Sijoitusstrategiat

Johannes Kuusisto hakee ylituottoa yhtiötutkimuksella: ”Sijoitusfilosofiani on olla yhtiökumppani”

Passiivinen sijoitusfilosofia antaa Johannekselle aikaa tehdä tutkimusta ja kehittää sijoitusprosessia.

Johannes Kuusisto nostaa repustaan kolme kirjaa kahvilan pöydälle. Suunnitelmana on keskustella yhtiötutkimuksesta ja sijoituskirjallisuudesta. Kahdessa tunnissa emme tahdo ennättää ensimmäistä aihepiiriä pidemmälle.

Johannes kertoo yhtiötutkimuksesta intohimoisesti ja monien esimerkkien värittämänä.

Johannes on perheyhtiössä työskentelevä kahden lapsen isä ja aviomies. Sijoittaminen on Johannekselle sekä työ että harrastus. Osakesijoitukset Johannes tekee sijoitusyhtiön kautta, mikä ohjaa kurinalaisuuteen ja systemaattisuuteen.

Pöydälle nostettu yhtiötutkimusta ohjaava muistilista on usean sivun mittainen ja konkreettinen osoitus Johanneksen vakaumuksesta hänen valitsemaansa sijoitusfilosofiaan. 

Oikean pelikentän valinta antaa edun

Ensimmäiseksi Johannes korostaa pelikentän valinnan tärkeyttä. Hän on valinnut kohdemarkkinoikseen Suomen ja Baltian yhtiöt. Yhtiövalinnoissa Johannes keskittyy erityisesti markkina-arvoltaan pienempiin yhtiöihin.

“Yhdysvalloissa kilpailu on kovaa. Suomessa minulla on kotikenttäetu ja Baltiassa markkinat ovat tehottomat. Näillä markkinoilla minulla on paremmat mahdollisuudet olla keskimääräistä parempi sijoittaja”, Johannes selventää.

Johannes katsoo markkinoita, yhtiöitä ja osakkeita valitsemansa sijoitusfilosofian läpi. Hänen ajatusmallinaan on olla yhtiökumppani. Se tarkoittaa, että sijoituspäätöksissä korostuu toimialan ja yhtiön perusteellinen tutkimus sekä pitkä aikahorisontti.

“Listaamattoman tai pörssilistatun yhtiön ostaminen ei mielestäni poikkea toisistaan. Koska olen yhtiökumppani, elän yrityksen kanssa läpi hyvien ja vaikeiden aikojen. Yhtiöllä tulee olla hyvä johto, jolla on merkittävä omistusosuus yhtiössä ”, Johannes avaa yhtiökumppanuuden tarkoitusta. “Sijoitusteesille on annettava aikaa toteutua.”

“Jos olet arvosijoittaja, sinun tulee käyttää paljon aikaa taseen tutkimiseen. Minulla ei ole varsinaista sijoitustyyliä. Minä olen enemmänkin vapaamatkustaja, joka menee mukaan yhtiökumppaniksi. Tienaan sillä, että olen mukana tarinassa.”

Tarkka yhtiötutkimus johdattaa osakevalintoihin

Sijoittamisessa Johannes tavoittelee 15 prosentin vuotuista tuottoa yli viiden vuoden aikajänteellä. Kuinka tavoitteeseen sopivat yhtiöt löytyvät?

“Tässä on yli sata kysymystä ja pohdittavaa asiaa, mutta tärkeintä on tunnistaa olennaiset seikat. Kaikkiin kysymyksiin ei jokaisessa tapauksessa tarvitse löytää vastausta”, Johannes osoittaa muistilistan ensimmäistä sivua.

“Aivan ensimmäisenä kysyn itseltäni, miksi yhtiöön ei kannata sijoittaa. Monen yhtiön tapauksessa vain silmäys riittää kertomaan, että sitä ei kannata tutkia tarkemmin.”

Yhtiökumppanuuden henkeä tavoitteleva sijoitusfilosofia määrittelee yhtiötutkimuksen painopistealueita. Johannes pohtii ja tutkii paljon, miksi asiakkaat ostavat yrityksen tuotteita tai palveluita, miksi yhtiö pärjää kilpailussa sekä mikä on yhtiön liiketoimintamalli ja strategia, ja kuinka ne sopivat kilpailukenttään.

