Henkilökohtainen taloudenhallinta ja sijoittaminen ovat tuoneet Rikulle tavanomaista enemmän vapaa-aikaa.
Rautatieaseman ykköslaiturilla hymyilee Riku Virtanen. Aseman ravintolassa hän raottaa matkaansa säästäjänä ja sijoittajana. Se on mahdollistanut Rikulle enemmän yhteistä aikaa lähimmäisten kanssa.
“Lähdin kymmenen vuotta sitten täysillä sijoittamiseen mukaan. Ymmärsin nopeasti, että pienellä pääomalla ei tee mitään. Tein paljon töitä ja haalin pääomia. Myin esimerkiksi suhteellisen kalliin auton ja vaihdoin halvempaan. Autoihin meni nuorena aivan liikaa rahaa, vaikka olen aina ollut säästäväinen luonteeltani”, Riku kertoo.
Rikun säästämisen ja sijoittamisen tavoitteena on ollut aina vapaa-ajan kasvattaminen. Viimeiset vuodet Riku on tehnyt työssään vajaata viikkoa. Tavanomaista runsaampi vapaa-aika kuluu yhdessä perheen pienen pojan kanssa.
“Olen duunariperheestä, ja sieltä säästäväisyys taitaa juontua. Itsekin olen tehtaan duunari ja sijoittamisessa itseoppinut”, Riku valottaa taustaansa.
“Alussa otin kirjan käteen ymmärtääkseni miten raha-asiat toimivat. Tähän mennessä olen lukenut ainakin kuusikymmentä kirjaa laajasti sijoittamiseen ja henkilökohtaiseen talouteen liittyen. Minulla on jatkuvasti jokin kirja luettavana.”
Rikun sijoitustoiminta on kehittynyt lukemisen, oppimisen ja kokemuksen myötä.
Sijoitusfilosofia on muokattu omaan luonteeseen sopivaksi
Sijoitusuransa alussa Riku teki sijoitukset halpojen arvostuskertoimien perusteella. Ne onnistuivat hyvin ja Riku ajatteli, että se oli luettujen kirjojen ja oman erinomaisuuden ansiota.
“Aluksi ajattelin, että sijoittaminen on helppoa, kun vain ostaa halpoja osakkeita”, Riku hymyilee. “Jälkikäteen on helppo todeta, että onnistumisen syynä oli lähinnä oikeaan hetkeen sattunut ajoitus.”
Kärsimättömäksi itseään luonnehtiva Riku ei kuitenkaan aina osannut pitää osakkeita riittävän pitkään salkussa.
Vuosien saatossa sijoitustyyli onkin muovautunut paremmin hänen luonteeseensa sopivammaksi.
“Nykyään sijoitusfilosofiani on ostaa vahvoja osakkeita nousuun. Pääomistani puolet on pidempiaikaisissa sijoituksissa ja puolet lyhyempiaikaisissa treideissä. Minulla on kaksi eri salkkua, jotta pystyn seuraamaan molempien kehitystä, ja että en ala treidaamaan pitkäaikaiseksi tarkoitettuja positioita”, Riku avaa sijoitustoimintansa luonnetta.
“Teen noin 800 kauppaa vuodessa. Treidaussalkussa saattaa olla enimmillään toistakymmentä positiota. Treidini ovat tyypillisesti kestoltaan joitakin viikkoja tai kuukausia.”
Riku hyödyntää sijoittamisessa vahvasti teknistä analyysiä. Yhtiön ja osakkeen taustalla on kuitenkin oltava hyvät fundamentit ja tarina, jotka saattelevat osakekurssia ylöspäin.
“Lähestyn markkinaa kurssigraafien kautta niin sijoituksissa kuin treideissä. Se auttaa minua ymmärtämään mitä markkinoilla tapahtuu.”
Mitä osakkeiden nousuun ostaminen tarkoittaa käytännössä? Riku avaa puhelimensa ja luettelee sijoitussääntöjään.
“Perussäännöt ovat yksinkertaisia ja laajalti tiedossa. Niitä on vaikea toteuttaa, koska osakkeesta joutuu usein maksamaan näennäisesti korkean hinnan”, Riku aloittaa.
“Yhtiöllä pitää olla hyvä tarina, kasvava liikevaihto ja osakekohtainen tulos sekä mielellään koheneva kannattavuus. Kurssikäyrän olisi lisäksi hyvä olla harmoninen eikä poukkoileva. Kurssikehityksen tulisi olla voittanut indeksin valitulla aikavälillä ja osakekurssin liukuvien keskiarvojen yläpuolella. Nämä tekijät tuovat osakkeelle kysyntää.”
Kerran viikossa Riku kartoittaa, mitkä sektorit ovat vahvassa vedossa ja millä osakkeilla on olemassa tarina, joka nostaa osakekursseja.
“Kun löydän hyvässä vedossa olevan sektorin, saatan ostaa siltä sektorilta useampia osakkeita. En tee päiväkauppaa, joten tämä vähentää yhtiökohtaisia riskejä.”
Tällä hetkellä Rikun tarkastelussa on esimerkiksi pankkisektori, mutta pankkiosakkeiden selkeää tarinaa nakertaa esimerkiksi varainhoidosta ja listautumisanneista saatavien palkkiotuottojen pienentyminen.
“Yritän ostaa niitä osakkeita mitä pitäisi ostaa, enkä sellaisia mitä haluaisin”, Riku johdattaa.
Putoavien puukkojen anatomia
Nousuun ostamisen konseptin voi kääntää ylösalaisin ja tarkastella miltä näyttää osake, jota ei ole syytä ostaa. Tammikuun lopussa Riku varoitti Twitterissä Harvian kurssikäyrän näyttävän teknisesti heikolta.
“Jokainen voi opiskella, kuinka voittajaosakkeet käyttäytyvät. Ensin nousu on tasaista ja sitten kiihtyvää, usein parabolista. Nousua seuraa suvantovaihe, jolloin yrityksen johto ja suuret omistajat usein myyvät osakkeita. Kun osakekurssi läpäisee liukuvat keskiarvot alaspäin, on viimeinen hetki kysyä, miksi omistaa osaketta, kun muut myyvät. Näin kävi Harviankin tapauksessa”, Riku selventää.
“Kurssinousun laella myös Harvian kasvuvauhti alkoi hiipua. Analyytikot perustelivat sitä vahvalla vertailukaudella. Kasvun hiipuessa myös arvostuskertoimien pitäisi olla matalampia”, Riku yksinkertaistaa. “Menestyksen ekstrapolointi kauas tulevaisuuteen on vaarallista. Kurssigraafin perusteella matka alaspäin voi jatkua hyvinkin 12 euroon.”
“Jos sinulla on oma fundamentteihin perustuva tarina ja hinta menevät päinvastaisiin suuntiin, on hyvä kyseenalaistaa oma sijoitusteesi”, Riku tiivistää.
Haastattelun jälkeen Riku lähettää vielä viestin ja jakaa kirjavinkin.
“William O’Neilin How to make money in stocks kirja avaa kuinka voittajaosakkeet käyttäytyvät ja mitkä tekijät ajavat osakekurssia ylös.”
Osakepaino on nyt matala
Sijoitusfilosofian ja markkinatilanteen takia Rikun positioituminen on tällä hetkellä defensiivinen. Makrotalouden seuraaminen on Rikulle paitsi harrastus myös tärkeä sijoittamisen työkalu.
“Yritän vähentää osakepainoa, kun osakkeet laskevat. En osta osakkeita laskuun. Kun indeksit ovat pitkän ja vahvan nousujakson jälkeen pitkien liukuvien keskiarvojen ja tukitasojen alapuolella, koetan istua käsien päällä ja odottaa parempia ostopaikkoja. Tällä hetkellä sijoitussääntöni täyttäviä osakkeita on todella vähän.”
Rikun sijoitusfilosofiaan kuuluu tappioiden katkaisu mahdollisimman nopeasti.
“En pidä suurista tappioista, enkä osta osakkeita laskuun lisää. Stop-loss toimeksiannot katkaisevat tappioni lyhyeen ja saatan katsoa sopivaa ostopaikkaa myöhemmin”, Riku huomauttaa.
Ajoittain sijoittajapsykologia astuu näyttämölle ja riskin välttelyksi [risk aversion] kutsuttu kognitiivinen vääristymä ottaa vallan.
“Jos olen katkaissut tappiot jostakin osakkeesta useasti, kartan todennäköisesti riskiä ja jään osakkeen kyydistä, kun se lopulta lähtee nousuun”, Riku kertoo. “Omien ajatusvääristymien tiedostaminen ja tunnistaminen on sijoittamisessa tärkeää.”
Riku kirjoittaa säännöllisesti ylös sijoitustoiminnassa tehdyt virheet ja korjaustoimenpiteet. Vaikka virheet saattavat myöhemmin toistua, vähenevät ne hiljalleen.
Henkilökohtaisen taloudenhallinnan puolestapuhuja
Riku seuraa aktiivisesti minkä verran rahaa tulee talouteen ja mihin rahat menevät ja jakaa mielellään oppimiaan asioita.
“Asumme sähkölämmitteisessä rivitalossa. Laskin, että sähkölaskumme nousee 5000 euroa vuodessa, jos emme tee mitään. Katsoin kuluerää excelissä ja huomasin, että sähköstä tulee pian taloutemme suurin kuluerä.”
Kotiin asennettiin nopeasti ilmalämpöpumppu ja Riku perehtyi muihin asumisen sähkösyöppöihin. Lattialämmitys on rajattu kodin kylpyhuoneeseen ja lämmintä käyttövettä käytetään perheessä hillitymmin.
Hintojen noustessa oman taloudenhallinta on entistä tärkeämpää. Rikun tviittiketju listaa henkilökohtaisen taloudenhallinnan perusteet.
“Isoihin asioihin keskittyminen on tärkeintä. Kun arjen kulutus pysyy vakaana, voi tehdä haluamiaan asioita, eikä reissussa tarvitse liikaa tinkiä.”
“Vuonna 2018 sain maksettua asuntolainan pois. Se harmitti ensin, kun korot olivat monta vuotta alhaalla ja sijoituspääomaa oli käytettävissä vähemmän. Ei harmita enää. Se on ollut yksi parhaita taloudellisia päätöksiäni.”
Asuntolainattomuus on tuonut Rikulle taloudellista liikkumavaraa ja on ollut yksi runsaamman vapaa-ajan mahdollistaja.
“Kaksi viikonloppua viikossa on aika iso juttu.”
Jutun kuvassa on käytetty kuvituskuvaa.
