Tulevan talven sähkön hinta herättää nyt kuluttajissa korostuneesti epävarmuutta ja huolta.
Maakaasun korkea hinta nostaa sähkön hintaa Suomessa. Kun vielä vuoden 2021 alussa sähkön toteutunut markkinahinta oli alle 10 senttiä kilowattitunnilta, on se nyt noussut jo reippaasti yli 30 sentin hinnan yli.
Futuurihinnat enteilevät joulukuulle jo reilusti yli 50 sentin hintaa.
Jatkossa hintaan vaikuttaa keskeisesti se, milloin Olkiluoto 3:n ydinreaktori saadaan säännölliseen tuotantoon. Tähän mennessä viivästymisiä on tullut lukuisia, ja nyt odotuksissa on reaktorin säännöllinen toiminta ensi joulukuussa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan Suomi on sähköenergian suhteen omavarainen ensi vuonna. Vielä tällä hetkellä Suomi joutuu tuomaan energiaa ulkomailta.
Fingridin arvion mukaan tulevan talven kulutushuipputilanteessa sähkönkulutus voi nousta noin 15 100 megawattiin. Kotimaisella tuotannolla pystytään arviolta kattamaan parhaimmillaan 12 300 megawattia, jonka lisäksi on arvoitu, että käytössä on 600 megawattia tehoreserviä. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos korvaisi puuttuvan Venäjän tuonnin.
Lukuisia epävarmuustekijöitä
Olkiluoto 3:n käyttöönoton aikataulun lisäksi sähkömarkkinoilla on Suomessa muitakin epävarmuustekijöitä, Fingrid arvioi.
Sähkökauppa Ruotsin ja Viron kanssa on yksi niissä. Fingridin mukaan aiempina vuosina huippukulutustilanteessa sähköä on tuotu merkittäviä määriä Ruotsista ja Virosta sekä Venäjältä. Sähkön saatavuuteen Ruotsista ja Baltiasta vaikuttavat nyt kuitenkin maiden mahdolliset omat ongelmat sähkön riittävyydessä, kuten mahdolliset maakaasun saatavuusongelmat Baltiassa.
Epävarmuutta luovat myös käytössä olevien merkittävien kotimaisten voimalaitosten tai sähkönsiirtoyhteyksien vikaantumiset sekä voimalaitospolttoaineiden, etenkin maakaasun, saatavuusongelmat.
Tuulivoimakapasiteetin nopea kasvu parantaa osaltaan sähkön saatavuutta Suomessa, mutta tuulivoiman vaikutus sähkön riittävyyteen määräytyy tuuliolosuhteista. Fingridin mukaan tuulivoimakapasiteettia arvioidaan olevan vuoden 2022 loppuun mennessä täydessä tuotannossa noin 5 000 megawattia.
Energiansäästöllä ja sähkön käytön ajoittamisella on merkittävä vaikutus sähkön riittävyyteen, Fingrid arvioi.
Monet poliitikot ovat viime aikoina kertoneet ehdotuksiaan sähkölaskun alentamiseksi. Tulevan talven pelätyt hinnat ahdistavat pienituloisten lisäksi myös monia keskituloisia kotitalouksia erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa.
Onko Norjan malli ratkaisu?
Kuluttajaliitto haluaa sähköenergian hintakeskustelussa kiinnittää huomion siihen, mitä Norjassa on tehty ja mitä Ruotsissa nyt ollaan tilanteen ratkaisemiseksi tekemässä.
Kuluttajan maksaman sähkön hinnalle asetettu kohtuulliseksi arvioitu hintakatto olisi yksiselitteinen ja selkeä suoja kuluttajille, Kuluttajaliitto esittää.
”Tämä niin sanottu ”Norjan malli” on suhteellisen yksinkertainen. Siinä valtio takaa maksavansa valtaosan sähkön hinnasta, joka ylittää tietyn, kohtuulliseksi katsotun hintakaton. Toisaalta tämä valtion maksuosuus koskee enintään rajattua sähkön määrää kuukaudessa. Jos kuluttaja käyttää sähköä yli tuon määrän, maksaa hän ylimenevästä osasta normaalin markkinahinnan”, selittää Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toimia naapurimaassa.
Beurling-Pomoellin mukaan kuluttajalla säilyy Norjan mallissa kannuste säästää sähköä, eikä kuluttaa sitä suuria määriä valtion takaaman hintakaton takia.
Valtiolle Norjan mallista toki koituu kuluja, mutta niitä voidaan ainakin osittain kattaa valtion ennakoitua suuremmiksi koituneista sähkön ja muiden hyödykkeiden arvonlisäverotuotoista, jotka inflaatio on aiheuttanut. Myös hyvätuloisimmat kuluttajat voitaisiin rajata ulos näistä tukitoimista kansallisen tulorekisterin tietojen perusteella ja tämä malli voitaisiin ottaa käyttöön myös vain lämmityskaudella, eli kylmimpinä kuukausina, jolloin sähköä kuluu huomattavasti enemmän.
”On myös tärkeää huomata, että Norjan mallin käyttöönotto ei myöskään sulkisi pois monia muita julkisuudessa esitettyjä keinoja sähkönhinnan kurissa pitämiseksi”, Beurling-Pomoell muistuttaa. ”Tässä Norjan mallissa, jonka siis myös Ruotsin hallitus haluaa nyt ottaa käyttöön, on selkeä ja yksiselitteinen suoja kaikille kuluttajille”.
Jokainen kuluttaja pystyisi jo ennakolta arvioimaan tulevan talven sähkölaskuaan perustuen omaan sähkönkäytön määrään ja pohtimaan, miten säästää sähköä talvellakin niin, että kuukausittainen sähkönkäyttömäärän katto ei ylittyisi.
”Tärkeintä ja lohduttavinta Norjan mallin käyttöönotossa Suomessa olisi kuitenkin tieto ja varmuus siitä, ettei kukaan jäisi yksin ylisuurten sähkölaskujensa kanssa”, summaa Beurling-Pomoell.
