Makrotalous

Keskuskauppakamari vaatii: Budjettiriihessä päätettävä tuloveron alentamisesta

Energian hinnannousu syö kotitalouksien elintasoa. Kohdennettujen tukien sijaan työn verotuksen alentaminen on järkevämpää politiikkaa, esittää Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. 

Juho Rommakkaniemi
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Liisa Takala.

Sanna Marinin hallitus kokoontuu keskiviikkona ja torstaina hallituskautensa viimeiseen budjettiriiheen, jossa hallitus käsittelee ensi vuoden talousarviota. Sen lisäksi yksi riihen keskeisiä teemoja on sähkön rajun hinnannousu. Hallitukselta odotetaan keinoja helpottaa kotitalouksille syntyviä kustannuspaineita energian kohonneista hinnoista.

Maakaasun korkea hinta nostaa sähkön hintaa Suomessa. Kun vielä vuoden 2021 alussa sähkön toteutunut markkinahinta oli alle 10 senttiä kilowattitunnilta, on se nyt noussut jo reippaasti yli 30 sentin hinnan yli.

Futuurihinnat enteilevät joulukuulle jo reilusti yli 50 sentin hintaa.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan Suomi on sähköenergian suhteen omavarainen ensi vuonna. Vielä tällä hetkellä Suomi joutuu tuomaan energiaa ulkomailta.

Kohonneiden energiakustannusten vuoksi esillä on ollut erilaisia tukia, joilla kohonneiden energiakustannusten vaikutukset voitaisiin kompensoida suomalaisille.

Iltalehden saamien tietojen mukaan tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että hallitus päättää sähkön arvonlisäveron alennuksesta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ehdotti alv-alennusta elokuun alkupuolella. Myös valtiovarainministeri, puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että budjettineuvotteluissa keskustan tärkeimpiä tavoitteita on sähkön alv-alennus.

Myös asumistuen lämmityskustannusten korotus on toinen mahdollinen tukimuoto. SDP on puolestaan ehdottanut muun muassa sähkön hintakattoa ja tehoreservin käyttöönottoa, jotka saattaisivat alentaa sähkön hintaa.

Keskuskauppakamari esittää tuloveron alentamista

Keskuskauppakamarin ratkaisu on sen sijaan veroalennus kaikille tuloluokille.

Keskuskauppakamari vaatii, että hallituksen tulisi budjettiriihessä päättää tuloveron alentamisesta kahdella prosenttiyksiköllä läpi tuloluokkien.

Kaikille tuloluokille suunnattu veroale kompensoisi kustannusten nousua tavalla, joka samalla kannustaisi työhön, helpottaisi osaltaan valtavaa pulaa osaavasta työvoimasta sekä elvyttäisi ensi vuonna todennäköisesti hiipuvaa talouskasvua.

”Tuloveron alentaminen etupainotteisesti suhteessa syksyn työmarkkinaneuvotteluihin suitsisi myös palkkakehitystä ja hidastaisi palkkainflaation kehittymistä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi

Veronmaksain keskusliiton mukaan Suomen tuloveroprosentit ovat alhaisilla palkkatuloilla suurin piirtein Ruotsin ja Norjan tasolla, mutta tulojen noustessa veroprosentti nousee muita pohjoismaita nopeammin.

Mieluummin veroale kuin kohdennettuja tukia

Keskuskauppakamarin mukaan kustannusten nousun kompensoiminen kohdennetusti on lähes mahdoton tehtävä. 

”Kustannusten nousu kohtelee talouksia ja perheitä eri tavoin. Kohdennettujen tukien sijaan työn verotuksen alentaminen olisi järkevää politiikkaa tässä tilanteessa. Työn verotuksen alentamisella on myös dynaamisia vaikutuksia, jotka tuovat osan kustannuksista takaisin valtion kirstuun”, Romakkaniemi sanoo. 

Keskuskauppakamari on huolissaan valtion talouden pitkään jatkuneen velkakierteen seurauksista ja vaatii hallitukselta toimia talouden tasapainottamiseksi. 

”Velkaantuminen ei voi jatkua loputtomasti, eikä löysään vaalibudjettiin ole varaa. Ensi vuonna velkaantumisen seuraukset alkavat tuntua, kun valtion korkomenot nousevat ainakin 1,3 miljardiin euroon. Ennuste korkomenoista on noussut keväästä jo 220 miljoonalla eurolla”, Romakkaniemi sanoo. 

Keskuskauppakamarin mukaan rakenteelliset, työllisyyttä tukevat toimet ovat jääneet nykyhallitukselta hyvin vaatimattomiksi. 

”Budjettiriihessä tulee tehdä kaikki mahdollinen kasvun ja työllisyyden tukemiseksi”, Romakkaniemi sanoo. 

Kilpailukykyä nakertavaan osaajapulaan löydettävä ratkaisuja 

Osaajapula vaivaa yrityksiä laajasti ympäri Suomea ja lähes kaikkia ammattialoja läpileikkaavasti.  

“Kyse on merkittävästä kasvun esteestä. Väestön ikääntyminen ja heikko väestöennusteemme tarkoittaa, että ongelma ei ole katoamassa vaan pahenemassa. Hiipuva väestönkehitys näivettää Suomea”, sanoo Romakkaniemi. 

Keskuskauppakamarin mukaan osaajapulan helpottaminen vaatii useita eri toimenpiteitä. Keskeinen ratkaisu on osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen merkittävästi nykyisestä. 

“Lupaprosesseja on sujuvoitettava. Nopea päätös, joka riihessä voitaisiin tehdä, on saatavuusharkintaa joustavoittavan kokeilun jatkaminen ja laajentaminen koko maahan. Pidemmällä aikavälillä koko saatavuusharkintajärjestelmästä tulee luopua”, Romakkaniemi sanoo. 

Kommentoi
Ylös
>