Yrittäjät reagoivat energiakustannusten nousuun nostamalla hintojaan ja säästämällä energiaa.
Sähkön hinta Suomessa on käynyt elokuussa jopa 75 sentissä kilowattitunnilta. Sähköyhtiöt koosta ja paikkakunnasta riippumatta ovat joutuneet nostamaan hintoja, ja kalleimmissa sopimuksissa maksetaan yli 59 senttiä kilowattitunnilta, kertoo Iltalehti.
Sähkön hinnannousu on seurausta Ukrainan sodan ja Venäjä-pakotteiden synnättämästä kaasupulasta Euroopassa. Kaasun hinta lähti maanantaina yli 30 prosentin nousuun, kun Venäjä päätti perjantaina pitää suurimman kaasuputken Eurooppaan suljettuna toistaiseksi.
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoo Twitterissä, että Venäjä laittaa kaasuhanat Eurooppaan kiinni.
Teeskentely huoltokatkoksista loppui ja Moskova ilmoitti kaasuhanojen sulkemisesta vastavetona lännen sanktioille. BKT-vaikutus Saksaan ja Italiaan iso IMF:n aikaisemman arvion mukaan. https://t.co/Qgb62Ufhi2
— Risto Murto (@RistoMurto) September 5, 2022
Yrittäjät reagoivat käytössään olevilla työkaluilla: nostetaan hintoja ja säästetään energiaa sekä muita kuluja. Esimerkiksi hirsitalovalmistaja Mammuttihirren tehtaalla siirryttiin tekemään yövuoroa, koska sähkö on silloin halvempaa, kertoo Kaleva.
Lisäksi moni investoi energiatehokkuuteen, varsinkin teollisuudessa, jossa haetaan aktiivisesti myös uusia energialähteitä, sanoo toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä.
Useimmin energiakustannusten nousu on johtanut hintojen nostamiseen (36 %), energian säästämiseen (34 %) ja kannattavuuden heikkenemiseen (31 %), kertoo Yrittäjägallup. Tutkimukseen vastasi 1 011 pk-yrityksen edustajaa.
Lähes kolmannes yrityksistä kertoo, että kannattavuus heikkenee. Teollisuudessa lähes puolet kertoo kannattavuuden laskevan.
”Energiamarkkinan poikkeuksellisen vaikea tilanne heijastuu monin tavoin yrityksiin. On tärkeää lisätä sähkön tarjontaa ja huolehtia, että kuluttajille tehdyt verohelpotukset eivät valu energiayhtiöiden taskuun vaan helpottavat asiakkaita, myös yrityksiä. Pitää olla valmius myös auttaa yrityksiä, jos tilanteesta tulee kohtuuton”, Pentikäinen toteaa.
Liki viidennes yrityksistä (18 %) vähentää matkustamista. 16 prosenttia alentaa huonelämpöhintaa, 12 prosenttia investoi energiatehokkuuteen ja 11 prosenttia tehostaa tilankäyttöään. Teollisuudessa joka neljäs investoi energiatehokkuuteen.
Viisi prosenttia yrityksistä ilmoittaa vähentäneensä henkilöstöä ja siirtyneensä uusiutuvaan energiaan, kuusi prosenttia kertoo lisänneensä uusiutuvia energiamuotoja ja seitsemän prosenttia vaihtaneensa energialähteitä.
