Metsäteollisuus on muodostanut jo vuosisatojen ajan merkittävän osan Venäjän viennistä. Venäjän pinta-alasta on metsää noin 45 prosenttia, mikä tarkoittaa 885 miljoonaa hehtaaria. Puustoa Venäjällä on arvion mukaan 82 miljardia kuutiometriä.
Venäjä onkin ollut pitkään yksi Euroopan suurimmista puuraaka-aineen toimittajista. Raaka-aineen lisäksi Venäjä on tuottanut myös valmista sahatavaraa. Viime vuosina Venäjä on vienyt sahatavaraa noin 30 miljoonan kuutiometrin ja 20 miljardin dollarin edestä. Jotta luvuille saa vähän mittakaavaa, määrä on suurempi kuin Suomen ja Ruotsin sahatavaran vienti yhteensä.
Nyt Venäjän metsäteollisuus on kuitenkin ajautunut vakaviin ongelmiin, jotka saattavat lamaannuttaa koko metsäsektorin. Ongelmat polveutuvat Venäjää vastaan asetetuista talouspakotteista, jotka ovat seurausta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Pakotteet iskevät erityisesti länsikoneisiin
Pakotteet iskevät Venäjän metsäsektoriin erityisesti siitä syystä, että maassa käytetään pääasiassa länsimaalaisia koneita puunkorjuussa. Omaa metsäkoneteollisuutta Venäjällä ei ole enää juurikaan, eli kaluston korvaaminen oman maan vaihtoehdoilla on hyvin vaikeaa. Metsäkoneiden lisäksi pakotteet iskevät myös puutavara-autoihin ja puunjalostukseen, joissa käytetään niin ikään paljon länsimaista tekniikkaa.
Metsälehden haastatteleman Luonnonvarakeskuksen Venäjä-asiantuntijat Eugene Lopatin ja Pasi Poikonen arvioivat, että Luoteis-Venäjän puunkorjuukalusto on 80–90 prosenttisesti länsimaalaista. Myös muualla Venäjällä länsikaluston osuus on merkittävä, joskaan ei aivan yhtä suuri.
Metsäteollisuudesta elävä Venäjä on ollut monille metsäkonevalmistajille hyvä kauppakumppani. Esimerkiksi Ponssen liikevaihdosta tuli viime vuonna noin 20 prosenttia Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Ponsse kuitenkin luopui Venäjän liiketoiminnoistaan kesän aikana.
Jutussaan Metsälehti on myös haastatellut Suomen suosituimpien metsäkonevalmistajien, Ponssen, John Deeren ja Komatsun asiantuntijoita. Vieremältä ponnistavan Ponssen, Joensuussa koneensa valmistava John Deere ja Valmetina aiemmin tunnetun Komatsun metsäkoneita on myyty vuosien varrella yli 10 000 yksilöä.
Kaikki kolme metsäkoneyhtiötä kertovat lopettaneensa omien huolto- ja varaosapalveluiden myymisen Valko-Venäjälle ja Venäjälle heti sodan alettua, eli osia ei suostuta enää myymään itänaapuriin. Metsälehden artikkelissa kuitenkin kerrotaan, että venäläiset hamstrasivat varaosia talteen vuoden alussa, kun tilanne Ukrainassa näytti kiristyvän.
Ponssen huollosta vastaavan johtajan Marko Mattilan mukaan Ponssen alkuperäiset varaosat myydään aina koneiden valmistusnumeroita vastaan. Valmistusnumeroiden avulla voidaan helposti selvittää mihin maahan osat ovat matkalla. Jos kone sijaitsee Venäjällä, ei varaosakauppoja tällöin suostuta tekemään.
Varaosia päätyy tällä hetkellä kuitenkin Venäjälle pienen mutkan kautta. Itä-Euroopasta, Turkista ja Kazakstanista salakuljetetaan jonkin verran varaosia Venäjälle. Metsäkonevalmistajat koittavat kuitenkin hillitä kaikin keinoin harmaata vientiä.
Nykyaikainen metsäkone vaatii tarkkaa huoltoa
Nykyaikainen metsäkone sisältää todella paljon erilaista tekniikkaa, kuten elektronisia ohjausjärjestelmiä ja hienostunutta hydrauliikkaa. Monimutkikasta tekniikkaa sisältävien koneiden huoltaminen ei toimi enää ”kyläseppäkonstein”, vaan koneet tarvitsevat alkuperäisiä varaosia.
Hannu Hietikko on työskennellyt vuosia Venäjällä John Deeren toimintojen johtajana. Hietikon arvion mukaan peräti puolet vuosimallin 2015 metsäkoneista muuttuu käyttökelvottomiksi jo vuoden aikana, mikäli niihin ei saada asiaan kuuluvia varaosa- ja huoltopalveluita. Pahimmillaan pakotteet voivat siis lamaannuttaa koko Venäjän metsäsektorin.
Metsälehti yritti myös udella metsäkonevalmistajilta koneiden etäpysäyttämisestä. Ukrainan sodan alkuvaiheessa uutiskynnyksen ylitti tilanne, missä venäläissotilaat varastivat Ukrainasta traktoreita ja puimureita. John Deeren valmistamat traktorit kyettiin kuitenkin tekemään käyttökelvottomiksi etäyhteyden avulla.
Metsäkoneyhtiöt olivat kuitenkin melko haluttomia puhumaan asiasta, eivätkä suostuneet ainakaan myöntämään mahdollisuutta metsäkoneiden sulkemiselle etäyhteyksien avulla.
Avaako Venäjän vaikeudet mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle?
Venäläisen puuraaka-aineen ja sahatavaran vienti Eurooppaan on loppunut jo menneenä kesänä. Kun kauppa Euroopan kanssa on hiljentynyt, venäläiset ovat joutuneet hakemaan kauppakumppaneita muualta.
Kuten monissa muissakin yhteyksissä, Venäjä on pyrkinyt hakemaan tukea ”sille ystävällisistä maista”. Näihin maihin lukeutuvat mm. Valko-Venäjä, Kiina, Kazakstan, Intia ja Pohjois-Korea, sekä pienin varauksin Turkki.
Metsälehti muistuttaa jutussaan, että Venäjän poistuminen markkinoilta saattaa avata kilpailuetua uusille tulijoille ja uusille markkinoille. Nämä tekijät voivat vauhdittaa myös suomalaista metsäteollisuutta. Lisäksi Metsälehti nostaa jutussaan esille Metsä Fibren Rauman sahalle tehdyt viimeaikaiset investoinnit, jotka vaikuttavat osuneen ajoitukseltaan nyt hyvin maaliin.
SalkunRakentaja kertoi muutama päivä sitten puun vahvasti kehittyneestä kysynnästä. Hyvä kysyntätilanne on heijastunut viime aikoina myös puun kantohintoihin. Havutukin kantohinta oli elokuussa 12–14 prosenttia ja koivutukin kantohinta 11 prosenttia alkuvuotta korkeammalla. Myös kuitupuiden kohdalla kantohinnat olivat 12–14 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden alussa.
