Osakeanalyysit

Fortumin tilanne saattaa olla pahempi kuin luullaan – joutuuko valtio pelastamaan yhtiön?

Fortumilla on muitakin vaikeuksia kuin Uniper.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo
Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo. Kuva: Fortum Oyj, kuvaaja: Tomi Parkkonen.

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että yhtiö tarvitsee valtion tukea sähköpörssissä vaadittavien vakuuksien maksamiseen. Rauramon mukaan sähköpörssissä vaadittavat vakuudet ovat nousseet nopeasti miljardeilla euroilla.

”Fortum tarvitsee nyt likviditeettiä hoitaakseen pörssissä vaadittavia vakuuksia. Me olemme käyttäneet eri rahanlähteitä. Nyt me olemme kääntyneet Suomen hallituksen puoleen”, Rauramo toteaa.

Saksan valtion KfW-pankki on myöntänyt Fortumin tytäryhtiö Uniperille jo yhdeksän miljardin euron lainan likviditeettitarpeeseen.

Rauramon mukaan nyt aikaisemmin Euroopan kaasumarkkinoilla ilmenneet ongelmat ovat tulleet sähköpörssiin.

”Nämä ovat lyhytaikaisia käyttöpääoman tarpeita, jotka johtuvat valtavasta sähkönhinnan noususta”, hän toteaa.

Samaa seikkaa Rauramo painotti myös Fortumin tulosraportin yhteydessä.

”Kuluneena kesänä venäläisen kaasun toimitusrajoitukset ovat olleet perimmäinen syy ennätyskorkeisiin hintoihin ja huoliin toimitusvarmuudesta. Vastaava kehitys on nähtävissä myös pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Geopoliittiset”, toimitusjohtaja totesi tulosraportissa.

Sähkön hinnannousu rasitteena

Geopoliittiset jännitteet ja niiden vaikutukset Euroopan energiamarkkinoihin ovat nostaneet merkittävästi sähkön spot- ja termiinihintoja Pohjoismaissa. Rauramon mukaan on johtanut sähköyhtiöiden vakuusvaatimuksien ja likviditeettitarpeiden kasvuun.

”Voisi jopa väittää, että johdannaismarkkinat eivät toimi tällä hetkellä – niitä ohjaavat hinta ja sääntely, joka ei sovellu näihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Tämä on haaste niin sähkön tuottajille kuin kuluttajillekin.”

Sähköyhtiönä Fortumin tilanne ei ole vielä kriittinen, mutta jos hinnat jatkavat nousuaan, sekin joutuu kasvattamaan käyttöpääomaansa.

Rauramo peräänkuuluttaa rahoituksen lisäksi muutoksia lainsäädäntöön.

”Siksi kannustan pohjoismaisia hallituksia varmistamaan, että sääntely ei luo energiayhtiöille ylimääräisiä rasitteita ja että lyhyellä aikavälillä markkinaosapuolille on saatavissa rahoitusta korkeiden vakuusmarginaali- ja vakuustarpeiden kattamiseksi. Pitkällä aikavälillä tulee muuttaa EU:n EMIR-lainsäädäntöä, joka sääntelee vakuusvaatimuksia. Tämä on tärkeää, koska hyvin toimivat johdannaismarkkinat tuovat vakautta ja ennustettavuutta niin energian tuottajille kuin kuluttajille.”

Tytäryhtiö Uniperin järisyttävistä vaikeuksista kärsivä Fortum julkisti tällä viikolla laajasti odotetun toisen vuosineljänneksen tulosraporttinsa.

Energiayhtiön liikevaihto nousi viime vuoden 17,1 miljardista eurosta 38,2 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi vertailukauden 35 miljoonasta eurosta 574 miljoonaan euroon.

Kuitenkin oikaisematon eli raportoitu liikevoitto painui -9,1 miljardia euroa tappiolle, kun vertailukaudella tappio oli -0,84 miljardia euroa. Analyytikoiden konsensusennusteen mukainen odotus oli -9,8 miljardin liiketappio.

Tappion jyrkkään sukellukseen vaikuttivat pääasiassa muutokset suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvässä arvossa sekä varaukset pitkäaikaisista kaasusopimuksista, joihin Venäjän kaasun toimitusrajoitukset Uniper-segmentissä vaikuttivat negatiivisesti.

”Täyttääkseen sopimusvelvoitteensa asiakkaitaan kohtaan Uniperin täytyi hankkia markkinoilta korvaavia kaasuvolyymeja huomattavasti korkeampaan hintaan, eikä se saanut siirtää lisäkustannuksia asiakkaille”, Rauramo totesi tulosraportin yhteydessä.

Onko Fortum konkurssikypsä ilman valtion tukea?

Kansalaisaktivisti ja entinen KHT-tilintarkastaja Pauli Vahtera esittää, että Fortumin Fortumin tase ei anna oikeaa kuvaa yhtiön tilanteesta.

Hän toteaa blogissaan, että Fortumin oma pääoma on todellisuudessa negatiivinen.

”Fortumin osakepääoma on vuoden 2021 lopussa oli 3,046 miljardia euroa. Konsernin oma pääoma on kesäkuun lopussa 1,311 miljardia eli selvästi alle puolet osakepääomasta. Onko kukaan Fortumissa havainnut, että nyt osakeyhtiölaki määrää toimimaan?”, Vahtera toteaa.

Mikäli yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, on osakeyhtiölain mukaan hallituksen viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Lisäksi hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi.

Fortum ei ole tehnyt alaskirjauksia Uniper-sijoituksistaan. Jos kyseessä olisi tavallinen suomalainen osakeyhtiö, Uniperin arvot olisi Vahteran mukaan tullut nollata kokonaan Fortumin kirjanpidossa.

Venäjän liiketoiminnasta yhtiö on tehnyt kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhden miljardin euron alaskirjaus. Vahtera ihmettelee, miksei Fortum ole tehnyt suurempia alaskirjauksia Venäjän liiketoiminnoista.

”On aika mahdotonta uskoa, että Fortum saisi Venäjälle tehdyistä investoinneista omansa takaisin. Ei ole mikään muukaan yritys saanut.”

Fortumin taseessa Venäjä on miltei alkuperäisessä hankintamenossaan ja Uniper siitä maksetun yli seitsemän miljardin arvoisena.

Vahteran mukaan Fortumin oma pääoma olisi pitänyt kirjata rankasti negatiiviseksi.

”Oikein tehdyn osavuosikatsauksen perusteella osakeyhtiölaki olisi tullut Fortumissa voimaan täydellä voimallaan.”

Fortumin tämän hetken kurssinoteeraus ei oman pääoman hupenemista kuitenkaan hinnoittele. Yhtiön markkina-arvo pörssissä sisältää odotuksia siitä, että valtio hoitaa veronmaksajien rahoilla yhtiön ongelmat.

Kommentoi
Ylös
>