Tuoreen väitöskirjan mukaan koulutustausta vaikuttaa rahoitusalalla etenemiseen ja palkkakehitykseen.
Naisten osuus rahoitusalan johtotehtävissä on kasvanut merkittävästi, mutta johtotason naisten ansiot alalla eivät yllä miesten vastaavaan, käy ilmi Saara Vaahtoniemen taloustieteen väitöstutkimuksesta.
Yhdeksänkymmentäluvun alussa vain noin 15 prosenttia rahoitusalan johtopesteistä oli naisten hallussa, kun taas 2010-luvulla naisten osuus johtajista on noussut jo lähes 50 prosenttiin. Ansiot eivät kuitenkaan ole kivunneet miesjohtajien tasolle.
”Naisten ansiot rahoitusalan johtotehtävissä ovat keskimäärin 15 prosenttia matalammat kuin miesten”, kertoo Vaasan yliopistossa 30. syyskuuta väittelevä Vaahtoniemi.
Vaahtoniemen mukaan ilmiötä selittää muun muassa se, että miehet ja naiset päätyvät hyvin erityyppisiin johtotehtäviin.
Kyseessä on Vaahtoniemen mukaan lasikattoilmiö – miesten ja naisten palkkaerot kasvavat sitä suuremmiksi, mitä korkeamman ansiotason tehtävistä on kyse.
Ammatillinen eriytyminen selittää rahoitusalan palkkaeroja
Rahoitusalalla maksetaan keskimäärin 20 prosenttia korkeampia palkkoja kuin muilla palvelualoilla. Vaikka naiset ovat enemmistössä rahoitusalalla, ovat korkeimmat ansiot alan sisällä keskittyneet miehille. Tämä selittyy pitkälti miesten ja naisten koulutustaustojen eroilla, jotka heijastuvat eriytyneinä työtehtävinä rahoitusalan sisällä.
Suurin osa rahoitusalan naisista työskentelee suorittavalla tasolla. Parin viime vuosikymmenen aikana miesten osuus suorittavista työtehtävistä on ollut keskimäärin vain 15 prosenttia.
Miesten ja naisten ammatillinen eriytyminen näkyy myös alan johtotason tehtävissä.
”Rahoitusalan johdossa naiset työskentelevät useammin esimerkiksi markkinointitiimien johtajina, kun taas miehiä työskentelee useammin sijoitustiimien johtajina, joilla ansiotaso on huomattavasti korkeampi kuin markkinoinnissa”, sanoo Vaahtoniemi.
Korkeakoulutus heijastuu myönteisesti todennäköisyyteen edetä johtotehtäviin sekä miehillä että naisilla. Naiset siirtyvät useammin tehtävistä toiseen samalla tasolla, kun taas miehillä on enemmän ylennyksiä erityisesti johtotehtäviin. Miehet ovat yliedustettuna suorittavalta tasolta esimiestehtäviin johtavissa ylennyksissä, sillä heidän suhteellinen osuutensa suorittavan tason tehtävistä on pieni.
Eriytyminen näkyy myös palkankorotuksissa. Naisten palkankorotukset ylennysten ja tehtävävaihdosten yhteydessä ovat pienempiä kuin miehillä.
Liikepankit maksavat korkeampia palkkoja kuin osuus- ja säästöpankit
Vaahtoniemen väitöstutkimuksesta selviää palkkaeroja myös eri pankkityyppien välillä.
Voittoa maksimoivat liikepankit maksavat korkeampia palkkoja työntekijöilleen kuin osuus- ja säästöpankit. Toisaalta osuus- ja säästöpankeissa työntekijöiden väliset palkkaerot ovat pienempiä.
Liikepankeissa bonuksia maksetaan useimmin johtotason työntekijöille, kun taas osuus- ja säästöpankeissa bonukset jakautuvat tasaisemmin niin johto-, esimies- kuin suorittavankin tason työntekijöille.
”Bonusten jakautuminen eri tavalla eri pankkityypeissä oli yllättävää, sillä pankit toimivat hyvin samanlaisessa markkinaympäristössä. Ilmiö saattaakin johtua eroista pankkien yrityskulttuureissa”, sanoo Vaahtoniemi.
Vaahtoniemi on käyttänyt tutkimusaineistonaan Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-aineistoa vuosilta 1990–2014.
