Makrotalous

IMF odottaa maailmantalouden vielä kasvavan, mutta pitkä lista riskejä latistaa näkymiä

Niin sanottu vaihtoehtoinen skenaario on huomattavasti synkempi ja siinä maailmantalous pienenee jo tänä vuonna.

Tuoreessa raportissa kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) odottaa synkempiä ja epävarmempia aikoja. Raportti antaa sijoittajalle hyvän kokonaiskuvan taloudesta ja sen tulevaisuudesta.

Järjestö ennustaa edellisvuoden 6,1% talouskasvun laskevan 2,9 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Tälle vuodelle ennustetaan 3,2 prosentin kasvua. Kehittyneillä markkinoilla kasvu laskee 5,2 prosentista 2,5 prosenttiin ja seuraavana vuonna 1,4 prosenttiin.

Kehittyvillä markkinoilla kasvun odotetaan pysyvän korkeampana, lukujen ollessa vastaavasti 6,8%, 3,6% ja 3,9%. Kasvun odotetaan pysyvän korkeimpana Aasian kehittyvissä maissa. 

Ennuste on riskejä pullollaan

Maailmantalouden arvioidaan pienentyneen toisella vuosineljänneksellä. Raportissa korostetaankin, että ennusteiden suurimmat riskit ovat alaspäin. Lista mahdollisista ongelmista on pitkä. Kaasu, inflaatio ja koronavirus ovat ne ilmeisimmät. 

IMF korostaa, että inflaatio on toistuvasti ollut odotettua hintojen nousua korkeampi. Kun inflaatio ylittää odotukset, eri talouden toimijat eivät ole ottaneet hintojen nousua toiminnassaan riittävästi huomioon. Valuuttarahasto pelkääkin odotusten irrottautuvan nykytasolta korkeammalle. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa inflaatioluvut ovat olleet korkeimpia neljäänkymmeneen vuoteen.

Lisäksi palkkakehitys ei ole pysynyt inflaation perässä. Monin paikoin tiukat työmarkkinat voivat johtaa palkkakehityksen karkaamiseen ja inflaation kiihtymiseen entisestään. 

Huhtikuun raporttiin verrattuna IMF on nostanut kehittyneiden markkinoiden inflaatio-odotusta 4,8 prosentista 6,3 prosenttiin. IMF arvioi, että maailmankauppa pienenee tänä ja ensi vuonna enemmän kuin alunperin on odotettu.

Niin sanotussa vaihtoehtoisessa skenaariossa IMF esittää skenaarion, jossa kiristyvä rahapolitiikka, odotuksia korkeampi inflaatio ja heikentyvä fossiilisten polttoaineiden saatavuus painaa maailmantalouden kasvun miinusmerkkiseksi jo tänä vuonna. Skenaariossa maailmantalous pienenee lähes prosentin verran ensi vuonna.

Kehittyvät markkinat erityishuolena

Kehittyvillä markkinoilla inflaation arvioidaan olleen toisella vuosineljänneksellä lähes kymmenen prosenttia. Perushyödykkeiden osuus kehittyvien maiden kulutuksesta on suhteellisesti suurempi. Siksi öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nousu nostaa inflaatiolukemia.

Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen aiheuttaa ongelmia kehittyville maille, joilla on paljon dollarimääräisiä velkoja. Heikentynyt paikallinen valuutta tekee näiden maksamisesta vaikeampaa.

Kansainväliset sijoittajat ovat myös vetäneet pääomia ulos kehittyviltä markkinoilta. Esimerkiksi Intia on viimeisen yhdeksän kuukauden aikana kärsinyt pääomapaoista yli 35 miljardin dollarin edestä, millä on ollut kielteinen vaikutus maan valuutan, rupian, arvoon. Rahoitusolojen kiristyminen voi johtaa haasteisiin kehittyvien maiden lainansaannissa.

IMF huolehtii edelleen Kiinan koronatilanteesta ja –politiikasta. Viimeiset ja mahdolliset tulevat sulkutoimet voivat aiheuttaa lisää tuotanto- ja saatavuusongelmia, joilla puolestaan voi olla inflaatiota kiihdyttävä vaikutus.

Vähän huomiota saanut sosiaalinen epävakaus on yksi IMF:n tunnistamista riskeistä. Ihmiset ovat lähteneet kaduille ainakin Alankomaissa, Albaniassa ja Armeniassa. 

Mitä valtioiden tulisi tehdä?

Politiikan keskiössä tulisi kansainvälisen valuuttarahaston mukaan olla inflaation hillitseminen. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjauskorkojen nostoa ja keskuspankkien taseiden keventämistä. 

IMF varoittaa, etteivät eri hyödykkeiden hintakontrollit ole historiassa olleet toimiva ratkaisu hillitsemään elinkustannusten nousua. Sen sijaan kohdennetut tulonsiirrot tulisi olla ensisijainen keino tukea ryhmiä, jotka tarvitsevat eniten apua. Niidenkin maiden, jotka tukevat eri hyödykkeiden hintoja, tulisi antaa markkinahintojen valua hiljalleen kuluttajille ja maiden tulisi sitoutua tukiin tiukasti määräaikaisesti.

Valuuttarahasto kantaa huolta siitä, että Ukrainan sota on johtanut eri maat turvautumaan energiansaannissaan fossiilisiin polttoaineisiin. IMF peräänkuuluttaa, etteivät nämä toimet saisi johtaa päästöjen kokonaiskasvuun. Investointeja uusiutuviin energianlähteisiin tulisi siis kiihdyttää. IMF:n mukaan yrityksiä ja kotitalouksia tulisi kannustaa investointeihin veropoliittisin keinoin.

Uhkakuvia on hyvä tarkkailla

Maailmantaloudessa on aina eri suuruinen joukko riskejä ja huolia. IMF:n raportti antaa kuitenkin näkymän niihin uhkakuviin, joita tarkkailla uutisvirrassa. Mikäli rahapolitiikka ja inflaatio kiristyvät odotuksia nopeammin ja energiakriisi syvenee, voi olla syytä säätää sijoituspainoa. 

Kiinan ja kehittyvien markkinoiden talouksien mahdolliset vaikeudet voivat johtaa kasvunäkymien heikentymiseen entisestään, jos Euroopassa ja Yhdysvalloissa vajotaan taantumaan. Kiristyvä rahapolitiikka vähentää kierrossa olevan rahan määrää ja sillä on väistämättä vaikutus myös osakemarkkinoille.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös