Iltalehden saamien tietojen mukaan esimerkiksi Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen nostaa toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimuksien hintoja noin 58 prosentilla.
Helenin hinnankorotus nostaa tyypillisen kerrostaloasukkaan, jonka vuosikäyttö on noin 2000 kilowattituntia, sähkölaskua noin 15,40 eurolla kuukaudessa. Omakotitalossa kustannusten nousu on kovempi. Noin 5000 kilowattituntia vuodessa sähköä kuluttavan omakotitaloasukkaan sähkölasku nousee noin 38,40 eurolla kuukaudessa.
Energiaviraston tilastojen mukaan viime vuoden heinäkuussa toistaiseksi voimassaolevien sähkösopimusten hinta kerrostalohuoneistoissa on noussut vuodentakaisesta 8,35 eurosta 14,55 euroon kilowattitunnilta.
Kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinta kerrostalohuoneistoissa on jo 20,56 euroa kilowattitunnilta, kun vuosi sitten se oli vain 7,66 euroa kilowattitunnilta. Hinta on siis lähes kolminkertaistunut.
Mtv-Uutisten mukaan kaikilla suurimmilla sähköyhtiöillä hinnat ovat yli 30 senttiä kilowattitunnilta. Esimerkiksi Fortumin kahden vuoden sähkösopimuksessa se on lähes 34,50 senttiä.
Isännöintiliiton mukaan taloyhtiöissä kulupaineitta aiheuttavat myös korkojen nousu sekä remonttien kallistuminen. Taloyhtiöiltä vaaditaan nyt taloudellista puskuria ja viisaita tulevaisuudensuunnitelmia, muistuttaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän täytyy tänä syksynä seurata taloyhtiön taloustilannetta erityisen tarkkaan.
”Maksetaanko vastikkeet ajallaan vai alkaako niissä olla viiveitä? Riittävätkö rahat, vai pitääkö hallituksen kutsua yhtiökokous koolle päättämään ylimääräisistä vastikkeista? Nämä kysymykset pyörivät joka isännöitsijän työpöydällä tänä talvena”, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.
Koro-Kanerva kannustaa sekä taloyhtiöiden hallituksessa toimivia osakkaita että isännöitsijöitä aktiivisuuteen.
”Hallituksen on helpointa pysyä kärryillä tilanteesta, jos talousasioita voi seurata sähköisen järjestelmän kautta. Jos tällaista järjestelmää ei ole, isännöitsijän tärkeänä tehtävänä on pitää hallitus kartalla”, Koro-Kanerva sanoo.
Lämmitys on taloyhtiön suurin kuluerä, joten energiatehokkuustoimilla voidaan vaikuttaa taloyhtiön kuluihin merkittävästi.
”Huonelämpötilan pudottaminen yhdellä asteella tiputtaa lämmityskuluja keskimäärin viisi prosenttia. Ikkunoiden tiivistäminen auttaa vähentämään hukkalämpöä, lämpimän veden kuluttamista hillitsemällä asukas voi pienentää vesilaskua. Lista on pitkä”, Koro-Kanerva sanoo.
Huonelämpötilan alentamisesta voidaan päättää hallituksessa. Asukkaita voi auttaa energiansäästössä myös tiedottamalla.
Pidemmällä aikavälillä taloyhtiö voi saada aikaan suuriakin säästöjä esimerkiksi energiaremonttien avulla.
”Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat teettää energiaselvityksen, jossa tarkastellaan mahdollisia energiatehokkuustoimia sekä sitä, kannattaisiko talossa tehdä laajempi energiaremontti. Kannattaisiko lämmitystapa vaihtaa kokonaan esimerkiksi maalämpöön, voisiko hukkalämpöä hillitä lämmöntalteenoton avulla tai tuottaa osa sähköstä aurinkopaneelien avulla? Energiaselvityksestä taloyhtiö saa ajatusta tulevaan”, Koro-Kanerva sanoo.
Valtio panostaa energiatehokkuustoimiin erilaisilla avustuksilla – myös kaukolämpölaitteistojen uusijoille on nyt valmisteilla uusi avustus. Vaikka olennaista on remontin kannattavuus pitkällä aikavälillä, on avustuksilla kuitenkin suuri merkitys remonttipäätöksen aikaansaamisessa.
