Arvo-osakkeet

Analyysi: Metsä- ja biotuoteyhtiö UPM tekee ennätystulosta

Kuukauden osake: UPM-Kymmene

Perinteisen metsä- ja paperiyhtiö UPM:n muodonmuutos eli niin sanottu transformaatio monialaiseksi biotuoteyhtiöksi on ollut raju. Yhtiö on tehnyt määrätietoisia toimenpiteitä paperipainotteisuudesta irti pääsemiseksi. Tällä hetkellä yhtiö hyötyy korkeasta sähkön hinnasta, mikä on myös vastuullisuuskysymys.

Vuonna 2009 UPM-Kymmene -konsernin 9,6 miljardin euron liikevaihdosta 60 prosenttia tuli painopaperista (Communication Papers) ja 40 prosenttia kasvavista liiketoiminnoista. Viime vuonna jo 67 prosenttia tuli kasvavista ja enää 33 prosenttia paperista. Kehitys on kannattanut, sillä uudet liiketoiminnat tuovat parempaa kannattavuutta kuin vanhat.

UPM:n muodonmuutos painopaperiyhtiöstä laaja-alaiseksi paperi-, biotuote- ja energiayhtiöksi on edistynyt. Kuva: UPM:n puolivuosikatsaus 2022 -presentaatio


Katsotaan mitä tässä välissä on tapahtunut. Palataan vuoteen 2014. Jo tuolloin tulosta kertyi yhä tasapainoisemmin kuudesta divisioonasta. Biojalostus (sellu, sahat ja biodiesel), energia ja länsimaiden paperi tekivät kukin noin 200 miljoonaa euroa oikaistua liikevoittoa. Aasian paperi ylsi reiluun sataan miljoonaan, tarralaminaatit toi vakaasti 80 miljoonaa ja vaneri jäi tulokseltaan pienimmäksi 44 miljoonan euron liikevoitolla.

Liikevaihdosta biojalostus toi vastaavasti 2,0 miljardia, energia 460 miljoonaa, tarraliiketoiminta Raflatac 1,25 miljardia, Aasian paperi 1,1 miljardia, länsipaperi 5,3 miljardia ja vaneri 440 miljoonaa. Paperin osuus yhdistelemättömästä kokonaisliikevaihdosta oli yhä 59 prosenttia, mutta luvussa on mukana myös erikoispaperit (nyk. Speciality Papers).

Oikaistu liiketulos oli 850 miljoonaa ja oikaistu sijoitetun pääoman tuotto 7,5 prosenttia, joissa molemmissa parannusta edeltävästä vuodesta 2013.

Mennään seitsemän vuotta eteenpäin. Liikevoitto palautui tilikaudella 2021 noin 1,5 miljardiin euroon niiaten edeltävänä vuonna 2020 hieman alle miljardiin koronasta johtuen. Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto palautui hyvälle 12 prosentin tasolle.

UPM Fibres eli sellu ja sahatavara paransi huomattavasti kehitystään tilikaudella 2021 sellun ja sahatavaran myyntihintojen noustua. Tammi-kesäkuussa 2022 sama kehitys tapahtui painopaperissa ja energiassa eli käytännössä sähkössä. Lukujen lähde: UPM

UPM:n tavoitetaso vertailukelpoisessa oman pääoman tuotossa on 10 prosenttia. Tavoite on ylittynyt viimeisten viiden vuoden aikana joka vuosi pois lukien koronavuosi 2020. Liiketoiminnoilla on erilliset sijoitetun pääoman tuottotavoitteensa.

Raflatacilla se on korkein 20 prosenttia ja tavoite on ylittynyt systemaattisesti 2017-2021. Plywoodilla (vaneri) tavoite on 18 prosenttia, paperi- ja selluliiketoiminnoilla 14 prosenttia ja Energyllä 6 prosenttia. Viime tilikaudella kaikki liiketoiminta-alueet paitsi Communication Papers ylittivät tavoitteensa.

Kuten yllä huomataan, yhtiö on parantanut tulostasoaan viimeisten 10 vuoden aikana kautta linjan. Fibres, Energy ja Raflatac tekivät valtaosan voitosta viime vuonna. Tänä vuonna myös perinteinen painopaperi on vahva.

Mitä liiketoiminnat käytännössä ovat?

UPM Fibres muodostuu sellu- ja sahaliiketoiminnoista. UPM Pulp tarjoaa monipuolisen selluvalikoiman erilaisiin käyttökohteisiin ja UPM Timber tarjoaa sertifioitua sahatavaraa. UPM:llä on kolme sellutehdasta Suomessa, sellutehdas ja puuviljelmät Uruguayssa sekä neljä sahaa Suomessa. – UPM, osavuosikatsaus 21.7.2022

Konserni muutti vuoden 2022 alussa raportointiaan niin, että UPM Biorefining -liiketoiminta-alueen Biofuels-liiketoiminta siirrettiin Muihin toimintoihin, ja samalla Biorefiningin nimi muutettiin Fibreksi.

Muu toimintakaan ei ole merkityksetön, sillä siihen kuuluvat UPM Metsä-, Biofuels-, Biomedicals-, Biocomposites-liiketoiminnot sekä konsernipalvelut.

Vaikka sellun ja sahatavaran myyntihinnat nousivat keväällä vuoden takaisesta, sellun tuotanto- ja toimitusmäärät olivat alemmat. Tähän vaikuttivat tammikuusta huhtikuuhun kestänyt lakko Suomessa sekä Kaukaan ja Pietarsaaren tehtaiden kunnossapitoseisokit.

UPM on merkittävä energiayhtiö. UPM:n sellutehtaat ovat energiaomavaraisia ja yhtiö on Euroopan toiseksi suurin biomassapohjaisen sähkön tuottaja. Sellutehtaat tuottavat CO2-neutraalia sähköä Pohjoismaiden ja Uruguayn markkinoille.

UPM Energy tuottaa kustannuskilpailukykyistä, hiilidioksidivapaata sähköä. Tarjontaan kuuluu myös fyysisen sähkön kauppa, toiminta sähkön johdannaismarkkinoilla sekä teollisten sähkön kuluttajien ja tuottajien palvelut. UPM Energy on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja. UPM:n sähköntuotantokapasiteetti koostuu vesi-, ydin- ja lämpövoimasta. – UPM, ovk 21.7.

UPM:n epäsuora omistus Olkiluoto 3 -ydinvoimalasta on 31 prosenttia ja voimalaitoksen käynnistyminen kaupalliseen tuotantoon joulukuussa nostaa UPM:n hiilidioksidivapaata sähköntuotantokapasiteettia lähes 50 prosenttia.

UPM Raflatac tarjoaa innovatiivisia ja kestävän kehityksen mukaisia tarramateriaaleja brändäämiseen ja myynninedistämiseen, tuote- ja informaatioetiketöintiin mm. elintarvike-, juoma-, hygienia- ja lääketeollisuudessa sekä logistiikassa. UPM Raflatac on maailman toiseksi suurin tarralaminaattien tuottaja. – UPM, ovk

UPM:n tarramateriaaliliiketoiminta Raflatac teki kesällä yrityskaupan, jossa se osti liikevaihdoltaan 110 miljoonan euron saksalaisen AMC AG:n, jolla on kaksi tuotantolaitosta Pohjois-Saksassa ja jonka liiketoimintaan kuuluvat filmitarramateriaalit, graafiset materiaalit ja itseliimautuvat tuotteet. Kuva: UPM

Edelleen UPM Speciality Papers tuottaa tarra- ja pakkausmateriaaleja sekä toimistopapereita ja graafisia papereita etiketöintiin, kaupalliseen silikonointiin, pakkauksiin, toimistokäyttöön ja painatukseen. Sen tuotantolaitokset sijaitsevat Kiinassa, Saksassa ja Suomessa.

UPM Communication Papers tarjoaa laajan valikoiman graafisia papereita mainontaan, sanoma- ja aikakauslehtiin sekä koti- ja toimistokäyttöön. Liiketoiminta-alue koostuu laajoista matalan kustannustason toiminnoista. Sillä on 13 tehokasta paperitehdasta Euroopassa ja Yhdysvalloissa, maailmanlaajuinen myyntiverkosto sekä tehokas logistiikkajärjestelmä. Asiakkaita ovat pääasiassa kustantajat, luettelokustantajat, vähittäiskauppa, painotalot ja tukkurit. – UPM, ovk

Yhtiön rakennemuutos jatkuu. UPM ilmoitti kesäkuussa sopimuksesta, jossa se myy itävaltalaisen tytäryhtiönsä Heinzel Groupille. Kauppa sisältää tehdasalueen, jossa on tuotantokapasiteetiltaan 320 000 tonnin (per vuosi) sanomalehtipaperikone ja saha, jonka vuotuinen kapasiteetti on 370 000 kuutiota. Henkilökuntaa kaupassa siirtyy noin 400 henkeä.

Kauppa on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2023 lopulla. Heinzelilla ei ole suunnitelmissa jatkaa graafisten papereiden tuotantoa tehtaalla vaan harkinnassa on pakkausmateriaalien valmistus.

UPM Plywood tarjoaa vaneri- ja viilutuotteita rakentamiseen, ajoneuvojen lattioihin, LNG-laivanrakentamiseen, parketinvalmistukseen sekä muulle teollisuusteen. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Virossa ja Venäjällä.

UPM päätti alkuvuonna keskeyttää toimitukset Venäjälle, puun ostamisen Venäjällä ja Venäjältä sekä UPM Chudovon vaneritehtaan toiminnan.

Vastuullisuus konkretisoituu energiakriisissä

UPM ohjeistus tilikaudelle 2022 on vahva ja yhtiö antoi kesäkuussa positiivisen tulosvaroituksen, ote:

Yhtiö arvioi nyt vertailukelpoisen liikevoiton nousevan sekä vuoden 2022 alkupuoliskolla edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta, että koko vuonna 2022 vuodesta 2021.

Reilua kuukautta myöhemmin 21.7. yhtiö julkaisi vuoden alkupuoliskon tuloksen. Yhtiö järjesti englanninkielisen webcast-lähetyksen, jossa toimitusjohtaja Jussi Pesonen ja talousjohtaja Tapio Korpeinen avasivat yhtiön tilannetta. Pesonen on johtanut yhtiötä menestyksellä tammikuusta 2004 lähtien ollen yksi Helsingin pörssin pitkäaikaisimmista samaa yhtiötä johtaneista toimitusjohtajista.

UPM teki toisella kvartaalilla kaikkien aikojen parhaan kyseisen kvartaalin tuloksen. Yhtiö odottaa myös ennätystulosta koko vuodelle 2022. Kireä markkinatilanne ja toimitusmäärien kasvu antavat tähän edellytykset.

Fortumin tavoin myös UPM on joutunut sitomaan kassavirtaansa energiasuojauksiin, vuoden alkupuoliskolla jopa 1,1 miljardia euroa, sähkön futuurihintojen noustua poikkeuksellisen voimakkaasti. Tämä liittyy kiinteästi Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja sen seurannaisvaikutuksiin energiamarkkinoilla.

Koska UPM:n energiasuojaukset suojaavat ainoastaan olemassa olevaa sähkön tuotantoportfoliotamme, ulos mennyt rahavirta korvautuu myöhemmin samansuuruisella sisään tulevalla rahavirralla suojauksista tai tuotannosta. – ovk 22.7.

Toisin sanoen korkea energian hinta luo UPM:lle vahvaa tuloksentekopotentiaalia. Tämä puolestaan linkittyy suoraan vastuullisuuskysymyksiin, koska juurisyy hintojen nousulle on sodassa ja toisaalta, koska energiamarkkinoiden häiriötilat heijastuvat laajasti ja haitallisesti yrityksiin, yhteiskuntaan ja kuluttajiin.

Korpeinen totesi myös muihin liiketoimintoihin kuuluvan UPM Biofuelsin eli uusiutuvien, kehittyneiden polttoaineiden markkinatilanteen olevan hyvä. Sekin kärsi lakosta alkuvuonna.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Isoja investointeja putkesta ulos

UPM:llä on käynnissä erittäin isoja investointeja. Näistä isoin on Paso de los Torosin sellutehdas Uruguayssa, jonka tuotannon on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alkupuolella. Investoinnista ilmoitettiin 2019 ja sen arvioidaan olevan 3,47 miljardia dollaria (USD) sisältäen myös satamainvestointeja. Kapasiteetti on 2,1 miljoonaa tonnia eukalyptussellua vuodessa.

Pesonen on tyytyväinen investoinnin edistymiseen niin aikataulun kuin kustannusten osalta.

Tammikuussa 2020 UPM ilmoitti investoivansa 220 000 tonnin uuden sukupolven biojalostamoon Leunassa Saksassa. Jalostamon on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden loppuun mennessä ja investoinnin kokonaisarvo on noin 750 miljoonaa euroa. Isoihin investointeihin kuuluu myös biojalostamo Rotterdamiin, joka on toistaiseksi suunnitteluasteella, sekä mainittu pitkäaikainen Olkiluoto 3 -ydinvoimainvestointi osakkuusyhtiö Pohjolan Voiman kautta.

Kaikkiaan UPM:n tämän vuoden investoinnit ovat 1,5 miljardia euroa. Yhtiöllä on aktiivinen investointivaihe, sillä poistot vuodessa ovat reilun 500 miljoonan euron tasoa.

UPM ja sijoittaja

UPM on laaja kokonaisuus kannattavia, globaalejakin liiketoimintoja. Yhtiö on jossain määrin suhdanneherkkä. Niin maailmantalouden kuin Euroopan heikentyvät näkymät voivat heikentää ainakin osan liiketoiminnoista tulosta. Kallistuva energia yhtäältä hyödyttää yhtiötä, mutta voi huonossa tapauksessa kääntyä lyhyen aikavälin hyödystä keskipitkän aikavälin haitaksi, jos asiakaskysyntä ja hinnat muissa liiketoiminnoissa laskevat voimakkaasti.

UPM on ollut erinomainen sijoitus jo yli kymmenen vuoden ajan: yhtälö, jossa nettovelka on supistunut, markkina-arvo moninkertaistunut, kilpailukyky parantunut ja vuotuinen osinko kasvanut.

Nettovelka nousi kesäkuussa 2,7 miljardiin euroon ja on 1,4-kertainen käyttökatteeseen. Tase on yhä erittäin vahva ja nettovelan nousuun vaikuttaa väliaikaisesti sähkönsuojauksen vaatimat vakuudet. Yhtiön tavoitteena on pitää nettovelka korkeintaan kaksinkertaisena suhteessa käyttökatteeseen.

UPM:llä on 533,3 miljoonaa ulkona olevaa osaketta. Osakekurssin ollessa 34,7 euroa markkina-arvoksi muotoutuu 18,5 miljardia euroa. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli viime vuonna 2,22 euroa ja keväällä maksettu osinko 1,3 euroa. Osinkotuotto on 3,7 prosenttia.

UPM:ää seuraavat analyytikot arvioivat kuluvan tilikauden tulokseksi noin 2,5 euroa osakkeelta ja osingon kasvavan lievästi. Tällä tulostasolla P/E-luvuksi muodostuu 13,9. Se on maltillinen taso ottaen huomioon myös uusien investointien, kuten Paso de los Toros ja Olkiluoto 3, tulospotentiaali ensi vuonna.

Metsä- ja bioteollisuuden osakkeet ovat tarjonneet hyvää tuottoa sijoittajalle viiden vuoden aikana, vertailun parhaana UPM 52 prosentin kurssinousullaan ennen osinkoja. Metsä Boardin tuotto on 40 prosenttia, Stora Enso R:n 20 prosenttia ja OMX Helsinki -indeksin 7,4 prosenttia. Kuva: TradingView

UPM on kaukaa viisaasti satsannut energiaomavaraisuuteen. Yhtiö on johdon mukaan todennäköisesti ainoa metsäteollisuusyhtiö, joka hyötyy nykyisestä energiamarkkinoiden tilanteesta.

Viitaten vastuullisuuteen, sijoittajan asia on arvioida, kuinka paljon ja millä omistuksilla hän haluaa mahdollisesti hyötyä korkeista energian hinnoista. Nykyinen tilanne energiamarkkinoilla vaatii vastuullisuuden huomioon ottamista niin yhteiskunnalta, yrityksiltä – erityisesti energiantuottajilta – kuin kuluttajilta.

Euroopan energiakriisi on jälleen osoittanut, että markkinatalous on ainoastaan hyvä renki. Toki pääoman ja kannattavan liiketoiminnan painottuminen energiaan lisää jollakin aikavälillä investointeja alalle. Akuuttia energiakriisiä markkinatalous ei ratkaise, vaan siihen tarvitaan politiikkaa ja sääntelyä.

UPM:n riskeihin kuuluu muun muassa sellumarkkinoita koskeva kartelliepäily, johon liittyen Euroopan komissio teki yllätystarkastukset UPM:n, Stora Enson ja Metsä Fibren toimitiloihin lokakuussa 2021. SalkunRakentaja kirjoitti aiheesta 16.10.2021.

Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös