Selvitimme, mitä yrittäjän eläkemaksulla saa vastineeksi ja mitä YEL-uudistus tarkoittaisi käytännössä. Kysyimme Eläketurvakeskuksen asiantuntijoilta kahden eri alan ja kahden eri-ikäisen yrittäjän eläkemaksuista mahdollisessa uudistuksessa.
Kirjoitimme 27.7. ja 1.8. artikkelit meneillään olevasta yrittäjien eläkeuudistuksesta. Teema on herättänyt loppukesän ja alkusyksyn aikana todella paljon keskustelua eri medioissa ja sosiaalisessa mediassa.
Se ei ole ihme, sillä toteutuessaan lakiuudistus nostaisi kymmenientuhansien pienyrittäjien eläkemaksuja ja alentaisi heidän elintasoaan sekä nostaisi yrittämisen kynnystä. Samaan aikaan monille on epäselvää, mitä nykyistä korkeammalla yrittäjän eläkemaksulla saisi vastineeksi.
Selvitämme tässä asiaa. Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi kertoo, että lakiesitys on vielä eduskunnan käsittelyssä ja sekin voi elää. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa.
Jatkossa yrittäjän niin sanottu YEL-työtulo, johon eläkemaksu perustuu, vahvistettaisiin tarkemmin kuin tähän saakka. Vahvistamisen tekee yrittäjän oma työeläkeyhtiö tiettyjen kriteerien pohjalta. Yrittäjä voisi myös itse vaikuttaa työtulon tasoon.
Eläkemaksu on 24,1 prosenttia YEL-työtulosta. Tällä hetkellä vähimmäistyötulo, jota monet pienyrittäjät soveltavat, on 8 262 euroa vuodessa. Jatkossa minimin soveltaminen olisi entistä vaikeampaa.
Vastaavasti eläkettä kertyy YEL-työtulosta laskettuna 1,5 prosenttia vuodessa. Toisin sanoen minimi-YEL kerryttää kuukausittaista eläkettä vain 10,3 euroa vuodessa, kymmenen työvuoden aikana siis 103 euroa nykyrahassa. Se ei ole paljon ottaen huomioon, että takuueläke, jonka kuka tahansa voi saada (jos itse kerrytettyjä lakisääteisiä eläkkeitä on vähemmän), on 855 euroa kuukaudessa.
Viitaten juttuumme 1.8., hallituksen lakiesityksen perusteluissa todetaan:
Työtulon vahvistettaessa käytettävä palkka tai korvaus määräytyisi yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan perusteella. Tämän lisäksi eläkelaitos ottaisi huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
Suomessa on noin 210 000 YEL-vakuutettua yrittäjää. Näistä suunnilleen neljänneksellä nykyinen YEL-työtulo on alle 11 000 vuodessa ja kolmella neljästä alle 33 000 euroa. Luvut perustuvat lakiesityksen tietoihin, s. 18, 34.
Yrittäjistä valtaosa on yksinyrittäjiä ja heistä hieman yli puolella YEL-työtulo on alle 13 000 euroa vuodessa. (lähde: Yksinyrittäjäkysely 2019, Suomen Yrittäjät)
Uusi eläkelaskuri
Eläketurvakeskus, joka on Suomessa työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen julkinen yhteiselin, julkaisi 24.8.2022 uutisen uudesta yrittäjien työtulon laskentapalvelusta, eräänlaisesta laskurista työeläkeyhtiöiden käyttöön.
Laskentapalvelu korvaa Eläketurvakeskuksen ylläpitämät työtulo-oppaat, joiden pohjalta eri alojen yrittäjien työtuloja on aiemmin arvioitu. Samalla palvelu laajentaa työtulo-ohjeistusta niillekin toimialoille, joille ei ole ollut omaa ohjeistusta. – Eläketurvakeskus
Uusi laskuri jäljittelee lakiesitystä, mutta perustuu myös nykylainsäädäntöön. Laskuri antaa yrittäjälle työtulosuosituksen yrittäjän oman liikevaihdon sekä toimialan palkka- ja liikevaihtotietojen perusteella.
Lisäksi se antaa suositukselle myös liikkumavaraa (+/-30 %) muidenkin yrittäjäkohtaisten erojen huomioon ottamiseen. Jos työtulosuosituksen liikkumavara ei vastaa yrittäjän työpanosta, myös liikkumavarasta voidaan poiketa.
Laskuri ei ole vielä täysin julkinen, mutta se on jo pilottikäytössä ja sitä voi testata liikevaihto- ja palkkatietojen perusteella esimerkiksi eläkeyhtiö Varman sivuilla. Muita työeläkeyhtiöitä Suomessa ovat Elo, Ilmarinen ja Veritas.
Laskuri on eläkelaitoksilla kokeiluvaiheessa, ja sitä mahdollisesti kehitetään syksyn kokemuksien ja lainmuutosten perusteella. Tarkoituksena on, että myös ETK tekee oman palvelun julkiseen käyttöön vuodenvaihteeksi, ja myös eläkelaitokset tekevät palvelun myöhemmin avoimelle puolelle. Varmalla sellainen ilmeisesti jo on avoimena. – Matti Lumijärvi, Eläketurvakeskus
Miten käy viestintäyrittäjällä ja kampaajalla?
Pyysimme Eläketurvakeskuksen asiantuntijoita laskemaan kahden kuvitteellisen esimerkkiyrittäjän eläkemaksun määräytyminen uuden lakiehdotuksen pohjalta Eläketurvakeskuksen uudella laskurilla.
Esimerkkiyrittäjät ovat pienyrittäjiä, jotka elävät niin sanotusti ”kädestä suuhun”. Se mikä liikenee palkanmaksuun, maksetaan palkkana. Suurin osa suomalaisista yrittäjistä on tällaisia.
Oletetaan molempien harjoittaneen yritystoimintaa vähintään neljä vuotta. Alle neljä vuotta toimineet yrittäjät saavat eläkemaksusta tietyn alennuksen. Toinen yrittäjä toimii viestintä- ja toinen kampaamoalalla.
Oletetaan molempien yrittäjien liikevaihdoksi 35 000 euroa vuodessa, palkaksi keskimäärin 2 000 euroa kuukaudessa ja yrityksen tulos nollaksi. Toisin sanoen, kaikki tulo, jonka yritys tienaa, menee yrityksen kustannuksiin liikekumppaneille ja mahdolliselle henkilökunnalle, velvoitteisiin yhteiskunnalle sekä palkaksi yrittäjän omiin elinkustannuksiin.
2 000 euroa kuukaudessa vastaa Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyn perusteella yksinyrittäjien keskimääräistä tulotasoa Suomessa.
Toimialakohtaisiin palkka- ja liikevaihtotietoihin perustuvan työtulosuosituksen lisäksi laskentapalvelu näyttää liikkumavaran, jolta yrittäjä voi asettaa parhaiten oman työpanoksensa arvoa kuvaavan työtulon, jos työtulosuosituksen laskentapalvelun ehdotus ei vastaa hänen työpanostaan. Tätä varten yrittäjän ei tarvitse esittää erityistä selvitystä. – Eläketurvakeskus
On kiintoisaa, että yrittäjän ansiotuloina verotetut palkat, luontoisedut ja muut todelliset ansiot otetaan huomioon suosituksessa ainoastaan, jos ne ovat työtulosuositusta suurempia. Tilanne voi muodostua erityisen haastavaksi yrittäjällä, jonka yrityksellä on kohtalainen liikevaihto, mutta kannattavuus ja yrittäjän oma tulotaso jäävät mataliksi.
Ilmeisesti yrityksen tulos ei vaikutua laskentapalvelun suositukseen, mikä on erikoista, koska tulos kertoo suoraan yrityksen dynaamisesta maksuvalmiudesta.
Myös Varman sivuilla olevassa laskurissa syöttötietoina ovat ainoastaan yrityksen päätoimiala ja arvio tulevasta liikevaihdosta.
Oma liikevaihto ja toimiala vaikuttavat suositukseen
Alla olevasta taulukosta näkyy, että jos toimialan mediaanipalkka ja mediaaniliikevaihto ovat lähellä toisiaan, yrittäjälle suositellaan YEL-työtuloksi alan keskipalkkaa vasta, kun yrityksen oma liikevaihto on selvästi alan keskitasoa korkeampi. Näin käy viestinnän toimialalla.
Sen sijaan jos alan keskimääräinen liikevaihto on selvästi alan keskipalkkaa korkeampi ja kohdeyrityksen liikevaihto vastaisi alan keskitasoa, laskuri antaa yrittäjän työtulosuositukseksi alan keskipalkkaa vastaavan tason. Näin käy parturikampaamoissa.
Seuraava taulukko avaa asiaa.
Joka tapauksessa toimiala näyttää vaikuttavan todella paljon työtulosuositukseen siten, että muuten identtisillä esimerkkiyrittäjillä viestintäyrittäjä maksaisi selvästi kovempaa YEL-maksua kuin parturikampaaja.
Tämä on ongelmallista monesta eri näkökulmasta, muun muassa elinkeinovapauden kannalta.
Eläketurvakeskus kuitenkin muistuttaa, että työtulosuosituksen laskentapalvelun liikkumavaralla pyritään huomioimaan yrittäjien erilaiset tilanteet.
Jos näin laskettu työtulosuositus ei vastaa yrittäjän työpanosta, yrittäjä voi esittää siitä myös muuta selvitystä. Eläkelaitos arvioi selvityksen ja vahvistaa YEL-työtulon kokonaisarvion perusteella yrittäjän työpanosta vastaavaksi. Päätöksessä kerrotaan, millä tiedoin työtulo on vahvistettu. – Eläketurvakeskuksen asiantuntijat
Syitä, minkä vuoksi työtulosuosituksesta voidaan poiketa, voivat olla esimerkiksi:
- Yrittäjän sivutoimisuus tai osa-aikaisuus
- Yrittäjän vähäiset tai keskimääräistä suuremmat työtunnit
- Tehtävien poikkeava luonne (esim. avustavat tehtävät, yrittäjän perheenjäsenet)
- Työntekijöiden lukumäärä
- Korkein alaiselle maksettu palkka
- Yrittäjän ansiotuloina verotetut palkat, luontoisedut tai muut todelliset ansiot, kun ne ovat työtulosuositusta suurempia.
Mihin lakisääteinen eläketurva vaikuttaa?
Tarkennetaan edellä kuvattua esimerkkiä eri-ikäisillä yrittäjillä. Kuviteellaan, että toinen heistä (riippumatta toimialasta) on 25-vuotias (A) ja hänen eläkekertymänsä tähän saakka on 100 euroa kuukaudessa.
Toinen on 45-vuotias (B) ja hänen eläkekertymänsä tähän saakka 1 000 euroa kuukaudessa.
Oletetaan, että kummallakin yrittäjillä on tällä hetkellä 10 000 euron vuotuinen YEL-työtulo, joka nousee 15 000 euroon. Vuotuinen maksu nousee vastaavasti 2 410 eurosta 3 620 euroon.
Onko niin, että YEL-vakuutuksen keskeisiä hyötyjä ovat eläketurva sekä vanhuuseläkkeellä että mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeellä, tai jos sairastuu pitkäaikaisesti?
YEL-eläkevakuutus turvaa toimeentuloa, jos yrittäjätoiminta päättyy työkyvyttömyyden tai ikääntymisen vuoksi. Omaisilla on myös perhe-eläketurva yrittäjän kuoleman jälkeen.
Työeläkejärjestelmästä saatava vanhuuseläke on elinikäinen. YEL-maksut ovat kokonaan verotuksessa vähennettäviä. Vahvistetun työtulon mukaan lasketaan siis myös sairausvakuutuksen päivärahat ja vapaaehtoisen työtapaturmavakuutuksen korvaukset. Lisäksi työtulo vaikuttaa työttömyysturvaan ja toimeentuloon vanhempainvapailla. – Eläketurvakeskus
Yrittäjän pitää eläketurvaa pohtiessaan muistaa, että yhteiskunta, käytännössä Kansaneläkelaitos eli Kela, takaa tietyn minimitason niin sairauden kuin eläkkeen varalta. On todella tärkeää arvioida eri riskien tasoa omalla kohdalla ja niiltä suojautumista. Riski työkyvyttömyyden seurauksista on erilainen yrittäjällä, jolla on muita säästöjä, tulonlähteitä tai omaisuutta verrattuna yrittäjään, jolla sellaisia ei ole.
Työeläkejärjestelmä ei ota tätä huomioon.
Palataan esimerkkiyrittäjiin.
Jos yrittäjä A:lla eli 25-vuotiaalla työtulo (YEL) säilyy koko työuran samana, eli se on hänellä noin 68-vuotiaaksi saakka 10 000 eurossa per vuosi, arvio hänen työeläkkeestään on aikanaan nykyrahassa 573 euroa per kuukausi.
Se on todella vähän ja alittaa yhteiskunnan tällä hetkellä takaaman eläkkeen tason kenelle tahansa kansalaiselle.
Jos hänen työtulonsa nostetaan 15 000 euroon, arvio eläkkeestä aikanaan olisi 810 euroa kuukaudessa. Sekin jäisi alle yhteiskunnan takuueläkkeen!
Näitä arvioita niin eläkkeestä kuin päivärahoista pystyy testaamaan minkä tahansa työeläkeyhtiön nykyisillä laskureilla netissä. Muuttujina ovat yrittäjän ikä, kertynyt työeläke sekä YEL-työtulo.
Sen sijaan 45-vuotiaalle yrittäjällä, jolla on jo kertynyttä työeläkettä selvästi enemmän, tässä tapauksessa 1 000 euroa kuukaudessa, työelämän loppumatkalla 10 000 euron vuotuinen YEL-työtulo toisi vanhuuseläkkettä noin 66,5-vuotiaana ja siitä eteenpäin 1 240 euroa kuukaudessa.
15 000 euron työtulolla tästä eteenpäin eläke olisi aikanaan 1 365 euroa kuukaudessa eli ei kovin paljoa edellistä isompi.
—
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
—
Entä jos tulee työkyvyttömyys?
Luultavasti monen yrittäjän isoin, ainakin vaikeasti ennakoitava, riski eläketurvan kannalta on työkyvyttömyys. Silloin hän ei voisi enää itse vaikuttaa yhtä paljon taloudelliseen tilanteeseensa kuin työkykyisenä, onpa kyse sitten lakisääteisestä (YEL, tapaturmavakuutus jne.) tai muusta varautumisesta (esim. sijoittaminen).
Mikä on esimerkkitapauksissa arvioitu työkyvyttömyyseläkkeen taso 10 000 euron YEL-työtulolla ja toisaalta 15 000 euron työtuloilla?
On todella tärkeä huomata, että mahdollisessa pysyvässä työkyvyttömyystilanteessa ei juuri auta, jos YEL-työtuloa on nostettu juuri ennen vahinkoa tai sairastumista.
Eläkkeeseen vaikuttaa jo karttunut eläke sekä arvio tulevasta eläkekarttumasta, joka puolestaan perustuu viiden viime vuoden YEL-työtuloon.
Jos 25-vuotiaan yrittäjän YEL-tulo on ollut 10 000 euroa vuosina 2017-2021, kertynyt eläke 100 euroa kuussa ja hän tulee työkyvyttömäksi vuonna 2022, tällöin hänen työkyvyttömyyseläke tästä eteeenpäin on 596 euroa kuukaudessa.
Jos työtulo on ollut jo viiden vuoden ajan 15 000 euroa, työkyvyttömyyseläke olisi noin 850 euroa. Edelleen jäädään jumittamaan kutakuinkin yhteiskunnan takuueläkkeen tasolle.
45-vuotiaalla jo 1 000 euroa eläkettä työelämässään kerryttäneellä yrittäjällä nykyinen 10 000 euron YEL-työtulo aikaansaisi 1 290 euron työkyvyttömyyseläkkeen. Jos YEL-työtulo olisi ollut viimeisen viiden vuoden ajan 15 000 euroa vuodessa, työkyvyttömyyseläke tästä hetkestä kuolemaansa saakka olisi 1 420 euroa kuukaudessa.
Nämä luvut perustuvat Eläketurvakeskuksen laskelmiin ja niistä voi kukin tehdä omia johtopäätöksiä.
Entä mihin sairauspäivärahan taso perustuu?
Sairauspäiväraha perustuu sairastumista edeltävään vuosituloon (YEL), eli päivärahan taso nousee vähitellen sen mukaan, kuinka paljon korkeampaa työtuloa sisältyy vuosituloon. – Eläketurvakeskus
Sairauspäivärahoista on lisätietoa muun muassa Suomi.fi -sivustolla.
Summa summarum
Eläketurvan rakentaminen – joko lakisääteisesti tai omaehtoisesti – on vaativaa ja tärkeää. Siihen liittyy useita näkökulmia niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.
Nykyinen, meneillään oleva uudistus on monella tavalla ongelmallinen, ei vähiten yleisen taloustilanteen kannalta. Pienten yritysten eläkemaksujen noustessa vaikutukset lyövät yrityskenttään laajasti, vaikka summa, jonka valtio näennäisesti säästää, on pieni.
Toisaalta yrittäjän täytyisi kyetä näkemään erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita tulevaisuuteen ja varautumaan niihin tavalla tai toisella. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto on avannut lakiuudistuksen taustoja kirjoituksessaan 10.8.2022.
—
Jatketaan teeman käsittelyä lähiviikkoina.
