Kohoava korkotaso ja inflaatio alkavat jarruttaa asuntojen hintoja.
Asuntomarkkinoiden myötätuuli on jatkunut vielä toistaiseksi. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat heinäkuussa kuudessa suurimmassa kaupungissa 1,2 prosenttia ja muualla kuin suurissa kaupungeissa 1,3 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuotta aikaisemmin.
Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät liki ennallaan, muissa suurissa kaupungeissa hinnat nousivat. Suurista kaupungeista hinnat nousivat heinäkuussa eniten Oulussa ja Turussa.
Koko maassa hinnat nousivat 1,2 prosenttia vuoden 2021 vastaavasta ajankohdasta ja 0,2 prosenttia kesäkuusta.
Heinäkuussa kuitenkin kiinteistövälittäjien kautta tehtiin 14 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuosi sitten.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus näkee kuitenkin tummia pilviä asuntomarkkinoiden yllä.
”Talvi tulee etuajassa asuntomarkkinoille, kun hintanousu kääntyy kohti loivaa luisua. Kovemmat korot painavat asuntovelallisia ja inflaatio syö ostovoimaa”, Brotherus toteaa.
Etätyön vipuvoima asuntomarkkinoilla hiipuu
Brotheruksen mukaan myös yllättävän tärkeänä tekijänä vaikuttanut asumisen erityisasema ”koronakotoilun” jäljiltä jää hiljalleen historiaan.
”Tuoreen tutkimuksen mukaan USA:ssa asuntojen hintapompusta vuosina 2020–2021 yli puolet johtui pelkästään etätöiden tuomasta lisäkysynnästä, kun kotitaloudet ovat etsineet lisätilaa (Mondragon & Wieland, 2022). Ilmiö näkyi Suomessakin, kun suurempien asuntojen hinnat nousivat etenkin kasvukeskuksissa ja myös niiden ympäryskunnissa.”
Brotheruksen mukaan Suomessa paikkadata kertoo, että kotona vietetty aika vähenee ja joukkoliikenteen käyttö kasvaa, kun palkansaajat palailevat kohti koronaa edeltänyttä aikaa.
”Etätyöt jäävät varmasti osaksi kaupunkilaisten tietotyöläisten arkea, muttei yhtä hallitsevaksi kuin kahtena poikkeusvuonna. Osa etäilyeliitin tuomasta lisätuesta voi vähitellen hälventyä. Sen merkitys olisi suuri: pk-seudulla hinnat nousivat 8% ja koko maassa 6% korona-aikana”, Brotherus kertoo.
Lähtevätkö asuntojen hinnat laskuun?
Brotheruksen mukaan asuntojen kysyntä polkee paikallaan ja samalla uusia asuntoja valmistuu enemmän kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen.
Hintojen suunta osoittaa alaspäin koronavuosien nopean nousun jälkeen, pääekonomisti arvioi.
”Romahduksesta ei voi puhua, sillä asuntomarkkinoita kannattelee ja vakauttaa vahva työllisyystilanne sekä kotitalouksien paksut puskurit.”
Asuntojen tuleva hintakehitys riippuu tietenkin suhdannetilanteen kehittymisestä.
”Mikäli talous kääntyy syvään taantumaan ja työmarkkinat tökkivät, nähdään asuntomarkkinoilla kuitenkin kylmää kyytiä”, Brotherus varoittaa.
Yleisen asuntomarkkinoiden hiipumisen lisäksi nähdään tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2008 jälkeen pk-seudun asuntojen hintojen kehittyvän muuta maata vaisummin.
”Historiallinen uudistuotanto tuo tarjontaa, kun samalla korkojen nousu iskee arvokkaille alueille, joissa lainasummat ovat suurempia. Lisäksi yksiöiden hintalasku vetää alueen lukuja alaspäin”, Brotherus toteaa.
