fortum on antanut Uniperille kahdeksan miljardin euron luotot. Riskit Uniperin osakkeiden mahdollisista alaskirjauksista voi synkimmän skenaarion mukaan jopa noin 15 miljardin euroon Fortumissa.

Ennusteita tulee ja menee. Optimistisin analyytikko ennustaa kuitenkin Uniperin operatiiviseksi nettotulokseksi kuluvalle vuodelle 908 miljoonaa euroa ja pessimistisin analyytikko 4,26 miljardin euron tappioita. Angervuo kuvaa ennusteita ilmaisulla ”talikointia”.

1 kommentti

1 kommentti

  1. V-P Heikkilä

    12.8.2022 at 19:52

    Meri-Pori on vanha voimala, rakennettu v. 1994. Ei ole tosin käynyt vähään aikaan, vaan ollut tehoreservissä.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös