Tutkimus toteutettiin viime heinäkuussa ja siihen vastasi 1200 20-65 -vuotiasta suomalaista älypuhelimillaan. Tutkimuksen toteutti suomalainen tutkimusyritys Crowst Oy.
Kuluvana vuonna tapahtunut huomattava sähkön hinnan nousu mietityttää ja huolettaa selkeää valtaosaa suomalaisista. Vastaajista lähes 83 prosenttia toteaa olevansa melko tai erittäin huolissaan sähkön hinnan noususta.
Vastaajista 76 prosenttia oli melko tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa, jonka mukaan Suomen Hallituksen ja viranomaisten tulisi ottaa aktiivisempi rooli sähkön hinnan nousun vuoksi, tiedottaen ja ohjeistaen ihmisiä jotta negatiivinen vaikutus voidaan minimoida.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista 95 prosenttia on huomannut elintarvikkeiden hintojen nousseen kevään ja kuluvan kesän aikana. Aktiivisesti elintarvikkeiden hintojen kehitystä seuraa useampi kuin joka kolmas vastaaja (36 prosenttia).
Kokonaistulosten perusteella noin kolme neljästä (76 prosenttia) 20–65 -vuotiaasta suomalaisesta kuluttajasta on tällä hetkellä melko tai erittäin huolestunut ruokatuotteiden hintojen noususta.
Ruokatuotteiden ostotottumukset muuttuneet hintojen nousun vuoksi
Lähes kaksi kolmesta (64 prosenttia) kyselyyn vastanneesta suomalaisesta kertoi ruokatuotteiden viimeaikaisen hintojen nousun jo vaikuttaneen omiin ostotottumuksiinsa. Nämä vastaajat kertovat tyypillisesti vaihtaneensa merkkituotteita edullisempiin vaihtoehtoihin, kuten kauppaketjujen omiin merkkeihin. Ihmiset myös seuraavat ja hyödyntävät aktiivisemmin hintatarjouksia, ja ostavat ”punalaputettuja” tuotteita aiempaa useammin.
Tarjousten perässä ostosreissulla saatetaan käydä useammassa kaupassa, eli ostosten tekeminen on myös aiempaa suunnitelmallisempaa ja heräteostoksia pyritään välttämään aiempaa aktiivisemmin.
Ostotottumuksiaan jo muuttaneista vastaajista 30 prosenttia ostaa rahaa säästääkseen joitain tiettyjä tuotteita vähemmän kuin aiemmin tai ei lainkaan. 30 prosenttia puolestaan sanoi korvanneensa tietyt tuotteet jollain toisella, edullisemmalla tuotteella. Myös hävikkiä pyritään aiempaa aktiivisemmin pienentämään.
Vastaajat, joilla hinnannousu ei ole vaikuttanut ostotottumuksiin perustelevat sitä joko sillä, että ovat jo aiemminkin tottuneet ostamaan halvinta ja hyödyntämään tarjouksia tai vastaavasti sillä, että oma taloudellinen tilanne on sellainen, että ruoan hinnankorotusta ei koeta merkittäväksi.
Kyselyssä selvitettiin myös ruokatuotteet, joista tingitään tällä hetkellä eniten.
Ruokatuotteiden hintojen nousun myötä suomalaiset ovat vähentäneet eniten tuoreen kalan, lihan – erityisesti naudanlihan – ja kahvin ostamista. Vastaajista 45 prosenttia kertoi vähentäneensä tuoreen kalan ostamista tai jopa lopettaneensa kalan ostamisen kokonaan.
Hintojen nousulla on ollut pienin vaikutus jauhojen, perunan, pastojen ja nuudeleiden, ruokaöljyjen ja keltaisten rasvojen ostamiseen.
Kotimaisuus yhä tärkeää
Hintojen nousun ja viimeisen puolen vuoden aikana muuttuneen yleisen maailmantilanteen myötä kotimaisuus on tutkimuksen tulosten perusteella asenteellisesti arvossaan. Selkeä valtaosa suomalaisista kuluttajista, neljä viidestä vastaajasta, kokee ruokatuotteiden kotimaisuuden tärkeänä.
Vastaajista huomattavat osa, yli 80 prosenttia, myös kokee tärkeäksi sen, että suomalaiset suosivat kotimaisia ruoka- ja kulutustuotteita.
On kuitenkin selkeää, että nousseet hinnat toimivat myös vastavoimana kotimaisten ruokatuotteiden suosimiselle kuluttajien kukkarossa.
Vastaajilta kysyttiin myös hypoteettisesti, ostaisivatko he kotimaisen ruokatuotteen ulkomaisen vastaavan tuotteen sijaan siinäkin tapauksessa, että kotimaisen tuotteen hinta nousisi ja olisi 20 prosenttia kalliimpi kuin ulkomainen ruokatuote. Kysymys paljasti kuluttajien hintasensitiivisyyden; 35 prosenttia suosisi tässäkin tapauksessa suomalaista tuotetta, kun taas 42 prosenttia vastaajista valitsisi edullisemman ulkomaisen tuotteen. Vastaajista 23 prosenttia ei osannut ilmaista suhtautumistaan.
Lue myös tämä: Menoveden hinta pilvissä – viisi vinkkiä taloudelliseen autoiluun