USA:n keskuspankin toimilla näyttää olevan merkitystä osakemarkkinoiden kehitykselle.
USA:n osakemarkkinat kävivät vuodenvaihteessa alkaneen laskumarkkinan pohjilla kesäkuun puolessa välissä. Sen jälkeen ovat osakeindeksit nousseet rapakon takana reippaasti. Myös muilla markkinoilla, Suomessakin, indeksit ovat nousseet, mutta erityisen vahvaa osakemarkkinoiden elpyminen on ollut Yhdysvalloissa.
USA:n osakemarkkinoilla on käyty jo viikkoja erittäin vilkasta väittelyä, saavutettiinko osakekurssien pohja kesäkuun puolivälissä, kertoo konkarisijoittaja Hannu Angervuo sijoittajakirjeessään.
”USA:ssa sijoittajat ovat jakaantuneet kurssinousun jatkuvuudesta lähes kahtia: noin puolet on vahvasti uuden nousutrendiin uskovia ja vähemmistö uskoo markkinoiden pohjan löytyvän syksyn kuluessa selvästi kesäkuussa ollutta pohjaa alempaa”, Angervuo toteaa.
Osakeoptimistit ovat ainakin toistaiseksi voittaneet ensimmäisen erän. Teknologiapörssi Nasdaq on kivunnut kuukaudessa 25 prosenttia.
Angervuon mielestä kurssinousu ei näytä niin sanotulta ”ääliörallilta”.
Kuitenkin pessimistit sanovat, että ääliöralli on täysin selvä asia, jos huomioi miten heikossa hapessa talouden useimmat ennakoivat mittarit ovat. Huonoja lukuja on saatu niin kuluttajan luottamuksesta, ostopäällikköindekseistä kuin yritysten tuloskasvun heikentymisestä.
Keskuspankki aloittamassa jättimäisen taseen supistamisen
Yhdysvaltojen makrotaloudessa haasteita piisaa.
”USA:n talous on nyt supistunut kaksi perättäistä neljännestä. Inflaatio on edelleen huipputasolla neljäänkymmeneen vuoteen, keskuspankki nostaa ohjauskorkoa seuraavan kerran syyskuussa, ehkä puolella prosenttiyksiköllä”, Angervuo toteaa.
Konkarisijoittaja uskoo, että USA:n keskuspankki Fed on vasta aloittanut ennätysmäisen taseen supistamisen. Rahoitusolot ovat jo USA:ssa selvästi kiristyneet viime kuukausina.
Angervuon mukaan osakemarkkinoiden näkymiin optimistisesti suhtautuvat väittävät tilastoihin nojaten, että talous ei voi olla taantumassa, kun työttömyysprosentti on vain 3,5 ja maassa on kaikkien aikojen ennätysmäärä työpaikkoja. Lisäksi USA:n dollarin indeksi on noussut vuoden aikana 14,8 prosentti ja oli viimeksi yhtä vahva noin kaksikymmentä vuotta sitten. Markkinoilla on myös erittäin paljon likvidiä rahaa, sillä keskuspankki puhalsi koronan alettua markkinoille lähes 5000 miljardia dollaria.
Yhdysvallat elvyttää maan taloutta ennätyksellisen voimallisesti.
”Koskaan USA:n taloushistoriassa ei ole aiemmin elvytetty 5000 miljardin dollarilla. Elvytys alkoi heti koronan puhjettua, jolloin keskuspankin tase oli hieman yli 4000 miljardia dollaria”, Angervuo toteaa.
Keskuspankin toimenpiteillä on väliä
Voimakas elvytys on selkeästi yhteydessä osakeindeksin nousuun.
Pörssikurssien pohja oli maaliskuun 23. päivänä 2020, jolloin S&P 500-indeksin pohja kirjattiin päätöskurssiin hieman alle 2305 pisteeseen. Kaksi vuotta sen jälkeen keskuspankin tase oli paisunut noin 9 000 miljardiin dollariin. S&P 500-indeksi saavutti toistaiseksi kaikkien aikojen huipun kuluvan vuoden tammikuun 3. päivänä, jolloin indeksi sulkeutui 4797 pisteeseen.
Vain hieman alle kahdessa vuodessa pörssikurssit nousivat siis S&P 500-indeksillä mitattuna komeat 108 prosenttia. Tämä tapahtui ajanjaksolla, jolla keskuspankki elvytti voimakkaasti tasettaan kasvattaen.
Keskuspankin tase polki paikallaan tai jopa laski alemmaksi vuosien 2010 ja 2011 aikana ja tase laski vuosina 2018-2019. Näinä kuukausina pörssikurssit ovat olleet paikallaan tai laskussa.
Onko siis keskuspankin taseen voimakas kasvu tai lasku täysin irrallinen tekijä, millä ei ole minkäänlaista korrelaatiota pörssikurssien kanssa, Angervuo kysyy.
”Ainakin markkinamaakarit ovat yhtä mieltä siitä, että keskuspankin taseen nostaminen puhaltamalla markkinoille rahaa on elvyttänyt taloutta. Ovatko sitten talouden elvytystoimet ja pörssikurssien nousu täysin irrelevantteja toisistaan? Ainakin elvytys ja kurssinousu ovat osuneet pitkälti samoihin ajanjaksoihin”, Angervuo päättelee.
Osakkeiden nykyisellä hintatasolla on tietysti myös vaikutuksensa tulevaan kurssikehitykseen. Osakkeiden arvostustasot ovat Angervuon mukaan nyt vain hieman keskimääräistä korkeammalla.
”P/E-luvulla mitattuna seuraavan 12 kuukauden tuloksella laskettu takaisinmaksuaika S&P 500-indeksillä on noin 17,5 vuotta. Viiden viimeisen vuoden p/e-luku on 18,6 ja 10 vuoden luku on 17,0. Tietysti voidaan väittää, että yritysten seuraavan 12 kuukauden tulosennusteet ovat liian ruusuiset, jos USA:n korot jatkavat voimakasta nousua ja talous ajautuu taantumaan”, konkarisijoittaja pohtii.
