Osakemarkkinoilla ei hinnoitella tulostaantumaa.
Heinäkuussa nähtiin vahva osakekurssiralli, kun maailman seuratuin osakeindeksi S&P 500 kallistui 9,1 prosenttia ja teknologiaindeksi Nasdaq 100 peräti 11,8 prosenttia. Kurssinousua tuki pitkien korkojen lasku. Inflaatio-odotukset painuivat, kun raaka-aineiden ja useiden muiden hyödykkeiden hinnat kääntyivät laskuun.
Kurssinousun myötä osakemarkkinoiden arvostustaso on kallistunut. Arvostustason nousu on johtunut kurssinousun lisäksi analyytikoiden tulosennustelaskuista. Yksittäisistä yhtiöistä muun muassa Netflixin, Bath & Body Worksin ja Twitterin osakkeiden arvostustaso on noussut tulosennustelaskujen vuoksi.
S&P 500 -indeksin P/E-luku tulosennusteilla oli 15,3 kesäkuun puolivälissä. Nyt S&P 500 -indeksin yhtiöistä maksetaan 17,5 kertaa tuloksen verran. Historian saatossa arvostuskertoimet ovat yleensä liikkuneet samalla tasolla nousukauden aikana.
Horizon Investmentsin Ronald Saba arvioi, että hidastuvan talouskasvun ympäristössä osakemarkkinoiden arvostustasolla on yhä suurempi merkitys osaketuottoihin. Saba painottaa, että loppujen lopuksi osakkeesta maksettava hinta ratkaisee, ei yksinomaan fundamentit tai kasvu.
U.S. Bankin strategi Rob Haworth kommentoi Wall Street Journalille, että osakemarkkina ei ole edullisesti hinnoiteltu. Haworth arvioi, että edessä on tulosennustelaskuja. Niitä onkin jo alettu tekemään. Analyytikot laskivat heinäkuussa kolmannen vuosineljänneksen tulosennusteita 2,5 prosentilla. Se oli eniten yli kahteen vuoteen, kun huomioidaan vuosineljännesten ensimmäisen kuukauden tilastot.
Viime aikoina tulosennusteita on laskettu osakemarkkinoiden sektoreista eniten päivittäistavara-alalla. Tulosennustelaskujen osuus on ollut 67,9 prosenttia ennustemuutoksista. Kestokulutushyödykesektorin osalta prosenttiluku on 62,4.
Kummankin sektorin kiusana on korkea inflaatio. Päivittäistavarayhtiöiden katteet ovat heikentyneet. Harkinnanvaraisessa kulutuksessa korkea inflaatio näkyy varovaisempana kuluttajakäyttäytymisenä. Hintojen kallistuessa moni kotitalous karsii tai ainakin lykkää ostopäätöksiä.
Tulosennustelaskuja on tehty nostoja enemmän myös finanssi- ja telekommunikaatiosektorin yhtiöissä.
Tulosennustenostojen ykkönen on energiasektori. Sen tulosennustenostojen osuus on peräti 80,1 prosenttia. Toiseksi vahvin sektori on yleishyödykeala. Nostojen osuus on 71,3 prosenttia tulosennustemuutoksista.
Tuloskausi on ollut kaiken kaikkiaan pelättyä parempi
Tuloskausi on sujunut kuitenkin kaiken kaikkiaan kelvollisesti. Viime viikon perjantaihin mennessä 432 yhtiötä S&P 500 -indeksin 500:sta yhtiöstä oli raportoinut toisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen. Niistä 77,5 prosenttia ylitti analyytikoiden tulosennusteen. Liikevaihtojen osalta lukema oli 69,9 prosenttia.
S&P 500 -indeksin yhtiöiden liikevaihdot kasvoivat 13,4 prosenttia vuodessa ja tulokset nousivat 9,2 prosenttia samalla aikavälillä.
Energiayhtiöiden tulokset kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 296,5 prosenttia vuodessa. Alan yhtiöiden liikevaihto on keskimäärin 77,8 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden vertailukaudella.
S&P 500 -indeksin tuloskausi maalaa erilaisen kuvan ilman energiasektoria. Silloin liikevaihdon kasvu olisi 8,1 prosenttia ja tuloskasvu -1,5 prosenttia. Siispä indeksitasolla hyvä tuloskasvu selittyy energiasektorin vahvoilla tuloksilla.
Analyytikot odottavat liikevaihdon kasvun ja tuloskasvun jatkuvan myös loppuvuonna. Vuoden kolmannen vuosineljänneksen liikevaihdon kasvuennuste on 9,9 prosenttia. Tuloskasvuennuste on 6,6 prosenttia.
Alkaneen viikon tärkein makroindikaattori on keskiviikkona julkaistava inflaatiotilasto
Yhdysvalloissa julkaistaan keskiviikkona heinäkuun inflaatiolukemat. Kuluttajahintojen odotetaan nousevan 8,7 prosenttia vuodessa ja 0,2 prosenttia edelliskuukaudesta.
Heinäkuussa osakekurssit laskivat ennen kesäkuun inflaatiotilaston julkistamista, mutta kääntyivät nousuun jo seuraavana päivänä. Kesäkuun inflaatio oli 9,1 prosenttia vuodessa.
Inflaatiokehityksen ennustaminen on vaikea tehtävä. Korkea inflaatio johtuu useista eri syistä.
Energia ja raaka-aineiden hinnannousun takana on erityisesti tarjontapuolen haasteet. Niiden kallistuminen vaikuttaa epäsuorasti moniin kuluttajatuotteisiin. Ruoan hinnannousu johtuu osaksi kallistuneesta energiasta, mutta myös ruoan tarjonnasta.
Asumiskustannuksilla on suuri merkitys inflaatiolukuihin. Sen paino on siis korkea inflaatiokorissa. Asuminen on kallistunut vuosien 2020 ja 2021 raha- ja finanssipoliittinen elvytyksen vuoksi.
Palkkainflaatio tukee kuluttajahintoja. Keskimääräinen tuntipalkka USA:ssa nousi heinäkuussa 5,2 prosenttia vuodessa. Se oli enemmän kuin ekonomistien 4,9 prosentin konsensusennuste.
Yhdysvaltain bruttokansantuote on supistunut kahtena viime kvartaalina. Työllisyystilanne on kuitenkin vahva. Maassa syntyi heinäkuussa peräti 528 000 uutta työpaikkaa maatalouden ulkopuolelle. Työttömyysaste laski 3,5 prosenttiin.
Odotettua vahvemmat työllisyysluvut aiheuttivat kurssilaskua osakemarkkinoilla, koska vahva työllisyys tukee yleensä palkkakehitystä ja ruokkii inflaatiota. Perjantainen kurssilasku on kuitenkin jo kiritty lähes umpeen. Maanantaina osakkeet ovat jälleen kallistuneet. Markkinoilla on paljon optimismia.
Vahva työllisyyskehitys osoittaa, että USA ei ollut ainakaan heinäkuussa taantumassa. Näin ollen Fedin tavoittelema ”soft landing” on edelleen mahdollinen, joskin historian perusteella epätodennäköinen.
Tuloskausi jatkuu tällä viikolla. Tulosjulkistuksia saadaan muun muassa Walt Disneylta, Norwegian Cruise Line Holdingsilta ja Tyson Foodilta.
Myös moni suomalainen pörssiyhtiö julkaisee osavuosi- tai puolivuosikatsauksen. Maanantaina negatiivisiin tulosvaroittajiin niistä liittyivät Netum Group, Eezy ja Relais Group.