“Pienten yritysten johtoa on haastavaa arvioida. Jos yhtiön toimitusjohtaja puhuu yrityksestä minä-pronomiinissa, voi se olla merkki heikosta yrityskulttuurista”, Johannes hymyilee.

Johanneksen mieluisin tutkimusvaihe on arvioida yhtiön kilpailuetua. Hän käyttää apunaan tunnettua Michael Porterin viiden kilpailuvoiman mallia. Siinä arvioidaan yhtiön asiakkaiden ja toimittajien neuvotteluvoimaa, alalle tulon esteitä ja korvaavien tuotteiden uhkaa. 

“Esimerkiksi elintarvikeyhtiö Fodelian tuotteet voivat olla hyviä, mutta toimiala on erittäin vaikea. Julkiset organisaatiot ovat hintatietoisia asiakkaita ja kansainväliset kilpailijat tyytyvät matalaan kannattavuuteen. Fodelian voi olla haastava saavuttaa tavoiteltu kaksinumeroinen kannattavuus, kun kilpailijat tyytyvät muutamiin prosentteihin. Kilpailijoiden tavoitteiden ja omistuspohjan ymmärtäminen on usein tärkeää”, Johannes havainnollistaa.

“Tilitoimisto Aallon asiakkaat ovat puolestaan hyvin lukittuja yrityksen palveluihin. Mahdollisia asiakkaita on tuhansia. Vaikka uusi tilitoimisto on suhteellisen helppo perustaa, Aallon sijoitusteesi nojaa yritysostostrategiaan, jossa pienempiä kilpailijoita hankitaan alhaisilla arvostuskertoimilla.”

Varmistuakseen Aallon onnistumismahdollisuuksista Johannes on tutkinut paljon, mitkä ovat onnistuneiden yritysostojen edellytykset. Näitä asioita voi peilata ostettuihin yrityksiin ja yritysjohdon viestintään. 

“Seuraan tarkasti, mitä yhtiön johto lupaa, ja pääseekö yritys asettamiinsa tavoitteisiin. Omat oletukseni voivat kuitenkin olla yhtiön tavoitteita matalammat”, Johannes sanoo.

Täydellistä sijoitusta ei ole

“Yhtiötutkimuksen perusteella pisteytän yhtiöt. Pisteitä saa esimerkiksi toimialan, yritysjohdon, kilpailuedun ja arvostuksen perusteella. Mikään yritys ei saa täysiä pisteitä”, Johannes huomauttaa.

“Sijoittajat pohtivat usein liian paljon niin sanottuja häntäriskejä. Muutokset markkinoilla tapahtuvat kuitenkin hitaasti. Tärkeämpää on arvioida kykeneekö esimerkiksi Kamux kouluttamaan myyjät samalla tavalla Saksassa kuin Suomessa. Se on yhtiön kehityksen kannalta erittäin tärkeää, mutta haastava selvittää”, Johannes valaisee esimerkin kautta.

Johannes pyrkii välttelemään myymistä. Jos yhtiötutkimuksessa havaitut menestystekijät eivät kehity tai toteudu odotetulla tavalla, voi yhtiö päätyä myyntilistalle.

“Lakitoimisto Fondian sijoituscase lepää myynnin kasvun varassa. Omistin yhtiötä muutaman vuoden, mutta yhtiö ei ole onnistunut kasvamaan odottamallani tavalla. Joko Fondian tuote ei ole niin hyvä kuin oletin tai yhtiössä ei ole tarvittavaa myyntikulttuuria.”

Johanneksen mukaan parasta on löytää yhtiö, jonka kilpailuetua eivät muut sijoittajat ole vielä havainneet. Tämä mahdollistaa sijoitukset hyväksyttävällä arvostustasolla.

“Hyväksyttävän arvon määrittäminen on vasta viimeisenä sijoitusprosessissani. Yhtiötutkimuksen perusteella minulle on jo muodostunut käsitys mitä yhtiöstä voi maksaa. Mietin ensin, miten yritys voitaisiin hinnoitella yksityisessä transaktiossa.”

“Arvostuskertoimia käytän vasta, kun ymmärrän yritystä riittävästi: mitkä ovat toimialan ja yrityksen riskit, kasvumahdollisuudet ja kyky tehdä tulosta”, Johannes lisää. “Erityisesti nyt arvostuskertoimien käyttö on vaarallista, kun monen yrityksen tulosta ovat paisuttaneet koronavaikutukset.”

Viimeksi Johannes on arvioinut tukkukauppias Duellin arvostusta. Diskontatun kassavirtamallin perusteella yhtiön mahdollisesta kasvusta ei tarvitse tällä hetkellä maksaa juuri mitään. Johanneksen mukaan yhtiön tilanne näyttää päällisin puolin heikolta, mutta viimeisimpien yritysostojen ja toimitusongelmien paisuttaman varaston yhteisvaikutus tulee vielä purkautumaan ja luvut paranemaan.

“Mitä lyhyempi sijoitushorisontti on, sitä enemmän on murskattava numeroita. Sijoitan pitkällä aikavälillä, jolloin painotan tutkimuksessa laadullisia tekijöitä. Liian kalliilla ostettu osake ei kuitenkaan tuo tuottoa. En koeta onnistua ajoittamisessa, vaan se tulee arvonmäärityksen kautta”, Johannes summaa.

“Jos osake laskee, et ratkaise ongelmaa ostamalla lisää. Ensin täytyy tietää syy, miksi olet ollut väärässä. Miksi analyysin oletukset ovat olleet väärin? Virheitä tulee aina, yleensä ryppäissä.”

Aarteenetsintä Baltiasta tuo sijoittamiseen vaihtelua

Mikä on saanut Johanneksen sijoittamaan Baltiaan?

“Sijoittamisessa kilpailun taso Baltiassa on matala. Lisäksi Baltiasta löytyy Graham tyyppisiä yhtiöitä ja osakkeita, joiden arvostus on erittäin houkutteleva”, Johannes viittaa Benjamin Grahamiin, jota pidetään arvosijoittamisen oppi-isänä.

Baltian osakemarkkinoille sijoittaminen ei ole helppoa, mikä on yksi syy markkinan houkuttelevuudelle.

Yksi Johanneksen sijoituksista on liettualainen K2LT, joka on tällä hetkellä maan ainoa polttohautauksia tekevä yritys. Johanneksen laatima 18 sivun dokumentti analysoi tarinan ja numerot yhtiön ja osakkeen taustalla riskejä unohtamatta. 

Johannes kertoo, ettei ole aivan tyytyväinen yhtiön viimeaikaisiin liiketoiminnallisiin valintoihin. Yhtiö on lähtenyt hieman rönsyilemään.

“En osta osakkeita lisää, mutta pysyn vielä yhtiökumppanina. Yhtiön nuori toimitusjohtaja on tehnyt erittäin hyvää työtä.”

Sijoituskirjallisuuden suurkuluttaja

Tiukan seulan läpäisseitä yhtiöitä Johanneksella on salkussa kuudesta kymmeneen yhtiötä. Yksittäisen yhtiön arviointiin on siis mahdollista paneutua syvällisesti. 

Tällä hetkellä Johannes ei etsi salkkuunsa uusia yhtiöitä. Näin aikaa jää lukemiseen sekä osaamisen ja sijoitusprosessin kehittämiseen.

“Salkunhoitoon minulla ei passiivisena omistajana kulu juuri aikaa. Sijoittaminen on kuin huippu-urheilua. On jatkuvasti pohdittava miten asioita voi tehdä paremmin. Luen ainakin viisitoista tuntia viikossa. Kuuntelen ja katson kaikki suomalaisiin pörssiyhtiöihin liittyvät videot. Ahmin tietoa jatkuvasti.”

“Kuinka moni pyrkii jatkuvasti kehittämään omaa prosessiaan?” Johannes kysyy. “Lukeminen on yksi osa sitä. Kun vastaan tulee hyvä ajatus tai malli, pyrin katsomaan kuinka voin sovittaa sen osaksi omaa prosessiani.” 

Entäpä ne kolme pöydällä olevaa kirjaa? Yksi on Warren Buffettin aisaparina tunnetun Charlie Mungerin On success ja toinen on Rory Sutherlandin Alchemy, joka auttaa ymmärtämään asiakaskäyttäytymistä.

“Näistä kolmesta suosittelen jokaista lukemaan Jonathan Haskelin kirjan nimeltä Capitalism without capital. Kirja kuvaa sijoittajalle, kuinka digitaaliset yhtiöt poikkeavat fyysisessä maailmassa toimivista yrityksistä.”

Jutun kuvassa on käytetty kuvituskuvaa.

Kommentoi
Ylös
>