Baltian maiden kehitys on ollut huimaa, mutta onko menestystarinalle jatkoa? Pilaako huippukorkea inflaatio ja Euroopan kasvun hyytyminen Baltian talousjuhlat?
Tässä artikkelissa käydään läpi maiden talouksien kohtalonkysymyksiä.
Positiivinen talouskehitys näkyy sekä virallisissa luvuissa että maiden pääkaupunkien katukuvassa.
Baltian maat itsenäistyivät Neuvostoliiton romahduksen myötä 90-luvun alussa. Nyt kaikki kolme maata ovat Nato-, EU- ja Euromaita. EU-lainsäädäntö ja -tuet, vakaa poliittinen ympäristö sekä vähentynyt korruption ovat auttaneet investoinnit ja taloudet nousuun, jollaista muissa entisissä Neuvostoliiton maissa ei ole nähty.
Samalla kun Baltian maissa on nautittu suhteellisen korkeista kasvuluvuista, valtioiden velkaantuminen on pidetty aisoissa. Virossa on alhaisin velkasuhde kaikista EU maista, 18 prosenttia vuonna 2021. Latvia ja Liettuakin kuuluvat kärkikymmenikköön. Kaikkien kolmen velkasuhde on tuntuvasti alle 60 prosentin bruttokansantuotteesta.
Viime vuosina velkaantuminen on lähtenyt nousuun myös Baltiassa pandemian kiihdyttämänä. Venäjän aggression pelästyttäminä, investoinnit puolustukseen ajavat velan määrää ylöspäin. Velkaantuminen ei kuitenkaan saavuta hälyttävää rajaa näköpiirissä olevassa tukevaisuudessa.
Euroalueen korkein inflaatio
Kesällä olemme saaneet lukea Baltian hurjista inflaatioluvuista. Inflaatio tavoitti 20 prosenttia kaikissa kolmessa maassa. Inflaatio on yli kaksinkertainen EU:n keskimääräiseen tasoon verrattuna, joka on 9,6 prosenttia kesällä 2020.
Energiahinnan nousu koettelee tuontienergiasta riippuvaisia Baltian maita erityisen rankasti. Myös ruuanhinta on ollut kovassa kasvussa. Kun samaan aikaan talouksien aktiviteetti on korkealla tasolla ja korot edelleen alhaiset, ovat ainekset muuta Eurooppaa korkeammalle inflaatiolle valmiina.
Huolestuttavaa on korkea palkkainflaatio. Baltian maiden työllisyystilanne on hyvä ja kova työvoimankysyntä näkyy myös palkkakehityksessä. Esimerkiksi Liettuassa vuotuinen palkkojen nousu saavutti 14 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yksityisellä sektorilla palkat nousivat peräti 16 prosenttia.
Palkkojen nousu indikoi laaja-alaiseen inflaatioon, jota politikkojen ja paikallisten keskuspankkien on vaikea hallita. Korkean inflaation oloissa kansalaisten odotukset palkkojen ja sosiaalitukien korotuksille ovat ymmärrettävät. Niiden todennäköinen korottaminen ruokkii inflaatiota edelleen, vaikka energian hinnassa huippu saavutettaisiinkin.
Suuri kysymys on, mitä inflaatio tekee kilpailukyvylle. Baltian maissa halvempaan työvoimaan perustuvan tuotannon osuus on edelleen merkittävä. Kilpailijamaita korkeampi inflaatio ei lupaa hyvää tässä suhteessa.
IT-tähti Viro ja perässäjuoksijat
Viron menestys uuden teknologian hyväksikäyttäjänä on tuskin jäänyt keneltäkään huomaamatta. Systemaattisesta alan tukemisesta ovat Virossa hyötyneet sekä julkinen että yksityinen sektori. Digitaaliset palvelut ovat hyvällä tasolla ja maa voi ylpeillä useilla menestyksekkäillä alan yrityksillä. Vuosien 2010 ja 2020 välillä alan työpaikat ja liikevaihto kaksinkertaistuivat. Vuoden 2020 lopussa ala työllisti 31 500 ihmistä Virossa.
Viron menestys ei ole jäänyt sen eteläisemmiltä naapureilta huomaamatta. Myös Latvia ja Liettua ovat pyrkineet kohottamaan profiiliaan tässä suhteessa. Menestystä on tullut jonkin verran, mutta toisin kuin Virossa, kansainvälisesti menestyksekkäitä startupeja on vielä vähän.
IT-ala jatkaa vahvaa kehitystä, mutta jää nähtäväksi kuinka laaja sen vaikutus on talouksiin laajemmin. Euroopan kehityspankki, vuonna 2022, näkee IT-sektorin kasvavan roolin, mutta alhaisemman jalostusarvon teollisuuden merkitys on kaikissa Baltian maissa suuri, erityisesti työllisyyden suhteen. IT-ala herättää perusteltua huomioita, mutta ei näyttäisi riittävän veturiksi talouksille laajemmassa mittakaavassa.
Venäjänkaupan menetykset korvattava
Venäjä on ollut kaikille kolmelle Baltian maalle merkittävä kauppakumppani. Eniten riippuvainen Venäjän kaupasta on ollut Liettua, jonka suurin vientimarkkina Venäjä oli vuonna 2021, 11 prosentin osuudella. Myös muissa kahdessa maassa Venäjä oli viiden tärkeimmän vientimaan joukossa.
Kun vienti Venäjälle väistämättä supistuu merkittävästi, on maiden löydettävä usean miljardin euron edestä uusia markkinoita. Myyntiponnistuksia uudelleen suuntaamalla markkinoita varmasti löytyy, mutta Euroopan vauhdin hiipuessa tehtävä ei ole helppo.
Väestörakenne murheena
Baltian maat kohtaavat väestön ikääntymisen lohduttomista lähtökohdista. Maiden jo ennestään pieni työvoima supistuu edelleen. Itsenäistymiseen aikaan kolmessa maassa oli yhteensä 7,9 miljoonaa asukasta. Vuonna 2021 asukasmäärä oli enää kuusi miljoonaa.
Syy negatiiviseen kehitykseen on maastamuutto. Kaikista kolmesta maasta on muutettu laajoin joukoin eri puolelle Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaan. Kohdemaiden korkeampi elintaso sekä rajojen avautuminen ovat olleet suuri houkutus Baltian työikäisille.
Baltiassa on odotettu muuttotrendin kääntymistä maiden vaurastumisen myötä. Merkkejä tästä on ollut näkyvissä, mutta suurempi paluumuutto antaa odottaa itseään. Maasta muuttaneet ovat rakentaneet elämänänsä uusissa kotimaissaan, eikä paluu vanhaan ole helppo.
Tulijat Ukrainasta ja Valko-Venäjältä ovat tuore kehitys, mutta tästä on tuskin suurta apua väestökadossa. Väestön pieneneminen ja vanheneminen tulevat koetelemaan Baltian maita rankasti. Negatiiviinen vaikutus talouspotentiaaliin on väistämätön.
Kiinteistösektorin merkitys taloussykleissä
Kiinteistösektorin merkitys talouden sykleissä on ollut suuri sekä ylös mentäessä että alas lasketeltaessa. Tämä näkyi erityisen selvästi finanssikriisin aikana, jolloin kiinteistökauppa ja hinnat romahtivat.
Esimerkiksi Vilnan vanhassa kaupungissa vanhojen asuntojen hinta nousi 275 prosenttia vuosien 2002 ja 2006 välillä. Vuonna 2008 asuntojen hinnat tulivat puolestaan alas 15 prosenttia ja vielä 27 prosenttia vuonna 2009. Tämä, muiden syiden ohella, ajoi talouden syvään taantumaan. Kehitys oli saman suuntaista kaikissa kolmessa maassa.
Asuntorakentaminen suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole tällä kertaa kovin merkittävää suhteessa muihin EU maihin. EU tilastojen mukaan maat jäävät tässä suhteessa EU keskiarvon alle.
Alueellisesti erot voivat kuitenkin olla suuria. Asuntorakentaminen ja kiinteistökaupan aktiviteetti on huomattavaa suurissa kaupungeissa ja eritysesti pääkaupungeissa. Näillä alueilla korkokojen nousu ja yleinen talouden aktiviteettien hidastuminen voi aiheuttaa suuriakin pomppuja paikallistalouteen.
Tilanne on monessa suhteessa parempi kuin finanssikriisin alla, joten kiinteistösektori yksin tuskin sysää talouksia taantumaan. Asunnot ovat kuitenkin alueen ihmisille tärkein tapa säästää tulevaisuuden varalle, niinpä asuntojen hintojen heilahtelut tuntuvat asukkaiden tunnelmissa ja kulutusinnossa.
EU-tukirahat pönkittävät kasvua vielä usean vuoden ajan
Baltian maat ovat EU-tuissa saamapuolella. Esimerkiksi vuonna 2022 Liettua saa 2,43 miljardia euroa tukia, kun maksut samaan aikaan ovat 627 miljoonaa Euroa. Positiivista jää siis maan talouteen lähes kaksi miljardia Euroa.
Liettuan valtion tulot ovat budjetin mukaan 14,3 miljardia euroa vuonna 2022. Tämä pitää sisällään EU-tuet. EU:lta tuleva lähes kahden miljardin euron lisäys on siis kokonaisuudessaan merkittävä tulolähde maalle.
Tilanne säilyy melko samanlaisena koko budjettikauden 2021–2027. Vuonna 2027 tilanne todennäköisesti muuttuu, mutta siihen asti maalla on aikaa rakentaa kestävää tasapainoa talouteen.
Tilanne tukien suhteessa on saman suuntainen kaikissa Baltian maissa.
Ennusteet edelleen positiiviset
EU Komission ennustaa Liettuan talouden kasvavan 1,9 ja 2,5 prosenttia, Latvian 3,9 ja 2,2 prosenttia ja Viro 1,6 ja 1,9 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Aiempien vuosikymmenien parhaiden vuosien vauhdista tullaan tämän ennusteen valossa jäämään selvästi.
Riskit ovat ilmeiset, mutta myös positiivisiin yllätyksiinkin on mahdollisuudet. Esimerkiksi ennen pandemiaa tärkeä matkailusektori ei ole vielä toipunut koronan ja Ukrainan sodan mukanaan tuomasta alakulosta. Vaikka kotimaan matkailu on ollut aktiivista, ulkomaiset matkailijat eivät ole entiseen tapaan palanneet Baltiaan. Latviassa turistien yöpymiset vuonna 2021 olivat 54 prosenttia vuoden 2019 tason alle.
Positiivisissa tunnelmissa, mutta pilvet kerääntyvät taivaanrantaan
Baltian talousalueen lyhyen aikavälillä näkymät ovat kohtuullisen hyvät, mutta ei vailla riskejä. Entistä syvempi energiakriisi ja entistä pahemmin hallinnasta karkaava inflaatio voivat aikaansaada shokin, joka sysää Baltian taantumaan.
Pidemmällä aikavälillä vaaditaan rakenteellisia uudistuksia. Työvoiman supistuminen, EU-tukien suhteellinen väheneminen ja kustannusinflaatio keräävät synkkiä pilviä talouden horisonttiin. Näiden taklaamisessa riittää paikallisille politiikoille haasteita myös tulevaisuudessa.
