Talouden trendit

Hallitus esittää yrityksille uutta veroporkkanaa tutkimuksen ja kehittämiseen

Hallitus kaavailee tutkimus- ja kehittämistoimintaan uutta verokannustinta. Tavoitteena on saada yrityksiä lisäämään tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeriö esittää nyt uutta verokannustinta, joka täydentäisi suoria tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukia. Ministeriö pyytää lausuntoja tutkimus- ja kehittämistoiminnan uutta verokannustinta koskevasta lainsäädännöstä 12.9. mennessä.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennyksestä verotuksessa. Yhdistelmävähennys koostuisi tutkimusmenojen määrään perustuvasta yleisestä lisävähennyksestä sekä menojen lisääntymiseen perustuvasta ylimääräisestä lisävähennyksestä.

Lisävähennykset koskisivat tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- tai ostopalvelumenoja. Kyseessä olisi yrityksille uusi yleinen verotuki, joka ei olisi EU-oikeuden näkökulmasta valtiontukea. 

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan yleisen lisävähennyksen määrä olisi 50 prosenttia verovelvollisen omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä palkka- ja ostopalvelumenoista. Yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa.

Verovelvollinen voisi lisäksi saada hyväkseen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 35 prosentin suuruisen ylimääräisen lisävähennyksen, mikäli verovuoden aikana tehdyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä on lisääntynyt verrattuna edelliseen verovuoteen. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi 500 000 euroa, mutta ylimääräiselle lisävähennykselle ei olisi alarajaa. 

Negatiivisten kannustinvaikutusten välttämiseksi ylimääräisen lisävähennyksen määrää laskettaessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisenä otettaisiin huomioon enintään 50 prosentin suuruinen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna.

Hallituksen esityksen luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle 12. elokuuta. Lausuntokierros on käynnissä 12. syyskuuta saakka, minkä jälkeen ministeriö tekee tarvittavat muutokset lakiluonnoksiin.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022. Ehdotettujen lakimuutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. 

Vuoden 2022 tammikuussa julkaistu Etlan ja VATTin tutkijoiden raportti Innovation, reallocation and growth in the 21st century osoittaa, että tehokkainta tukipolitiikkaa on kohdentaa tutkimus- ja kehitystuet korkean t&k-tuottavuuden tai innovaatiokapasiteetin yrityksille.

Valikoiva tukipolitiikka pakottaisi vakiintuneet matalan tuottavuuden t&k-toimintaa harjoittavat yritykset poistumaan markkinoilta. Niiden resurssit siirtyisivät täten tuottavampaan käyttöön korkeamman tuottavuuden yrityksissä.

Tutkimus viittaakin siihen, että sekä t&k-tukien että t&k-verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa. Suorien t&k-tukien osalta pitäisi pyrkiä kehittämään korkean innovaatiokapasiteetin yritysten tunnistamista, jotta tuet voitaisiin kohdentaa tehokkaasti.

Myös valikoimaton tuki vakiintuneille yrityksille tuottaa huomattavan, vaikkakin valikoivia innovaatiotukia pienemmän, hyvinvoinnin kasvun. T&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on täten yleisesti ottaen kannattavaa Suomessa.

”Käytännössä t&k-tukia on mahdotonta kohdentaa täysin yrityksen innovaatiokyvykkyyden perusteella. Tuloksemme valikoimattomien tukien hyödyistä kertovat kuitenkin, että epätäydellisestikin kohdennettujen t&k-tukien ja -verohelpotusten määrän kasvattaminen on kannattavaa Suomessa”, pohtii tutkimusjohtaja Heli Koski.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös