
Palkansaajien reaaliansiot laskivat reippaasti huhti-kesäkuussa.
Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 huhti-kesäkuussa 2,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sen sijaan reaaliansiot laskivat 4,6 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.
Reaaliansioiden laskun syy on yksinkertainen: kuluttajahintojen nousu oli nopeampaa kuin ansiotason nousu.
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli Suomessa heinäkuussa 7,8 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli myös 7,8 prosenttia.
Kuluttajahintojen kiihtynyt nousuvauhti on heikentänyt palkansaajien reaaliansioiden kehitystä selvästi tämän vuoden aikana.

Keskimääräinen reaalisen ansiotason huippu saavutettiin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin reaaliansiot olivat keskimäärin 6,4 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2010. Tämän jälkeen hintojen nousu on ollut selvästi nopeampaa kuin nimellisansioiden nousu. Tämän vuoden toisella neljänneksellä reaaliansiot olivat enää 1,6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2010.
Kotitalouksien ostovoima jatkaa laskua
Nordea odottaa tuoreessa talousennusteessaan suomalaisten kotitalouksien ostovoiman hupenevan myös jatkossa.
Pankin mukaan Euroopan energiasektorin ongelmien korjaaminen kestää vuosia ja energian korkeista markkinahinnoista vasta pieni osa on mennyt läpi kuluttajille. Euroopan keskuspankki pyrkii estämään kovan inflaation valumisen palkkoihin vakuutuksillaan hintavakauden säilyttämisestä ja erittäin nopeilla koronnostoillaan heikentyneestä talousnäkymästä huolimatta.
“Hyvinkin erilaiset kehityskulut tästä eteenpäin ovat mahdollisia. Voimme päätyä euroalueella pitkäänkin hintojen ja palkkojen nousukierteeseen, joka pitää korot korkealla pitkään. Toisaalta voimme nähdä jo piankin syvän taantuman, jossa laaja-alaiset hintapaineet kaikkoavat nopeasti ja tarvitaan jälleen elvyttävää rahapolitiikkaa”, pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.
Euroalueen inflaatio 9,1% kiihtyi yhä. Ruoka- ja energia pääosissa, mutta myös tavarat kallistuivat nopeasti. Pohjainflaatio kiihtyi 4,3 prosenttiin. Tuleviin lukuihin liittyy valtavasti epävarmuutta, sillä energian markkinahinnoista vasta pieni osa välittynyt kuluttajille. pic.twitter.com/gvpqdprHPl
— Tuuli Koivu (@KoivuTuuli) August 31, 2022
Myös maailman talousjäteissä on merkittäviä riskitekijöitä.
”Yksi maailmantalouden suurista kysymyksistä on yhä, saako USA:n keskuspankki maassa vallitsevan voimakkaan inflaatiokierteen hallitusti kontrolliin. Toisaalta Kiina painii yhä koronarajoitteiden kanssa, eikä nopeaa ulospääsyä ole näköpiirissä”, Koivu ennakoi.
Suomen talouskasvu pysähtyy
Suomen talous on pärjännyt alkuvuonna hyvin Venäjän aloittamasta sodasta ja kohonneesta inflaatiosta huolimatta. Palvelukulutuksen kasvu on vetänyt talouskasvua, mutta myös teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on ollut vahva. Talouden kasvu on nostanut työllisyyden ennätyskorkealle ja työttömyys on laskenut nopeasti.
Nordean mukaan talouden näkymät ovat kuitenkin heikentyneet selvästi kesän aikana ja kasvun odotetaan pysähtyvän loppuvuonna.
Pankin mukaan Euroopan energiapula näkyy myös Suomessa korkeina sähkön ja polttonesteiden hintoina. Vientiteollisuus puolestaan kärsii kalliiden energiahintojen lisäksi kysynnän vähenemisestä Euroopan talouskehityksen hyytyessä.
Verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan Suomi lähtee kohti hankalaa talvea kuitenkin vahvoista lähtökohdista.
“Energiasektorille tehdyt investoinnit vihreään siirtymään hyödyttävät nyt koko yhteiskuntaa, kun riippuvuus kallistuneesta fossiilisesta energiasta on vähentynyt. Suomen omavaraisuus sähkön tuotannossa myös paranee huomattavasti, kun Olkiluodon uusi reaktori saadaan käyttöön ja tuulivoimakapasiteetti kasvaa nopeasti”, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.
Hintojen nousu kurittaa kotitalouksia
Kotitalouksien tilanne on tänä ja ensi vuonna haastava myös Suomessa, kun korkea inflaatio ja nousevat asuntolainojen korot kasvattavat niiden menoja selvästi tuloja nopeammin.
Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna Nordean ennusteessa noin viisi prosenttia nopeammin kuin ansiotaso.
Ostovoiman heikentymistä ja kotimaisen kysynnän supistumista puskuroivat kotitalouksille korona-aikana kertyneet säästöt, toistaiseksi hyvänä pysynyt työllisyystilanne sekä valtion tukitoimet.
“Kotitalouksille on tänä talvena jaossa niukkuutta, kun sähkö- ja ruokalaskun lisäksi asuntolainan korot nousevat. Kotitalouksen heikko ostovoima on alkanut näkyä tavarakulutuksen vähenemisen lisäksi asuntokysynnän heikentymisenä, mikä on omiaan hyydyttämään rakentamista”, arvioi Kostiainen.