
Maakaasun korkea hinta nostaa sähkön hintaa rajusti. Kun vielä vuoden 2021 alussa sähkön toteutunut markkinahinta oli alle 10 senttiä kilowattitunnilta, on se nyt noussut jo reippaasti yli 30 sentin hinnan yli.
Futuurihinnat enteilevät joulukuulle jo reilusti yli 50 sentin hintaa.
EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat talouspakotteet ja vientirajoitteet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena ovat aiheuttaneet sähkön poikkeuksellisen nopean kallistumisen.
Kohonnut hinta osuu suomalaisiin kotitalouksiin, joiden osuus sähkönkulutuksesta on lähes 30 prosenttia, kertoo Etla tiedotteessaan.
Jatkossa hintaan vaikuttaa keskeisesti se, milloin Olkiluoto 3:n ydinreaktori saadaan säännölliseen tuotantoon. Tähän mennessä viivästymisiä on tullut lukuisia, ja nyt odotuksissa on reaktorin säännöllinen toiminta ensi joulukuussa.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan Suomi on sähköenergian suhteen omavarainen ensi vuonna. Vielä tällä hetkellä Suomi joutuu tuomaan energiaa ulkomailta.
Tulossa helpotusta kuluttajille
Monet poliitikot ovat viime aikoina kertoneet ehdotuksiaan sähkölaskun alentamiseksi. Tulevan talven pelätyt hinnat ahdistavat pienituloisten lisäksi myös monia keskituloisia kotitalouksia erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa.
Norjassa on otettu käyttöön sähkön hintakatto. Siinä valtio takaa maksavansa valtaosan sähkön hinnasta, joka ylittää tietyn, kohtuulliseksi katsotun hintakaton. Toisaalta tämä valtion maksuosuus koskee enintään rajattua sähkön määrää kuukaudessa. Jos kuluttaja käyttää sähköä yli tuon määrän, maksaa hän ylimenevästä osasta normaalin markkinahinnan.
Ilta-Sanomien saamien tietojen mukaan Sanna Marinin hallitus on muun muassa laskemassa sähkön arvonlisäveron 24:stä prosentista 10:een prosenttiin. Lisäksi suuriin sähkölaskuihin on haettu kotitalousvähennyksen tyyppistä ratkaisua.
Uudessa sähkövähennyksessä olisi omavastuuosuus, jonka ylittävästä osuudesta saisi vähennyksen ja sähkölaskusta voisi vähentää verotuksessa tietyn prosenttiosuuden. Vähennyksessä olisi myös maksimisumma siitä, kuinka paljon verotuksessa voisi vähentää kuluja sähkölaskustaan.
Tutkijan suositukset politiikkatoimenpiteiksi
Tuoreen Etla muistiossa on tarkasteltu sähkömarkkinoiden tilannetta ja arvioitu sähkömarkkinoiden talousshokin helpottamiseksi kotitalouksille ehdotettuja politiikkatoimenpiteitä.
Muistion laatineet Etlan tutkijat Jussi Lintunen ja Olli-Pekka Kuusela toteavat, että parhaimpia ehdotettuja keinoja sähkökriisin helpottamiseksi olisivat sähkön tarjonnan lisääminen, kannusteiden luominen kaikille kotitalouksille sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä kohdennettu ja määräaikainen tuki pienituloisille ja pahiten ongelmiin joutuville.
Etusijalla nykytilanteessa tulisi olla toimenpiteet, jotka lisäävät sähkön tarjontaa ja kannustavat kysynnän joustamiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaan puuttuminen ei tässä tilanteessa ole järkevää, huomauttaa Kuusela
”Sähkömarkkinoihin puuttuminen esimerkiksi hintakaton avulla sotkee markkinamekanismin, ja siitä seuraavat sähkönsäännöstelytoimet tulevat myös luultavasti kalliiksi. Sen sijaan kohdennettu tulonsiirto on suoraviivaisin, sillä se ei vääristäisi hintainformaatiota käyttäjiltä eikä tuottajilta. Se voisi siksi tehokkaammin johtaa jatkossa tarvittaviin investointeihin energiatehokkuuteen sekä uuden kapasiteetin rakentamiseen”, Kuusela toteaa.
Toimiva keino kireässä markkinatilanteessa olisi kaikkien kotitalouksien ja muiden sähkönkäyttäjien kannustimien lisääminen sähkön säästämiseen.
Kannustinohjelman käyttöönotto talveen mennessä voi kuitenkin olla haastavaa. Sen sijaan myös esillä ollut ALV-kannan alennus kohdistuu heikosti eniten apua tarvitseville, vaikka se varmasti alentaisikin määräaikaisten sopimusten piirissä olevien kotitalouksien sähkön hintaa.
Edullisen sähkön tarve ei vähene pitkällä aikavälillä
Muistion mukaan ensi talven päätavoite tulisi olla sähkön tarjonnan lisääminen niin paljon kuin on mahdollista, etenkin jos riskinä on sähkökatkojen mahdollisuus.
Yksinään tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan riitä, sillä se ei auttaisi kotitalouksia, jotka ovat tehneet jo korkeahintaisen määräaikaisen sopimuksen.
Lyhyen aikavälin toimenpiteiden lisäksi katse tulisi kuitenkin kääntää myös tulevaan.
”Kun ensi talvesta on selvitty, tulee edelleen jatkaa panostuksia kannustimiin investoida uuteen kapasiteettiin ja kysynnän joustomahdollisuuksiin. Vihreä siirtymä vaatii monen toiminnan sähköistämistä eli jatkossa on entistä enemmän tarvetta ennakoitavalle ja edulliselle sähkölle. Tarvitaan siis sekä lyhyen aikavälin kriisikorjauksia että pidemmän aikavälin markkinatoimia”, muistuttaa Kuusela.