Makrotalous

Pääekonomistin tyly viesti: Euroalueen inflaatio voi kivuta jopa 20 prosenttiin

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Kuva: Nordea Oyj.

Inflaatio uhkaa nousta hallitsemattomaksi energiakriisistä kärsivällä euroalueella.

Euroalue kärsii yhä kovemmaksi käyvistä inflaatiopaineista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio nousi heinäkuussa 8,9 prosenttia, kun se kesäkuussa se oli 8,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 8,0 prosenttia.

Vielä vuoden 2021 toukokuussa inflaatio oli euroalueella alle kaksi prosenttia.

Handelsbanken arvioi markkinakatsauksessaan, että euroalueella on riski sille, että energiahinnat yhä nousevat talven aikana huomattavasti, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu niin sähkön kuin kaasun hintaan.

Myös energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio on voimistunut monissa euroalueen talouksissa korkeisiin lukemiin.

Handelsbanken uskoo, että inflaatio pysyy pitkään keskuspankkien tavoitteita nopeampana. Monet keskuspankit ovatkin kesän aikana nostaneet korkojaan markkinoiden odotusta enemmän. Näin teki myös Euroopan keskuspankki (EKP), joka nosti heinäkuussa korkojaan ensimmäistä kertaa 11 vuoteen, ja nosto oli kerralla 0,50 prosenttiyksikköä markkinoiden odottaman 0,25 prosenttiyksikön sijaan.

Myös syyskuussa on odotettavissa, että EKP tekee 50 korkopisteen koronnoston, pankki arvioi.

”Veikkaan, että pahin tilanne on vasta tulossa”

Kasvavista inflaatiopaineista kertoo myös se, että tuottajahinnat ovat jyrkässä nousussa.

Esimerkiksi euroalueen suurimmassa taloudessa Saksassa teollisuuden tuottajahinnat nousivat heinäkuussa peräti 37,2 prosenttia viime vuodesta ja 5,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

20 prosentin inflaatio ei tunnu enää mahdottomalta euroalueella, varoittaa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Aiheesta kertoi ainakin Talouselämä ja Kauppalehti.

”Veikkaan, että pahin tilanne on vasta tulossa. Hintapaineet nousevat, talouskasvunäkymät melkein romahtavat monessa maassa. Ajat tulevat olemaan tosi hankalia”, Suomen Pankin järjestämän Eurooppa-foorumin paneelikeskustelussa Turussa puhunut Koivu totesi.

Kaasun hinta on 60-kertaistunut vuodessa. Koivun mukaan se tarkoittaa ”yksinkertaisella matematiikalla” sitä, että euroalueelle 18 prosenttia inflaatiota pelkästään kaasun vaikutuksesta. Tosin kaasun hinnan läpivienti kuluttajahintoihin on aika hidasta, Koivu kertoo.

Pääekonomisti myöntää, että hänen, Suomen Pankin, Euroopan keskuspankin ja kaikkien muidenkin tekemät inflaatioennusteet ovat menneet ”päin metsää” viimeisen vuoden, parin ajan.

Pääekonomistin mukaan pankkien dealing-saleissa kuitenkin uskotaan, että keskuspankki EKP pystyy kiristävällä rahapolitiikalla painamaan inflaation takaisin kahteen prosenttiin. Lisäksi palkankorotukset ovat olleet euroalueella toistaiseksi maltillisia.

Kauanko inflaatio pysyy korkeana?

Myös Turun Eurooppa-foorumissa puhunut Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki käsitteli puheessaan laajasti inflaatiohuolia.

Ukrainan sotaa seurannut energian hinnan nousu ja edelleen jatkuvat tarjontaongelmat ovat hänen mukaan sanostaneet useita hintoja. Saman aikaisesti kysyntää on kuitenkin kasvattanut esimerkiksi matkailun palautuminen ja monissa maissa edelleen jatkuva finanssipoliittinen tuki. Kulutusta tukee Välimäen mukaan myös kotitalouksien pandemian aikana keräämien säästöjen purku ja työmarkkinoiden vahvuus.

Välimäen mukaan tämä kehitys on kiihdyttänyt inflaatiota oletettua enemmän ja pitkäkestoisemmin.

Energian hinnannousu on keskeinen kiihtyvän inflaation selittäjä, sillä viime kuukausina liki puolet hintojen noususta on johtunut suoraan energian kallistumisesta, Välimäki toteaa. Kuitenkin hintapaineet ovat kuitenkin alkaneet levitä muillekin sektoreille.

Välimäki on kuitenkin hintavakauden näkymien suhteen toiveikas.

”Pidemmälle katsottuna energiakustannusten pitäisi vakiintua ja toimitusten pullonkaulojen pitäisi alkaa helpottaa. Tämä yhdessä meneillään olevan rahapolitiikan normalisoinnin kanssa tukee inflaation palautumista hintavakaustavoitteen tuntumaan ensi ja sitä seuraavan vuoden aikana.”

Nopeutuneen inflaation kestoon liittyvä epävarmuus on tällä hetkellä kuitenkin poikkeuksellisen voimakasta, Välimäki muistuttaa.

”Jos energian hinnannousu nähtäisiin vain suhteellisten hintojen väliaikaisena muutoksena, yritykset eivät nostaisi hintojaan energiakustannusten nousua enempää, eivätkä työntekijät hakisi ostovoimansa pudotukselle kompensaatiota palkankorotusten muodossa. Näin voi toki käydä, ja tällöin inflaatio voi hidastua hyvinkin nopeasti.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös