Kolmen vuoden aikana pitäisi käydä 30 kurssia, joista monet ovat itselle täysin uusia tai vaativia aihealueita. Joskus tuntuu, että opettajat eivät ymmärrä yhtään kuinka paljon tehtäviä tulee myös muilta kursseilta kuin heidän omiltaan ja se turhauttaa.
Kaikki aihealueet lukiossa eivät välttämättä ole omia suosikkeja ja ei kiinnostavien aihealueiden opiskelu voi olla epämotivoivaa. Joskus voi olla myös vaikeaa hahmottaa kokonaisuuksia ja mikä on tärkeää oppia.
Tällöin mallivastaukset tulevat avuksi. Inspos on esimerkki palvelusta, joka auttaa silloin kun, oppiminen on kaikkea muuta kuin hauskaa. Mutta kuten vanha sanonta kuuluu – tekemällä oppii. Ja aina kannattaa kysyä apua, jos yksin puurtaminen tuntuu liian raskaalle.
Internetin avulla apua voi kysyä muiltakin kuin oman oppilaitoksen opiskelutovereilta, opettajilta ja tuutoreilta, mikä parhaimmillaan avaa uusia ovia ja näkökulmia.
Oppimaan voi myös oppia
On olemassa paljon erilaisia oppimistapoja ja tyylejä. Oppimistapoja on yhtä monia kuin oppijoitakin.
Osa oppii visuaalisesti eli näkemällä, toinen auditiivisesti eli kuulemalla ja kolmas kinesteettisesti eli tuntoaistin avulla. Nämä ovat vain tunnetuimmat perusjaot, sillä oppimistyylejä on paljon muitakin.
Omaa oppimistyyliä ei välttämättä vielä tiedä lukioon siirtyessä ja se voi hahmottua vasta aikuisiällä, koska oppimistyyli on osa itsetuntemusta. Tärkeintä on aktiivisesti kokeilla eri oppimistyylejä ja hankkia käyttöösi erilaisia työkaluja, jotka helpottavat oppimista.
Esimerkiksi mallivastaukset helpottavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja mikä on oikeasti tärkeää oppia. Useimmiten tehokkaiksi todetut oppimismenetelmät ovat hyvin yksinkertaisia ja useimpien tiedossa jo valmiiksi. Esimerkiksi liian suuria kokonaisuuksia ei kannata yrittää oppia kerralla ja riittävä uni, oikeanlainen ravinto sekä tauot opiskelusta ovat tärkeitä. Väsyneenä ja nälkäisenä ei kannata yrittää oppia uutta ja pieni happihyppely piristää aivoja kummasti.
Oppimistaidot karttuvat pieni askel kerrallaan harjoittelun ja toiston avulla. Oppimistaidot kehittyvät iän myötä, mutta toisten tuki on myös tärkeää. Omalle oppimiselle voi tulla myös sokeaksi tai kangistua kaavoihin, jotka eivät ole optimaalisia. Uteliaisuus pitää mielen virkeänä ja mahdollistaa uuden oppimisen.
Kannattaa siis olla avoin ja mahdollistaa omien uskomusten ja tapojen kyseenalaistaminen terveellä tavalla.
Oppimisen kuuluu olla hauskaa ja palkitsevaa
Oppimisen kuuluu tuottaa iloa ja onnistumisen tunnetta. Oppiminen on oikeastaan todella hauskaa, kun sen oivaltaa. Oppiminen jatkuu koko elämän eri muodoissa ja koulun penkille palaaminen on aina vaihtoehto.
Itseään ei kannata uuvuttaa, vaan kannattaa etsiä tapoja oppia, jotka ovat oikeasti kiinnostavia, motivoivia ja hauskoja. Kun oppiminen on hauskaa opittavat asiat jäävät paremmin päähän. Itsensä motivoiminen on tärkeä taito, joka kannattaa opetella mahdollisimman varhain. Sitä taitoa tarvitsee elämässä paljon.
Kaikki elämässä ei aina voi olla kivaa, mutta positiivinen asenne auttaa pitkälle niin koulun penkillä kuin vapaa-ajallakin. Itsestä kannattaa pitää huolta ja kuunnella omaa sisäistä ääntä, että mikä on itselle parasta. Luovuttaminen opintojen suhteen voi tuntua sellaiselle, mutta helpoin vaihtoehto ei ole aina se paras vaihtoehto.
Oppimiseen liittyy aina myös vaikeita tunteita, kuten ponnistelua, riittämättömyyden tunnetta, ahdistusta ja kateutta, kun jokin on kaverille helpompaa kuin itselle. Näiden vaikeiden tunteiden käsittelyyn kannattaa hankkia työkaluja ja tukea, koska käsittelemällä ne oikein niistä voi päästä yli ja sitten opiskelu muuttuu palkitsevaksi ja innostavaksi.
Kannusta siis itseäsi ja muita parempaan, mutta ole myös armollinen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan omaan tahtiin ja omalla tavallaan.
