Takana on yksi vahvimmista heinäkuista osakemarkkinoiden historiassa. Osakeindekseistä S&P 500 kallistui 9,1 prosenttia. Se oli eniten sitten marraskuun 2020. Teknologiaindeksi Nasdaq 100 nousi peräti 11,8 prosenttia.
Osakemarkkinoiden nousu kiihtyi heinäkuun loppua kohti, kun Yhdysvaltain keskuspankin korkokokouksen sanoma ja pelättyä paremmat osavuosikatsaukset ilahduttivat sijoittajia. Fedin korkokokouksen anti oli odotettu. Keskuspankki nosti ohjauskorkoa 75 korkopistettä. Ohjauskorko on nyt välillä 2,25-2,50 prosenttia.
USA:n tuorein työllisyysraportti oli positiivinen jättiyllätys. Yhdysvaltojen työmarkkinat ovat elpyneet häikäisevän nopeasti koronapandemian kuopasta.
Yhdysvaltain talouteen syntyi heinäkuussa 528 000 maatalouden ulkopuolista työpaikkaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä ekonomistien odotuksiin verrattuna.
Bloombergin haastattelemat taloustieteilijät olivat odottaneet kausitasoitetun työpaikkojen määrän kasvaneen heinäkuussa 250 000 työpaikalla suhteessa edelliskuukauteen. Kesäkuussa työllisyys kasvoi tarkistettujen lukujen perusteella 398 000 työpaikalla.
Useimmat ekonomistit olivat odottaneet, että heinäkuussa uusien työpaikkojen syntyminen olisi maltillista, varsinkin kun jotkin työmarkkinaindikaattorit ovat viitanneet työllisyyden kasvun hidastumiseen.
Epävarmat näkymät
USA:n vahvasta työllisyysraportista ja nousujohteisesta osakemarkkinoiden heinäkuusta huolimatta maailmantalouden näkymät ovat muuttuneet entistä epävarmemmiksi kesän aikana. Näin arvioi Nordean päästrategi Antti Saari pankin viikkokatsauksessa.
Saaren mukaan inflaation kiihtyminen nousu sekä korona-aikana tehdyt ostokset jarruttavat tavaroiden kysyntää. Teollisuuden luottamuslukemat viittaavat monin paikoin heikkoon kehitykseen ja jopa tuotantomäärien supistumiseen.
”Esimerkiksi Yhdysvalloissa koko talouden tuotantomäärät ovat painuneet hieman jo kahtena peräkkäisenä neljänneksenä. Toisaalta palvelualojen ja turismin voimakas elpyminen ovat tukeneet etenkin Etelä-Euroopan maita erityisesti kesän kuluessa.”
Valopilkkujakin löytyy. Yksi sellainen on esimerkiksi se, että pandemian aikana kertyneiden säästöjen ja palvelualojen jatkuvan elpymisen muodossa. Taloushuolet tulevasta kuitenkin jarruttavat säästöjen käyttöä, Saari ennustaa.
Saaren mukaan osakkeiden arvostus on edelleen omaan historiaansa verrattuna melko houkutteleva. Osakkeista tarjolla oleva riskilisä, eli matalan riskin valtionlainojen korkotason ylittävä tuottonäkymien osuus, on vain keskimääräistä tasoa historiaansa suhteutettuna.
Silti varovaisuus on nyt Saaren mukaan paikallaan.
”Tämä tavanomainenkin tuotonlisäys on melko hyvä, mutta epävarmoissa olosuhteissa pidämme pientä varovaisuutta perusteltuna ja suosimme siksi peruspainoa osakkeiden ja joukkolainojen välillä.”
Keskuspankit jatkavat rahapolitiikan kiristämistä
Saaren mukaan länsimaiset keskuspankit ovat tämän vuoden kuluessa tehneet selväksi, että inflaation taltuttaminen on heidän tärkein tavoitteensa. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa sitä, että ohjauskorot voivat hyvin jatkaa nousuaan, vaikka talouden epävarmuus pysyy korkeana, mikäli hintojen nousu jatkuu.
Reaalitalouden hidastuminen hillitsee kuitenkin inflaatiokehitystä.
”Talouskehityksellä ja inflaatiolla on kuitenkin yhteys. Jos kysynnän kasvu hidastuu tai kääntyy jopa laskuksi, hintojen lisänostoille on vähemmän tilaa erityisesti, kun tuotantohaasteet samalla purkautuvat vähitellen. Osa yhdysvaltalaisista vähittäiskauppiaista on jo joutunut laskemaan joidenkin tuoteryhmien hintoja, jotta kasvaneet varastot saataisiin purettua”, Saari kertoo.
Talousepävarmuuden kasvaessa myös keskuspankkien paine uusille koronnostoille hellittää ennen pitkää, mutta tässä menee väistämättä jonkin verran aikaa, Saari uskoo.
Kasvavat taloushuolet saattavat tarjota sijoittajalle tilaisuuden hakea tuottoa valtiolainoista.
”Vaikka ohjauskorot vielä jatkavatkin nousuaan, taloushuolet voivat nykytilanteessa vaikuttaa pitkiin valtionlainakorkoihin ohjauskorkojen nousua enemmän. Tämän seurauksena taas joukkolainoista voi saada hyvää suojaa salkkuun talousepävarmuuden varalta”, Saari toteaa.
Nordea pitää osakkeissa tällä hetkellä Pohjois-Amerikan osakkeet ylipainossa ja Euroopan osakkeet vastaavasti alipainossa. Kasvun edellytykset ovat edelleen paremmat Atlantin toisella puolen, mikä tukee myös tulosten kasvua. Talouden rakenteelliset huolet sekä Ukrainan kriisi voivat painaa Euroopan kasvunäkymiä.
Korkosalkussa pankki suosittele peruspainoa kautta linjan. Joukkolainojen tuottonäkymät ovat ylipäätään parantuneet reippaasti, mutta epävarmassa ympäristössä on Nordean mukaan viisasta malttaa hetki ennen kuin lisää riskinottoa joukkolainapuolellakaan.
