Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli Suomessa heinäkuussa 7,8 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli myös 7,8 prosenttia.
Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.
Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten lasten päivähoitomaksujen, ei-korvattavien reseptilääkkeiden, laivalla tehtävien reittimatkojen sekä ääni- ja kuvatallenteiden halpeneminen.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön, asuntolainojen keskikorkojen sekä kypsytettyjen juustojen kallistumisesta. Tätä nousua vähensi bensiinin ja dieselin hinnan lasku.
Korkea inflaatio on rokottanut suomalaisten elintasoa.
Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 huhti-kesäkuussa 2,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sen sijaan reaaliansiot laskivat historiallisen jyrkästi, peräti 4,6 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.
Reaaliansioiden laskun syy on yksinkertainen: kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.
Inflaatiokehitys riippuu energiapulasta ja palkkapaineista
Entä miltä inflaationäkymät näyttävät jatkossa?
Pahin inflaatiohuippu voi pian olla takana, arvioi Kuntatalouden pääekonomisti Timo Vesala markkinakatsauksessaan.
Kesän aikana taloudesta on kantautunut hyviä uutisia. Energian ja erilaisten raaka-aineiden hintakehitys on rauhoittunut ja toimitusketjujen sitkeitä solmuja on vihdoin saatu ratkottua.
Inflaatio voi kääntyä laskuun jo lähiaikoina, pääekonomisti Vesala arvioi.
”Huipun ohittaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel tilanteen normalisoitumisessa. Palkkapaineet ja energiapulan mahdollinen paheneminen voivat pitää hintapaineet vielä pitkään EKP:n tavoitetason yläpuolella”, Vesala toteaa.
Laukkaavan hintakehityksen suitsista vetävät myös keskuspankit.
Rahapolitiikka on kiristynyt kesällä odotuksia nopeammin. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed nosti ohjauskorkojaan kesä- että heinäkuussa 0,75 prosenttiyksiköllä. Myös Euroopassa ohjauskorot nousivat 0,5 prosenttiyksiköllä, mikä oli vastoin Euroopan keskuspankin ennakko-ohjeistuksia.
Myöskään korkomarkkinoilla ei hinnoitella nyt kohoavaa inflaatiota, vaan pikemminkin taantumaa. Suomen valtion 10-vuotinen lainakorko on laskenut lähes prosenttiyksiköllä kesäkuun puolivälin huipputasolta.
”Markkinaodotukset EKP:n koronnostotahdista ovat selvästi maltillistuneet. EKP:n talletuskoron ennakoidaan nyt nousevan noin 1,5 prosentin tasolle ensi kesään mennessä. Tämän jälkeen koronnostoja ei enää odoteta suhdannekuvan jäähtymisen vuoksi. Vielä kesäkuussa korkojen odotettiin nousevan 2023 aikana vähintään 2,5 prosenttiin”, Vesala kertoo.
Inflaatioepävarmuus on suurta
Myös Turun Eurooppa-foorumissa puhunut Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki on hintakehityksen suhteen toiveikas.
”Pidemmälle katsottuna energiakustannusten pitäisi vakiintua ja toimitusten pullonkaulojen pitäisi alkaa helpottaa. Tämä yhdessä meneillään olevan rahapolitiikan normalisoinnin kanssa tukee inflaation palautumista hintavakaustavoitteen tuntumaan ensi ja sitä seuraavan vuoden aikana”, Välimäki totesi puheessaan.
Nopeutuneen inflaation kestoon liittyvä epävarmuus on tällä hetkellä kuitenkin poikkeuksellisen voimakasta, Välimäki muistuttaa.
”Jos energian hinnannousu nähtäisiin vain suhteellisten hintojen väliaikaisena muutoksena, yritykset eivät nostaisi hintojaan energiakustannusten nousua enempää, eivätkä työntekijät hakisi ostovoimansa pudotukselle kompensaatiota palkankorotusten muodossa. Näin voi toki käydä, ja tällöin inflaatio voi hidastua hyvinkin nopeasti.”
